Thomas Young
Thomas Young (13. kesäkuuta 1773 – 10. toukokuuta 1829)[1] oli englantilainen yleisnero.[2] Hän oli muun muassa egyptologi, fyysikko ja fysiologi. Hänet tunnetaan parhaiten työstään optiikan alalla. Hän huomasi valon taipuvan kaksoisraossa. Tämä oli todiste valon aaltoluonteesta. Young käytti kokeessaan valkoista valoa, jolloin valo taipuu ja muodostaa värispektrin, jossa punainen valo taipuu eniten ja sininen vähiten (vrt. taittuminen).
| Thomas Young | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. kesäkuuta 1773 Milverton, Somerset, Englanti |
| Kuollut | 10. toukokuuta 1829 (55 vuotta) Lontoo, Englanti |
| Kansalaisuus | Englantilainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Royal Society |
| Tutkimusalue |
Fysiikka Egyptologia Fysiologia |
| Tunnetut työt |
Kaksoisrakokoe Auttoi tulkitsemaan hieroglyfejä Rosettan kivestä[1] |
 Nimikirjoitus |
|
Elämä muokkaa
Nuoruusvuodet muokkaa
Young syntyi Milvertonissa, Englannissa kveekariperheeseen vuonna 1773. Perheen isä oli pankkiiri ja perheeseen syntyi yhteensä 10 lasta, joista Thomas oli vanhin. Young oppi lukemaan jo 2-vuotiaana[3]. Sanotaan myös, että hän oli jo 4-vuotiaana lukenut raamatun läpi kahdesti.[4] Young opiskeli 14-vuotiaana kreikkaa ja latinaa sekä oli hyvin perehtynyt ranskaan, italiaan, hepreaan, kaldeaan, syyriaan, samarianarameaan, arabiaan, persiaan, turkkiin ja amharaan.[5][4]
Opiskeluvuodet ja keski-ikä muokkaa
Young aloitti lääketieteen opiskelut Lontoossa vuonna 1792. Hän muutti kahden vuoden kuluttua Edinburghiin ja vuosi Edinburghin muuton jälkeen hän muutti Göttingeniin. Göttingenissä vuonna 1796 Youngista tuli fysiikan tohtori ja vuotta myöhemmin hän siirtyi Cambridgen yliopiston Emmanuel Collegeen. Youngin isoisä, Richard Brocklesby, kuoli vuonna 1797 ja jätti Youngille perinnön. Perinnön ansiosta Young ei enää ollut taloudellisesti sidoksissa perheeseensä ja hän muutti Lontooseen osoitteeseen Welbeck Street 48. Young julkaisi monia tieteellisiä töitä nimettömänä koska pelkäsi hänen maineensa puolesta.
Young valittiin luonnonfilosofian professoriksi Royal Institutioniin vuonna 1801. Kahden vuoden työssäoloaikana hän piti yhteensä 91 luentoa.
Myöhemmät vuodet muokkaa
Young kuoli Lontoossa 10. toukokuuta vuonna 1829.
Työ muokkaa
Fysiikka muokkaa
Young tunnetaan parhaiten fysiikan saralla hänen kaksoisrakokokeestansa. Kokeessa valo kohdistetaan kahden lähekkäin olevan raon läpi, joista valo taipuu varjostimelle muodostaen interferenssikuvion. Young suoritti kokeen vuonna 1802 ja loi interferenssilait. Hän huomasi valon vahvistuvan säteiden kulkiessa eri reittejä ja aallon huippujen osuessa kohdakkain. Muissa tapauksissa valo taas heikkeni. Young antoi näin selityksen Newtonin renkaille. Interferenssikuvioonsa vedoten Thomas Young esitteli vuonna 1803 Lontoon kuninkaallisen tiedeseuran jäsenille, että Isaac Newtonin käsitys valosta suoraviivaisesti etenevänä hiukkassuihkuna oli väärä, ja että valo todellisuudessa olisi poikittaista aaltoliikettä.[6][7] Kaksoisrakokokeen lisäksi Youngin nimi esiintyy kimmokertoimessa, jota kutsutaan myös Youngin moduuliksi.[8]
Hieroglyfit muokkaa
Egyptistä löytynyt Rosettan kivi kiinnosti Youngia. Young olikin ensimmäisiä, jotka yrittivät ratkaista hieroglyfien arvoitusta. Työssä häntä auttoi paljon monien kielten osaaminen. Apunaan hän käytti Åkerbladin listaa, jossa oli eritelty paikkojen ja henkilöiden nimiä.[9] Listan avulla Young selvitti muutamien henkilöiden nimet hieroglyfeistä, muun muassa Kleopatran.[9] Selvittäessään hieroglyfien merkitystä, Young käytti tekniikkaa, jossa hän laski kreikkalaisia sanoja, jotka toistuivat tekstissä usein ja etsi vastaavat merkit hieroglyfeistä laskemalla kuinka usein ne toistuvat kivessä. Young julkaisi löytönsä vuonna 1819.[9]
Lääketiede muokkaa
Young tutki paljon näköä ja näkemiseen liittyvää fysiologiaa. Hän keksi niin sanotun kolmiväriteorian, jota hän ehdotti värinäkemisen kivijalaksi.[10] Tämän lisäksi hän selosti ensimmäisenä vuonna 1801 astigmatismia eli optisen järjestelmän kuvausvirhettä.[11]
Kielet muokkaa
Thomas Young kirjoitti Encyclopaedia Britannicaan ja vertailee "Languages"-artikkelissaan 400 kielen kielioppia ja sanastoa.
Musiikki muokkaa
Young oli kiinnostunut musiikista. Musiikin saralla hän kehitti niin sanotun Youngin temperamentin.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Encyclopaedia Britannica: Thomas Young Encyclopædia Britannica. 9.6.2021. Viitattu 7. kesäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 232–233. "Interferenssi". Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
- ↑ Thomas Young WhoNamedIt.com. Viitattu 7.7.2006. (englanniksi)
- ↑ a b The great mind of Thomas Young SpringerLink. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Lee Krystek: The Mystery of the Rosetta Stone – Part 2 2006. Unmuseum.org. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
- ↑ Piikki, Jari: Sateenkaaren tutkimuksen historiaa. 25.2.1998. Ursa. Arkistoitu 18.5.2014. Viitattu 24.8.2020.
- ↑ Lahti, Pekka & Wallenius, Jarmo: Aaltoja, hiukkasia ja hiilipalleroita. 15.1.2006. Turun Sanomat. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ Karttunen, Hannu: Young, Thomas (1773–1829) Ursa. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 24.8.2020.
- ↑ a b c Rosetta Stone MSN Encarta. Arkistoitu 6.5.2007. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
- ↑ Forsius, Arno: Silmätautien erikoisalan vaiheita 1800-luvulla (Värisokeus) Kuvauksia lääketieteen historiasta. Tammikuu 2005. Arkistoitu 11.10.2007. Viitattu 7.7.2007.
- ↑ Karttunen, Hannu: Astigmatismi Ursa. Viitattu 7.7.2007.
Aiheesta muualla muokkaa
- Young, Thomas: A course of lectures on natural philosophy and the mechanical arts. London: J. Johnson, 1807. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2021). (englanniksi)
- Beléndez, Augusto: Thomas Young and the Wave Nature of Light OpenMind BBVA. 13.6.2015. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)