Tichitt

Tichitt tai Tichit (arab. تيشيت‎) on kaupunki Tagantin alueella keskisessä Mauritaniassa. Kaupunki perustettiin noin vuonna 1150, ja sen merkittävin tulonlähde on taatelien viljely. Asukkaita Tichittin kunnassa oli vuoden 2000 väestönlaskennassa 3 158, mutta vuoden 2008 tietojen mukaan Tichittin kaupunkialueella asuu noin 500 asukasta ja väkiluku on laskussa. Osittain raunioitunut vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde.

Tichitt تيشيت
Tichitt
Koordinaatit: 18°26′30″N, 9°29′30″W
Valtio	Mauritania
Alue	Tagant
Departementti	Tichitt
Hallinto
– Asutustyyppi	Kunta
Väkiluku (2000)	3 158
Aikavyöhyke	UTC+0
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Maantiede

Tichittin kaupunki sijaitsee samannimisessä kunnassa (ransk. commune) Tagantin alueeseen kuuluvassa Tichittin departementissa keskisessä Mauritaniassa. Saharan autiomaassa sijaitseva Tichittin kaupunki on perustettu keitaan äärelle Dhar Tichittin kalliojyrkänteen juurelle. Se on osa keskisessä Etelä-Mauritaniassa Tidjikjan kaupungin tuntumasta Tichittin ja Oualatan kautta Néman kaupungin tuntumaan kulkevaa pitkää hiekkakivestä muodostunutta jyrkkäpiirteisten kallioiden muodostumaa. Kaupungin länsipuolella on kallioiden muodostuma loppuu. Siellä on laajoja dyynialueita. Tagantin alueen pääkaupunki Tidjikja sijaitsee 255 kilometrin päässä Tichittistä länteen ja Oualatan keidaskaupunki puolestaan noin 400 kilometrin päässä kaakkoon. Yli 3 000 vuotta sitten Tichitt sijaitsi suuren kaislaa kasvaneen Aoukarinjärven äärellä. Nykyisin järvi on kuivunut jättäen jälkeensä suolaisen maaperän eli niin kutsutun suolapannun, minkä kuluminen on alituinen uhka Tichittille. Suolaa lentää tuulen mukana Tichittin palmulehtoihin, jossa se tarttuu taateleiden pintoihin tehden taateleista syömäkelvottomia. Tämän vuoksi paikallisväestö käyttää kaksi kuukautta sadonkorjuuajasta taateleiden pesuun kaivovedellä.

Tichittin kaupunki on jakaantunut eri heimojen asuttamiin alueisiin. Kaupungin eteläosassa on punaisesta kivestä rakennettu Masena-heimon asuttama kortteli. Pohjoisosassa 1300-luvulla rakennetun moskeijan ympärillä on Chorfa-nimellä Tichittissä tunnettujen bidaneiden eli ”valkoisten maurien” asuttama kortteli, jonka rakennuksissa on käytetty vihertävää kiveä. Kiveä on luultavasti käytetty osoittamaan Chorfa-heimon väitettyä polveutumista islamin profeetta Muhammadista. Masena-heimon pitämät orjat eli abidit ovat keskittyneet asumaan omassa getossaan kaupungin itäosassa. Kaupungin eteläosassa on modernimpi kortteli hallintorakennuksineen. Tichittin eteläpuolella sijaitsee useita palmulehtoja (ransk. palmeraie), joista korjataan heinäkuussa taatelisato.

Ilmasto

Tichittin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 29,8 32,9 37,5 40,4 42,5 42 38,6 35,8 37,5 38,7 35,3 31,6 ka. 36,9 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 16,2 19,2 23,8 26,9 29,9 30,5 28,5 26,6 27 27 22,2 18,1 ka. 24,7 Sademäärä (mm) 0 1 0 1 1 6 15 32 19 3 1 0 Σ 79 Sadepäivät (d) 0 0 0 0 0 2 3 6 3 0 0 0 Σ 14 L ä m p ö t i l a 29,8 16,2 32,9 19,2 37,5 23,8 40,4 26,9 42,5 29,9 42 30,5 38,6 28,5 35,8 26,6 37,5 27 38,7 27 35,3 22,2 31,6 18,1 S a d a n t a 0 1 0 1 1 6 15 32 19 3 1 0 Lähde:

