Therapeutai

Therapeutai (m.kreik. Θεραπευταί) oli Filon Aleksandrialaisen mainitsema juutalainen yhteisö Egyptissä, jota Filon pitää tutkielmassaan De vita contemplativa esimerkkinä stoalaisesta ihanteesta.

Filon kuvailee therapeutaita tutkielmassaan De vita contemplativa, joka tutki täydellistä stoalaista filosofista elämää. De Vita Contemplativa oli jatkoa nykyisin kadonneelle teokselle, joka kuvaili essealaisia juutalaisena esimerkkinä täydellisyydestä. Kreikan kielessä termi therapeutai viittaa yleisesti johonkuhun, joka palvelee jumalaa tai jumalia. Filon kuvaili mietiskelevän elämäntavan omaksuneita, jotka jättivät kotinsa ja perheensä taakseen opiskellakseen filosofiaa muualla. Hänen mukaansa tällaista elämäntapaa noudatettiin monissa eri paikoissa, mutta että sitä harjoitettiin etenkin Egyptissä Aleksandrian ympäristössä. Kuvailtuaan elämäntapaa yleisesti Filon alkaa kirjoittaa tietystä juutalaisesta ryhmästä, joita hän pitää mietiskelevän filosofian parhaina edustajina. Filon kirjoittaa näiden siirtokunnan sijainneen Marioutjärven ja Välimeren välillä.

Filonin mukaan therapeutait rukoilivat kahdesti päivässä auringon laskun ja nousun aikaan. Yhteisön jäsenet kirjoittivat hymnejä kuutena päivänä viikosta ja seitsemäntenä eli sapattina he kokoontuivat siirtokunnan keskeiseen rakennukseen, jonka kuvailtiin koostuneen kokoontumistilasta (semneion) ja ruokasalista (symposion). Yhteisö kokoontui kokoontumistilaan, jossa kuunneltiin yhteisön vanhimman puhetta. Yhteisön jäseninä oli sekä naisia että miehiä.

Yhteisön jäsenet eivät syöneet auringonlaskun jälkeen. Ravintona käytettiin vain suolalla maustettua leipää ja lähdevettä. Filon väitti therapeutaiden syventyvän mietiskelyynsä ajoittain niin syvästi, että he eivät syöneet lainkaan useampaan päivään. Filosofiaan he olivat perehtyneet niin perusteellisesti, että he saattoivat selostaa filosofian periaatteita unissaan. Suuri osa Filonin tutkielmasta keskittyy therapeutaiden sapattien sapattiin eli 49:n iltaan liittyneiden menojen kuvailuun. Filon kuvailee näiden pukeutuvan tällöin valkoisiin asuihin, ja samalla ilmenee myös, että yhteisöllä oli oma hierarkiansa ja jokaisella jäsenellä oli oma paikkansa. Yhteisön johtohahmo piti luennon maaten muiden kuunnellessa asemastaan riippuen maaten tai seisten. Luentoon liittyi allegorinen tulkinta jostain pyhien kirjoitusten kohdasta tai filosofinen väite. Luennon jälkeen luennoitsija esittää uuden tai vanhan hymnin, jonka jälkeen muut esittävät lauluja vuorotellen. Tätä seuraa ruokailu, jonka jälkeen kaikki liittyvät miesten ja naisten kahteen kuoroon, joiden johdossa ovat Moosesin ja Miriamin roolihahmot. Aamun lopulta koittaessa 50:s päivä joukko tervehtii nousevaa aurinkoa sitä päin seisten ja älyllisen valaistumisen puolesta rukoillen.

Filonin kuvailujen tarkoituksena lienee ollut tehdä vaikutus etenkin stoalaista filosofiaa seuranneisiin lukijoihinsa, joille askeettisuus, irtautuminen maailmasta, älyllinen selkeys ja maailman luonteeseen keskittyminen olivat erityisen tärkeitä. Sittemmin onkin kiistelty siitä, miten todenmukainen Filonin kuvaus yhteisöstä on ja miten pitkälti se on vain Filonin kuvitteellisen ihanneyhteisön kuvailua.