Wikipedia

Tiedon rajat

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Muokattava tietosanakirjaan sopivaksi
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Ei määritelmää. Ei viitteitä. Hajanaisesti kasattu sisältö muodoltaan ja tasoltaan lubenterin ylioppilasaine

Tiedostettu tietämisemme voi olla kahta lajia:

  • Tiedostamme, että tiedämme. Tämä on positiivista tietoamme. Asia on hallinnassa. Tiedämme.
  • Tiedostamme, että emme tiedä. Tämä on negatiivista tietoamme, mutta ylätasolla (tiedostaminen) myös tietämistä. Asia ei ole vielä hallinnassa. Voimme pyrkiä jatkossa tietämään tämän asian, koska tiedämme, että emme tätä asiaa tiedä.

Tiedostamaton tietämisemme voi olla kahta lajia:

  • Emme tiedosta, että tiedämme. Tämä on intuitiota, tiedostetun tiedon laajennus. Asia on hallinnassa. Toimimme oikein, jos luotamme intuitioomme, vaikka emme tiedä, että tiedämme.
  • Emme tiedosta, että emme tiedä. Tämä on tietomme rajat. Joko (1) luulemme, jolloin emme tiedä ja tiedostamme "muka" tietävämme, vaikka oikeasti emme tiedä, joten emme tiedosta tietämättömyyttämme tai (2) emme voi asiaa vielä tai (3) koskaan tietääkään.

Mitä voimme aistiemme perusteella tietää? muokkaa

Eräs selkeä rajoite sille, mitä voi tietää, tulee ihmisen aisteista. Koska aistit kuitenkin ovat rajallisia, voi ympäristöstä saada vain rajallisesti tietoa.

Mielenkiintoista tässä on, että jotta ylipäätään tietäisin aistini, tulee minulla jo olla jokin käsitys aisteistani. Millä sitten voi perustella nämä aistini? Tietenkin vain aistihavainnoillani. Tämä on kehäpäättely, jonka varaan kaikki ihmisen empiiriset, mutta myös monet rationaaliset tietoväitteet rakentuvat.

Vaikka meillä olisi rajaton päättelykyky, emme voi saada syötettä joka sisältäisi kaiken informaation. Jos meillä on rajallinen syöte, josta joudumme päättelemään, joudumme tekemään karkeistuksia. Pahimmassa tapauksessa saamastamme syötteestä puuttuu jotain niin olennaista, että olemme tuomittuja tekemään vääriä päätöksiä, jos oletamme, että päättelemme oikein.

  • Agnostisismi: emme voi ikinä saada vastauksia jumalan olemassaoloon tai muihin todellisuuden kysymyksiin.
  • Fallibilismi: emme voi ikinä olla varmoja siitä, vastaako teoriamme totuutta, kannattaa pitää mieli avoimen muutosten suhteen.

Mitkä muut seikat rajoittavat ajatteluamme ja tietoamme? muokkaa

Edellä esitettyjen logiikan ja aistien lisäksi ajatteluamme rajoittaa muun muassa yleisen systeemiteorian kehittäjän Ludwig von Bertalanffyn mukaan:

Evoluutiossa kaikista lajeista on kehittynyt sellaisia, että niillä on riittävät edellytykset jäädä henkiin ja säilyä. Ne saavat havaintoja ympäristöstään rajallisesti ja niiden käsitys ympäristöstään on siis rajallinen. Tämä rajallinen tieto muokkaa myös kyseisten lajien käsitystä ympäristöstään, maailmastaan.

Kemia, esimerkiksi aivojen välittäjäaineiden puutteet johtavat aivojen toiminnan vakaviinkin häiriöihin, samoin erilaiset huumeet. Nukutusaineet kadottavat tietoisen ajattelun kokonaan ja alkoholi osin tai kokonaan.

Ihmiselle muodostuu kuva jatkuvasta toiminnasta, kun kuvia näytetään 18 tai enemmän sekunnissa. Taistelukalalle kuvia pitää näyttää 30 kuvaa sekunnissa ennen kuin se "ymmärtää" kuvat jatkuvaksi toiminnaksi. Ihmisen näössä on merkittäviä eroja pystysuuntaisen (vallitseva) ja vaakasuuntaisen (heikompi) näkökyvyn välillä. Emme näe siis "täydellisesti" totuutta, vaan tietyn evoluution meille antaman rajallisen kyvyn mukaisesti.

Ihmisen näkökyvyn rajallisuutta kuvaa myös se, että ihminen aistii silmillään erittäin pienen osan sähkömagneettisesta spektristä, taajuusalueen, jota kutsumme näkyvän valon alueeksi. Alue on sama, jolla auringon säteilyvoimakkuus on suurin.

Mitä monipuolisemmat aistit ja tiedonkäsittelykyky (aivot) lajilla on, sitä monipuolisempi lajin käsitys ympäristöstään ja itsestään on.

Joissakin intiaanikielissä (Hopi, Nootka) verbeistä puuttuu aikamuodot. Yleisesti indoeurooppalaiset kielet keskittyvät aikaan ja esimerkiksi Hopi- kieli merkitykseen (validity) tai Navaho- kieli toiminnan laatuun.

Monien kulttuurien taiteet esittivät asioita tietyllä tavalla, koska niiden kulttuuri edellytti sitä, ei sen takia, että kyseisen kulttuurin taiteilijat eivät olisi osanneet maalata tai veistää "luonnonmukaisia" teoksia. Jopa sellaiset meille itsestään selvät asiat kuin rajaton tila, voima, aika ja liike ovat vain yhden kulttuurin käsityksiä. Ja käsitys näistä perusasioista vaikuttaa käsityksiimme maailmasta ja tieteestä. Länsimainen tiede näkee tai näki ihmisen keskeisesti ulkopuolisena havainnoijana, vaikka hän on olemassaoloon (maapallo) kuuluva osa.

Suurina asioina tietoamme rajoittaa kulttuurimme ja teknologiamme yleinen taso. Kulttuuri ja teknologia kehittyvät aiempaan perustuen ja siinä mielessä aiemmat kulttuurit eivät ole voineet tietää tiettyjä empiriaa vaativia asioita, esimerkiksi sellaisia asioita, jotka vaativat kaukoputken, mikroskoopin tai tietokoneen olemassaoloa. Sama pätee tietysti tämän hetkiseen kulttuuriimme. Emme voi tietää sellaisia asioita, joita emme tiedä.

Kulttuurin osana tietoamme rajoittaa merkittävästi myös usko. Jos asetamme itsellemme jotkut totuudet, joita emme kyseenalaista, jos siis uskomme, tietämyksemme rajoittuu omasta toiminnastamme johtuen.

Edellä mainitut kemialliset, biologiset, kielelliset ja kulttuuriset yms. rajoitteet vaikuttavat siihen, mihin ihminen kiinnittää ja voi kiinnittää huomiota. Yleisesti em. ajattelun perusteella korostuu tieteen suhteellisuus kaikenlaisen absolutismin vastakohtana. Pahoja virheitä voidaan tehdä niin, että näitä erilaisia perusnäkemyksiä asetetaan vastakkain. Ne eivät ole vastakkaisia tai oikeita tai vääriä, vaan vain erilaisia.

Kuitenkin: kaikkien tällä hetkellä elävien lajien (kulttuurien) käsitys totuudesta suhteessa tämän hetkiseen "todellisuuteen" on riittävästi oikea, koska ne ovat edelleen hengissä.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedon_rajat&oldid=22034532”