Turnerin päiväkirjat

(Ohjattu sivulta The Turner Diaries)

Turnerin päiväkirjat (engl. The Turner Diaries) on William Luther Piercen (salanimellä Andrew Macdonald) vuonna 1978 julkaistu romaani. Pierce oli entinen fysiikan professori Oregonin osavaltionyliopistossa ja American Nazi Party -puolueen perustajan George Lincoln Rockwellin seuraaja.[1] Teos julkaistiin alun perin jatkotarinana Piercen johtaman National Alliance -uusnatsiryhmän Attack!-lehdessä vuosina 1975–1978.[2]

Turnerin päiväkirjat
The Turner Diaries
Kirjan 1. painoksen kansi
Kirjan 1. painoksen kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija Andrew Macdonald
Kieli englanti
Kustantaja National Vanguard Books
Julkaistu 1978
Suomennos
Kustantaja Kansallis-mytologinen yhdistys
Julkaistu 1993
Sivumäärä 24 (lyhennelmä)
ISBN 951-9360-42-5
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Romaanin aiheena on lähitulevaisuuden Yhdysvaltoihin sijoittuva apokalyptinen tarina etnisiin vähemmistöihin kohdistuvasta kansanmurhasta. Sen uskotaan toimineen innoituksena useille oikeassa elämässä tapahtuneille valkoisen ylivallan kannattajien väkivallanteoille.[1]

Pierce kirjoitti myöhemmin vuonna 1989 Turnerin päiväkirjoja läheisesti muistuttavan teoksen Hunter, jossa uusnatsipäähenkilö samoin ryhtyy väkivallantekoihin yhteiskuntaa vastaan. Kyseinen teos on kuitenkin paljon Turnerin päiväkirjoja vähemmän tunnettu.[3]

Tyyli ja vaikutteet muokkaa

Turnerin päiväkirjat on kirjoitettu seikkailuromaanin tyyliin, ja se on selvästi tarkoitettu vetoamaan laajaan yleisöön.[1]

Teoksen perusrakenne on hyvin samantapainen kuin Jack Londonin vuonna 1908 julkaistussa romaanissa Rautakorko. Pierce itse kutsui Londonia "oman aikansa kansallissosialistiksi".[4]

Politiikan tutkija Michael Barkunin mukaan Turnerin päiväkirjat muistuttaa huomattavasti Ernest Callenbachin samoihin aikoihin vuonna 1975 julkaistua utopiaromaania Ecotopia. Kummassakin teoksessa ääriliike saa haltuunsa ydinaseita ja käyttää niitä kiristysvälineenä perustaessaan Yhdysvaltain länsirannikolle oman itsenäisen alueensa. Ei ole kuitenkaan varmaa, ottiko Pierce vaikutteita Callenbachin teoksesta vai keksivätkö kumpikin saman konseptin itsenäisesti.[5]

Juoni muokkaa

Romaani on kirjoitettu sähköinsinöörin Earl Turnerin päiväkirjojen muodossa. Päiväkirjat sijoittuvat ajanjakson kirjoittamishetken lähitulevaisuuteen vuosiin 1991–1993, jolloin Yhdysvallat on sisäisesti täysin romahtanut valkoisten kansalaistensa voimattomuuden takia. Turner liittyy ”Järjestöön” (The Order), joka käy sotaa ”Järjestelmää” (The System) eli Yhdysvaltojen hallintoa vastaan, ja yrittää vapauttaa maan juutalaisten, mustien ja muiden vähemmistöjen hallinnasta.[1][2]

Aluksi Järjestö harjoittaa poliittista terroria Järjestelmää vastaan ja räjäyttää liittovaltion poliisin pääkonttorin Washington DC:ssä. Lopulta ryhmä ottaa hallintaansa suuren osan Yhdysvaltain länsirannikkoa[1], mukaan lukien Vandenbergin lentotukikohdassa sijaitsevat ydinaseet, joiden ansiosta Järjestelmä ei uskalla hyökätä sitä vastaan.[2] Eloonjääneet Järjestön vastustajat, muun muassa mustat ja "rotupetturit", hirtetään "Köyden Päivänä" (engl. the day of the rope). Rotupettureita ovat vähemmistöjä tukevat tai näiden kanssa seksisuhteissa olevat valkoiset.[1]

Turnerin viimeinen päiväkirjamerkintä kuvaa itsemurhahyökkäyksen, jossa hän räjäyttää Pentagonin ydinaseella[1], joka on kiinnitetty maatalouslentokoneeseen.[4] Kirjan epilogissa todetaan, että Turnerin kuoleman vuosipäivä on pyhitetty uudella aikakaudella "Marttyyrien Päiväksi".[1] Epilogin mukaan Järjestö myös sai Turnerin kuoleman jälkeen hallintaansa Pohjois-Amerikan ja Euroopan ja hävitti joukkotuhoaseilla suuren osan Aasiasta.[5]

Vaikutus muokkaa

Vuoteen 2000 mennessä Turnerin päiväkirjoja oli myyty noin 500 000 kappaletta, mutta 2000-luvun alkupuolelta lähtien sitä on pääasiassa levitetty ilmaiseksi verkossa.[1]

