Tiheyskorkeus on ilmailussa käytetty lentokoneen lentokorkeus, joka vastaa kansainvälisen standardi-ilmakehän (ISA, International Standard Atmosphere) korkeutta, jolla on tietty ilman tiheys. Kyseessä on korjattu painekorkeus, jossa otetaan huomioon standardi-ilmakehästä poikkeava ilman lämpötila.

Tiheyskorkeuden määrityskaavio nomogrammina.

Sekä ilman lämpötilan kasvu että pienemmässä määrin ilmankosteuden kasvu pienentävät ilman tiheyttä.

Lentoturvallisuutta parantava laskentaparametri muokkaa

Ilman tiheys vaikuttaa sekä lentokoneen aerodynaamiseen että sen voimalaitteen suorituskykyyn. [1]

  • ilman tiheyden lasku pienentää siiven nostovoimaa
  • potkurin tehokkuus heikkenee tiheyden laskiessa
  • voimalaitteen teho laskee ilman hapen määrän laskiessa; ts. korkealla, kuumissa ja kosteissa oloissa voimalaitteen tuottama teho on pienempi kuin matalalla, kylmässä ja kuivassa ilmassa
  • suuremmassa tiheyskorkeudessa lentokone kiihtyy hitaammin lähtökiidossa ja lennon aikana
  • sakkausnopeus kasvaa tiheyskorkeuden kasvaessa
  • lentokoneen nousunopeus on pienempi tiheyskorkeuden kasvaessa

Määritys muokkaa

Kuivalle ilmalle tiheyskorkeus lasketaan:

 

missä

  tiheyskorkeus (jalkaa, ft)
  ilmanpaine (staattinen paine)
  merenpinnan standardin mukainen paine eli 1013,25 hPa
  ilman lämpötila (K)
  merenpinnan standardin mukainen ilman lämpötila eli 288,15 K
  0,235

Lähteet muokkaa

  1. AOPA Flight Training, Volume 19, Number 4; April 2007; Aircraft Owners and Pilots Association; ISSN 1047-6415

Aiheesta muualla muokkaa