Historia

Esihistoria

Nykyisen Tichittin kaupungin itäpuolella, 44 kilometriä pitkällä ja 15 kilometriä leveällä Dhar Tichittin alueella asui myöhäiskeskiajalla eli 2000–500 eaa. välisenä aikana paimentolaisuutta ja maanviljelyä harjoittaneita yhteisöjä. Asukkaat harjoittivat myös metsästystä ja kalastusta sekä kasvattivat vuohia tai lampaita ja karjaa. Lisäksi heidän on todettu viljelleen hirssiä ja korjanneen myös villiviljasatoja. Dhar Tichittin asukkaat rakensivat pysyviä kiviasumuksia, joista muotoutui kyliä. Tavallisesti kylät olivat Dhar Tichittin jyrkänteillä, joilta avautui näkymä alavemmille maille. Dhar Tichittin aluetta ja koko muuta pitkää kalliomuodostumaa pidetään Afrikan varhaisimpana pysyvänä monimutkaisena yhteisönä Niilin laakson länsipuolella. Dhar Tichitt hylättiin 500-luvulta eaa. lähtien luultavasti ilmaston muututtua kuivemmaksi. Dhar Tichittistä ja muualta kalliomuodostuman alueelta lähteneitä proto-soninkeja on arveltu Ghanan kuningaskunnan perustajiksi. Mahdollisesti myöhemmin Dhar Tichittin alueella on ollut niin kutsuttujen proto-berberien asutusta. He eivät kehittäneet omaa rakennustyyliään, vaan hyödynsivät hylättyjä asumuksia. Esihistorialliset asukkaat tekivät kalliomaalauksia Dhar Tichittin kallioihin. Maalaukset kuvaavat esimerkiksi suurikokoisia eläimiä.

Karavaanien aikakaudelta nykyaikaan

Nykyinen Tichittin kaupunki sijaitsee tellin eli asutuksesta syntyneen rauniokummun päällä. Perimätiedon mukaan kaupungin alla on seitsemän entistä kaupunkia. Karavaanit alkoivat 1000-luvulta lähtien kuljettaa tavaraa Tichittin kautta Saharan poikki idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Alun perin Tichittin tarkoituksena oli tarjota uskonnollista opetusta. Tämän vuoksi kaupunki kasvoi moskeijan ympärille. Opettajia ja oppilaita varten rakennettiin taloja. Kauppiaat rakensivat Tichittiin varastorakennuksia kauppatavaroilleen.

Saharan laidalla sijainnut Tichitt oli 1000-luvulla yksi laajalle levittäytyneen berberi-imperiumin keskeisistä kaupungeista. Kaupungista tuli osa almoravidien valtakuntaa 1100-luvulla. Tichitt sijaitsi Sudanin alueen valtakuntien reuna-alueella ja hyötyi sijainnistaan Oualatan ja Ouadanen kaupunkien välisen tärkeän kauppareitin varrella. Almohadidynastian aikana 1200-luvulla Tichittin merkitys kasvoi, koska kaupungin kautta kuljetettiin suolaa. Oulad Bella -heimo otti kaupungin hallintaansa 1500-luvulla, jolloin Tichitt linnoitettiin. Kaupungissa käytiin 1700- ja 1800-lukujen raakoja klaanisotia, joiden seurauksena osa Tichittistä tuhoutui tulipaloissa. Kaikesta huolimatta Tichitt oli 1800-luvun lopulle tultaessa yksi läntisen Saharan suurimmista kaupungeista. Asukkaita kaupungissa oli noin 6 000.

Tichitt taantui 1900-luvulla, koska suolantuotannon merkitys pohjoisen Idjilissä hiipui. Nykyisin Tichitt on autioitumassa, sillä perheitä muuttaa vuodesta toiseen pois kaupungista ja rakennukset vähitellen hautautuvat hiekkaan. Vain muutamia perheitä enää asuu kaupungissa. Unesco liitti Tichittin yhdessä Ouadanen, Chinguettin ja Oualatan kanssa maailmanperintöluetteloonsa vuonna 1996. Tichitt on Unescon perusteluiden mukaan muiden liitettyjen kaupunkien ohella poikkeuksellisen hyvä esimerkki Saharan kauppareittien varteen perustetusta asutuskeskuksesta. Tämäntyyppisestä asutuskeskuksesta käytetään nimitystä ksar. Kaupungit ovat ainoat keskiajalta lähtien asutetut paikat Mauritaniassa.

Dakar-rallin reitti on kulkenut vuosina 1985, 1991, 1996, 1999, 2001–2002, 2005 ja 2007 Tichittin kautta.

