Wikipedia

The Strokes

yhdysvaltalainen yhtye

The Strokes on vuonna 1998 perustettu yhdysvaltalainen viisihenkinen rockyhtye New Yorkista.[1]

The Strokes
Vasemmalta oikealle, ylhäällä: Julian Casablancas, Nick Valensi. Nikolai Fraiture, alhaalla: Albert Hammond (nuorempi), Fabrizio Moretti
Vasemmalta oikealle, ylhäällä: Julian Casablancas, Nick Valensi. Nikolai Fraiture, alhaalla: Albert Hammond (nuorempi), Fabrizio Moretti
Tiedot
Toiminnassa 1998–
Tyylilaji indie rock[1], garage rock[1], post-punk revival[1]
Kotipaikka New York, Yhdysvallat[1]
Laulukieli englanti
Jäsenet

Julian Casablancas, laulu
Nikolai Fraiture, basso
Fabrizio Moretti, rummut
Albert Hammond Jr, kitara
Nick Valensi, kitara

Levy-yhtiö

RCA, 2001–2013[2]
Cult Records, 2013–[2]

Aiheesta muualla
Kotisivut

The Strokes tuli tunnetuksi vuoden 2001 debyttialbumillaan Is This It ja oli yksi tärkeimmistä post punkin ja alternative rockin suosion nostajista 2000-luvun alussa.[3] Yhtye on julkaissut viisi studioalbumia, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli viisi miljoonaa.[4] He levyttävät nykyään laulaja Julian Casablancasin omistamalle Cult Records -levy-yhtiölle.[5] The Strokesin tunnetuimpia kappaleita ovat ”Last Nite”, ”Reptilia”, ”Someday”, ”You Only Live Once” ja ”Under Cover of Darkness”.

Historia muokkaa

Alkuvuodet ja The Modern Age EP muokkaa

Yhtye on perustettu jäsenten ollessa teini-ikäisiä, mutta lopullinen kokoonpano muodostui vuonna 1999.[6] Basisti Nikolai Fraiture sekä laulaja Julian Casablancas olivat tunteneet lapsesta lähtien. Kitaristi Nick Valensi ja rumpali Fabrizio Moretti kävivät molemmat Manhattan's Dwight Schoolia, tutustuivat siellä ja alkoivat soittaa yhdessä.[7] Myöhemmin Casablancas meni yksityiskouluun Sveitsiin, jota kävi myös vuotta nuorempi Albert Hammond Jr.[7] Vuosien päästä Hammond muutti Kaliforniasta New Yorkiin ja päätyi ensin jakamaan asunnon Casablancasin kanssa. Vähän ajan päästä Hammond jo soitti yhtyeessä Casablancasin, Morettin, Fraituren sekä Valensin kanssa.[7] Yhtye oli koossa ja soittaa edelleen samalla kokoonpanolla.[7] Monien nimiehdotusten (muun muassa The de Niros, The Motels, The Rubber Bands) jälkeen he antoivat yhtyeelle nimen The Strokes.[8]

Yhtye aloitti uransa soittamalla New Yorkin pienemmillä ja vähemmän tunnetuilla klubeilla ja alkoi saada suosiota varsinkin Lower East Sidella.[7] He soittivat pääasiassa kappaleita, joita ei levytetty tulevalle debyyttialbumille, mutta jotkut, kuten ”New York City Cops”, ”Soma” ja ”Trying Your Luck” ovat debyyttialbumilla Is This It. Ryan Gentles oli katsomassa erästä The Strokesin varhaista esiintymistä Mercury Loungessa, jonka jälkeen hän meni jututtamaan yhtyeen jäseniä ja päätyi näin manageriksi.[7] He alkoivat nauhoittaa demoa, joka sai Rough Trade Records -levy-yhtiön kiinnostumaan.[7] Yhtye allekirjoitti levytyssopimuksen ja alkoi työstää kolmen kappaleen The Modern Age EP:tä.[7] Vuonna 2001 nauhoitettu The Modern Age -EP sisälsi kappaleet ”Last Nite”, ”The Modern Age” ja ”Barely Legal”, jotka kaikki ovat myös debyyttialbumilla, tosin esimerkiksi sanoituksiltaan hieman erilaisina.