Turnerin päiväkirjojen on uskottu innoittaneen valkoisen ylivallan kannattajien rikoksia Yhdysvalloissa ja ulkomailla, vaikka Pierce itse väitti epäilevänsä kirjan vaikutusta.[1] Pierce ei ollut identiteettikristitty ja myöhemmässä romaanissaan Hunter pilkkasi liikkeen jäseniä avoimesti, mutta Turnerin päiväkirjat saavuttivat silti suuren suosion identiteettikristillisen liikkeen parissa.[5]

Kirja todennäköisesti innoitti The Order -nimisen ryhmän rikosten sarjaa 1980-luvulla. Ryhmä toisti monia rikoksia joita kuvitteellinen "Järjestö" teki, mukaan lukien ryöstöt, rahan väärentäminen ja murhat. The Orderin johtaja Robert Jay Mathews kuoli tulitaistelussa 9. joulukuuta 1984 liittovaltion viranomaisten kanssa. Valkoisen ylivallan kannattajat ovat kutsuneet hänen kuolinpäiväänsä "Marttyyrien päiväksi" romaanin tapaan.[1][6]

Vuonna 1999 Buford Furrow haavoitti Los Angelesin juutalaiskeskuksessa viittä ihmistä, joista kolme oli lapsia. Hän myös tappoi filippiiniläisen postityöntekijän. Myöhemmin hän ilmoitti, että hänen tekonsa olivat ”herätys Amerikalle tappaa juutalaiset”. Vuonna 1998 afroamerikkalaisen James Byrdin murhaajat saivat innoitusta Piercen teoksesta.[1]

Brittiläiseen Combat 18 -uusnatsiryhmään kuulunut David Copeland tappoi homoihin ja ulkomaalaisiin kohdistuneilla naulapommi-iskuillaan kolme ihmistä Lontoossa vuonna 1999. Copeland kertoi kuulusteluissa saaneensa innoituksensa Turnerin päiväkirjoista.[1][7]

Oklahoma Cityn pommi-isku muokkaa

Romaani sai laajempaa huomiota vuonna 1995, kun Timothy McVeigh pidätettiin Oklahoma Cityn pommi-iskusta epäiltynä. McVeigh käytti iskussaan kuorma-autoon lastattua ammoniumnitraattipommia, kuten Järjestökin romaanissa kuvatussa FBI:n pääkonttorin pommituksessa. Oklahoma Cityn pommi räjähti kello 9:02, vain 13 minuuttia aikaisemmin kuin pommi romaanissa. Kun McVeigh pidätettiin, kirjan sivuja löydettiin hänen autonsa etupenkiltä. Oikeudenkäynnissä todistajat vahvistivat, että romaani kiehtoi McVeighia ja että tämä oli suositellut sitä ystävilleen.[1]

Pommi-iskun jälkeen vuonna 1996 Barricade Books -kustantamon omistaja Lyle Stuart julkaisi teoksesta sen kolmannen painoksen, mikä herätti voimakasta arvostelua. Teos oli aiemmin ollut saatavilla lähinnä postimyynnin kautta, mutta se tuli Stuartin julkaisemana saataville myös kirjakauppaketjuihin. Stuart perusteli toimintaansa sillä, että teoksen lukemalla tavalliset ihmiset ymmärtäisivät paremmin, millaisia hallituksen vastaiset terroristiryhmät oikeasti ovat. Hän halusi kirjan julkaisemalla myös koetella Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen rajoja.[8][9]

Suomennokset muokkaa

Teoksen lyhennelmä ilmestyi suomeksi vuonna 1993 Pekka Siitoimen Kansallis-mytologisen yhdistyksen kääntämänä.[10] Romaanista on myös olemassa kokonainen kansallissosialismi.org -sivustolla julkaistu amatöörisuomennos.[11]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Barkun, Michael: Religion and the Racist Right: The Origins of the Christian Identity Movement. University of North Carolina Press, 2014. ISBN 0-8078-2328-7. (englanniksi)
  • Sutherland, John: Lives of the Novelists: A History of Fiction in 294 Lives. Yale University Press, 2012. ISBN 978-0-300-17947-7. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n The Turner Diaries Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.2.2020.
  2. a b c Barkun 2014, s. 226
  3. Barkun 2014, s. 279
  4. a b Sutherland 2012, s. 685
  5. a b c Barkun 2014, s. 227
  6. Barkun 2014, s. 228
  7. Once Again, The Turner Diaries Inspires Bloodshed Southern Poverty Law Center. 15.9.2000. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  8. Weeks, Linton: Publisher to Market Racist Turner Diaries The Washington Post. 23.4.1996. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  9. Ramirez, Anthony: Lyle Stuart, Publisher of Renegade Titles, Dies at 83 The New York Times. 26.6.2006. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  10. Turnerin päiväkirjat : käsikirja valkoisten vallankaappaukselle Yhdysvalloissa WorldCat.org. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  11. Turnerin päiväkirjat kansallissosialismi.org. Arkistoitu 31.1.2008. Viitattu 9.3.2024.