Liikenne

Tichittiin ja pois kaupungista on epäsäännöllistä liikennettä Tidjikjasta, mutta parhaiten kaupunkiin pääsee omalla kulkuneuvolla tai vuokraamalla sellaisen. Reitti (ransk. piste) Tichittistä Tidjikjaan on varsin huonokuntoinen Lekhchebin kylään saakka, josta eteenpäin se paranee. Piste Tichittistä Oualataan seuraa vanhaa karavaanireittiä ja kulkee Dhar Tichittin ja Dhar Oualatan jyrkänteiden lähistöllä. Tämän vähän liikennöidyn reitin varrella on melko tasaisin välein hyviä kaivoja.

Väestö

Tichitt on etnisesti monimuotoinen. Masena-heimo on Tichittin väestöryhmistä suurin, ja luultavasti he ovat aiemmin kaikkialla Saharassa asuneiden mustien jälkeläisiä. Berberien levittäytyminen sekä Saharan laajentuminen ovat mahdollisesti työntäneet heimon etelän keitaille, kuten Tichittiin. Heimon jäseniä on pidetty hyvinä kauppiaina ja he ovat edelleen kaupungin asukkaista taloudellisesti toimeliaimpia. Varakkailla masenaperheillä on tavannut olla orjia, jotka tunnetaan nimellä abid. Muodollisesti orjuus lakkautettiin vuonna 1982, mutta suurin osa orjista kuitenkin päätti jatkaa työskentelyä entisten isäntien kotitalouksissa ja puutarhoissa. Vastineeksi kuuden päivän työviikosta orjat saavat perustarpeensa täytettyä. Orjuus useimmissa tapauksissa muistuttaa sopimustyöläisen asemaa, joskin orjuus kestää läpi elämän. Abidit muodostavat nykyisin oman väestöryhmänsä kaupungissa ja he ovat jossain määrin sekoittuneet mustiin haratineihin eli ”mustiin maureihin”, jotka ovat niin ikään vapautettujen orjien jälkeläisiä. Haratinit ovat tosin olleet huomattavasti pidempään vapaita, joten heidän sosiaalinen asemansa on korkeampi. Chorfa-nimellä Tichittissä tunnetaan bidanit eli ”valkoiset maurit”. He väittävät polveutuvansa profeetta Muhammadista. Tichittissä vaikuttaa myös paimentolaisista beduiiniarabeista koostuva pieni väestöryhmä, joka tunnetaan nimellä rehian. Rehianit kulkevat laidunmaiden perässä jopa 200 kilometrin päähän Tichittistä. He käyvät kaupungissa osallistumassa taatelisadonkorjuuseen sekä myymässä lihaa.

Virallisen väestönlaskennan mukaan Tichittin asukkaista 99 prosenttia kuitenkin ilmoitti olevansa yksinkertaisesti hassaniyyaa puhuvia ”maureja”, sillä muun ryhmän ilmoittaminen saattaisi olla poliittisesti epäilyttävää. Asukkaita Tichittin kunnassa oli vuoden 2000 väestönlaskennassa 3 158, joista naisia oli 1 682 ja miehiä 1 476.

Kulttuuri

Kaupungin rakennusten arkkitehtuuri on Tagantin alueelle tyypillistä ja tulee paremmin esille Tichittissä kuin esimerkiksi Tidjikjassa. Arkkitehtuurin ominaispiirteitä ovat esimerkiksi koristeellisuus sekä monimutkaiset, kefya-nimellä tunnetut, syvennykset rakennusten seinissä. Lisäksi joidenkin rakennusten ovet ovat raskaita massiivipuisia raskaine lukkoineen ja salpoineen. Nykyisin Tichittissä on noin 300 taloa jäljellä, joista noin puolessa asutaan edelleen. Taloista 20–30 on hyvässä kunnossa. Talojen ylläpitotaito on katoamassa.

Kaupungissa on useita vanhoja kirjastoja, koristeellisuudestaan tunnettu moskeija sekä kaupunginmuseo, jossa on esillä esimerkiksi muutamia uskonnollisia käsikirjoituksia, kirjoja sekä aseiden palasia ja ovia.

Lähteet

• Trillo, Richard: ”1.3 Southern Mauritania”, The Rough Guide to West Africa. Rough Guides UK, 2008. ISBN 1405380683. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.12.2013). (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Tichittin kartta
• Topografinen kartta Tichittin ympäristöstä