Is This It (2001–2002) muokkaa

Pääartikkeli: Is This It

Yhtyeen debyyttialbumi Is This It julkaistiin Yhdysvalloissa lokakuussa 2001.[9] Saman vuoden syyskuun terrori-iskujen vuoksi Pohjois-Amerikan versiossa kappale ”New York City Cops” vaihdettiin kappaleeseen ”When It Started”.[7] Ensin mainittu kappale sisälsi kertosäkeessä lauseen "New York City Cops - they ain't too smart" (suom. "New Yorkin poliisit ei ole kovin fiksuja").[10] Samassa versiossa albumin kansikuva oli myös vaihdettu; alkuperäinen kansi on mustavalkokuva mustasta käsineestä naisen pakaroiden päällä, Pohjois-Amerikan versiossa kannessa on kuva hiukkasten törmäyksestä.[11] Albumi sai huomiota rosoisen New York -soundinsa ansiosta, ja yhtyettä alettiin kutsua jopa "rockin pelastajiksi".[12] Is This It sai hyvin positiivisen vastaanoton.[13] Britannian albumilistalla se sijoittui parhaimmillaan toiselle sijalle ja oli listalla 59 viikkoa.[14] Rolling Stone -lehti sijoitti sen toiselle sijalle listassa 2000-luvun sadasta parhaasta albumista.[15] NME-lehti valitsi puolestaan sen kaikkien aikojen neljänneksi parhaaksi albumiksi.[16]

Room on Fire (2002–2005) muokkaa

Pääartikkeli: Room on Fire

Toinen albumi, Room on Fire julkaistiin lokakuussa 2003.[9] Se sai kriitikoilta pääosin myönteisen vastaanoton,[17] ja sijoittui kotimaassaan Billboard 200 -listalla parhaimmillaan neljänneksi.[18] Britannian albumilistalla paras sijoitus oli 2.[14] The Strokes oli taas lehtien etusivuilla; he pääsivät muun muassa Rolling Stone -lehden kanteen ensimmäistä kertaa.[19] Albumin ensimmäinen single oli ”12:51”.[14] Videon ohjasi Roman Coppola, ja se sai vaikutteita Tron-elokuvasta.[20] Marraskuussa 2003 yhtye soitti joka tiistai keskusteluohjelma Late Night with Conan O'Brienissa.[21]

Vuosina 2003 ja 2004 yhtye oli kiertueella Kings of Leonin ja Regina Spektorin kanssa.[22] The Strokes ja Regina Spektor levyttivät yhdessä kappaleen ”Modern Girls & Old Fashion Men”, joka lopulta päätyi toisen Room On Fire albumin singlen, ”Reptilian” b-puoleksi.[23] Kolmas single, ”The End Has No End”, sisälsi b-puolellaan The Clashin ”Clampdown” -kappaleesta tehdyn cover-version.

Lokakuussa 2004 yhtye suunnitteli Live in London -live-albumin julkaisua, jonka julkaisu jouduttiin kuitenkin perumaan, koska nauhoituksissa ilmeni ongelmia.[24]

Vuoden 2005 alussa Julian Casablancas meni naimisiin managerin assistentin Juliet Joslinin kanssa.[25] Room On Fire-kiertueen aikana laulaja Casablancasilla oli stressin ja paineen takia alkoholiongelmia, joista on myöhemmin toipunut.[26] Kiertueen jälkeen yhtye päätti hidastaa vähän ja tehdä seuraavaa albumia rauhassa.

First Impressions of Earth (2005–2008) muokkaa

Pääartikkeli: First Impressions of Earth
 
The Strokes esiintymässä vuonna 2006.

Syyskuussa 2005 julkaistiin ensimmäinen single silloin vielä suunnitellulta kolmannelta First Impressions of Earth -albumilta.[14] ”Juicebox”-single oli päässyt internetiin imuroitavaksi joten sen julkaisupäivää aikaistettiin.[27] Single ylsi Britannian singlelistalla sijalle 5.[14] Vuoden 2005 marras-joulukuussa yhtye teki albumin julkaisun alla pienen kiertueen, jonka aikana tehtiin myös yksittäisiä keikkoja isoissa kaupungeissa, kuten Lontoossa, Pariisissa, Tokiossa, Sydneyssä ja Berliinissä.

Tammikuussa 2006 julkaistiin kolmas albumi First Impressions of Earth.[9] The Strokes teki Ison-Britannian kiertueen, jonka jälkeen helmikuun 23. päivänä, yhtye voitti NME Awardsin parhaan kansainvälisen yhtyeen palkinnon.[28] Yhtye palasi kotimaahansa Yhdysvaltoihin ja soitti kolme loppuunmyytyä konserttia New Yorkin Hammerstein Ballroomissa.[29]

Maaliskuun 25. päivänä julkaistiin albumin toinen single, ”Heart in a Cage”,[14] jonka b-puoleksi tuli ”You Only Live Once” -kappaleen demo ”I’ll Try Anything Once” sekä Ramones-cover ”Life’s a Gas”. Singlellä on myös New Yorkin kaduilla kuvattu ”Heart in a Cage” -musiikkivideo, jonka ohjasi Samuel Bayer.[30] Albumilta julkaistiin singlenä myös kappale ”You Only Live Once”.[14] Kesän 2006 aikana The Strokes kiersi Euroopassa monilla suurilla festivaaleilla. Syksyn aikana yhtye teki pienen Amerikan-kiertueen,[31] jonka jälkeen yhtye piti taukoa. Sen aikana kitaristi Albert Hammond Jr julkaisi kaksi sooloalbumia.[32]

Angles (2009–2011) muokkaa

Pääartikkeli: Angles

Seuraavan albumin tuotanto erosi aiemmista albumeista. Tällä kertaa Casablancas ei tehnyt sanoituksia yksin, vaan kaikki yhtyeen jäsenet osallistuivat siihen.[6] Casablancas työskenteli pääosin etäällä muusta yhtyeestä ja äänitti omat osuutensa New Yorkissa.[6] Yhteydenpito tapahtui yleensä sähköpostilla.[6] Yhtye julkaisi neljännen albuminsa Angles maailmanlaajuisesti 22. maaliskuuta 2011.[9] Ensimmäinen single ”Under Cover of Darkness” ilmestyi saman vuoden helmikuussa, ja se oli ladattavissa ilmaiseksi yhtyeen nettisivuilta.[33] Albumin toinen singlejulkaisu oli ”Taken for a Fool”.[34] Molempiin singleihin tehtiin myös musiikkivideot.[35][36] Yhdysvaltain Billboard 200 -listalla Anglesin paras sijoitus oli 4.[18]

Comedown Machine (2012–2015) muokkaa

Pääartikkeli: Comedown Machine

Yhtyeen viides studioalbumi Comedown Machine julkaistiin maaliskuussa 2013.[9] Albumilta julkaistiin yksi single, ”All the Time”.[37] Yhdysvaltain Billboard 200 -listalla Comedown Machinen paras sijoitus oli 10,[18] ja edellisen albumin tapaan sen vastaanotto oli pääosin positiivinen.[38] Comedown Machine päätti yhtyeen viiden albumin sopimuksen RCA-levy-yhtiön kanssa.[39]

Yhtyeestä sanottua muokkaa

Musiikkinäytteet
The Strokesin debyyttialbumin läpimurtokappale ”Last Nite”.
Toisen levyn, Room on Firen suurimmaksi hitiksi nousi ”Reptilia”
Yhtyeen neljäs levy, Angles julkaistiin maaliskuussa 2011 ja sen ensimmäinen single oli ”Under Cover of Darkness”.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

The Strokesin musiikkia pidetään yleisesti indie rockina, vaihtoehtorockina, garage rockina ja post-punk revivalina.[40] Yhtyettä on myös verrattu perinteiseen New Yorkin rockiin, jota ovat aikaisempina vuosikymmeninä edustaneet muun muassa The Velvet Underground ja Television.[41] Soundi-lehden Ville Pirinen kuvaili yhtyettä kolmannen albumin arvostelussa seuraavasti:

»Julian Casablancas osaa tehdä hitikkäitä pop-biisejä. Hänellä on myös poikkeuksellisen hieno rocklaulajan ääni. Yhtye osaa sovittaa kireän New York -rockinsa tarkasti. Mukavia kitarakoukkuja riittää biisissä kuin biisissä. Rummut ja basso osaavat tehdä paljon muutakin kuin nakuttaa kahdeksasosia taustalla.»
(Ville Pirinen, Soundi[42])

Diskografia muokkaa

Pääartikkeli: The Strokesin diskografia

Studioalbumit muokkaa

Jäsenet muokkaa

Lähteet: [1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f The Strokes Discography Discogs. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b Julian Casablancas criticises iTunes, says he hopes to release next Strokes album on his own label NME. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Revisiting the Post-Punk Revival Huffington Post. Viitattu 15.1.2017. (englanniksi)
  4. ↑ The Strokes - Consequence of Sound Consequence of Sound. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Current Cult Artists Cult Records. Arkistoitu 12.11.2017. Viitattu 15.1.2017. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d This Is It: Ten Years of the Strokes Pitchfork. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i The Strokes - Biography & History AllMusic. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  8. ↑ The Strokes On Picking Their Band’s Name And Other Options The Strokes News. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e The Strokes - Artist Profile Pitchfork. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  10. ↑ The Strokes Lyrics - New York City Cops A-Z Lyrics. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  11. ↑ 20 Things You Probably Didn’t Know About The Strokes’ ‘Is This It’ NME. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  12. ↑ The Strokes are rock 'n' roll saviors AXS. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Reviews for Is This It by The Strokes Metacritic. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e f g Strokes full official chart history Official Charts. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  15. ↑ 100 Best Albums of the 2000s Rolling Stone. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  16. ↑ The 500 Greatest Albums Of All Time: 100-1 NME. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  17. ↑ Reviews for Room On Fire by The Strokes Metacritic. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  18. ↑ a b c The Strokes album chart history Billboard. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  19. ↑ 2003 Rolling Stone Covers Rolling Stone. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  20. ↑ The Strokes - 12:51 (2003) IMVDb. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  21. ↑ Watch Five Classic Videos From the Strokes Pitchfork. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  22. ↑ Regina Spektor Billboard. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  23. ↑ Reptilia b/w Modern Girls and Old Fashion Men reginaspektor.net. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  24. ↑ The Strokes' live album is dead MTV. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  25. ↑ Julian Casablancas Is Getting Married Rolling Stone. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  26. ↑ The growing pains of Julian Casablancas Independent. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  27. ↑ 'Juice Box' hits the internet months before release NME. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  28. ↑ The Strokes are named best International Band NME. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  29. ↑ The Strokes/Eagles Of Death Metal @ Hammerstein Ballroom 3/1/06 Stereogum. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  30. ↑ The Strokes - Heart In A Cage (2006) IMVDb. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  31. ↑ The Strokes announce US tour NME. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  32. ↑ Albert Hammond Jr. Album Discography AllMusic. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  33. ↑ The Strokes Release New Single, 'Under Cover of Darkness,' as Free Download Billboard. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  34. ↑ The Strokes post new video for ‘Taken For A Fool’ online NME. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  35. ↑ The Strokes - Under Cover of Darkness YouTube. Viitattu 12.1.2017.
  36. ↑ The Strokes - Taken for a Fool YouTube. Viitattu 12.1.2017.
  37. ↑ Listen to the New Strokes Single "All the Time" Pitchfork. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  38. ↑ Reviews for Comedown Machine by The Strokes Metacritic. Viitattu 13.1.2017. (englanniksi)
  39. ↑ The Strokes Wipe the Slate Clean on Comedown Machine Time. Viitattu 13.1.2017. (englanniksi)
  40. ↑ The Strokes Biographyl AllMusic. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  41. ↑ The Strokes, New York City, and the Photographer Who Was There for It All Consequence of Sound. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  42. ↑ The Strokes: First Impressions Of Earth arvostelu Soundi. Viitattu 12.1.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

The Strokes
Studioalbumit
EP:t
Singlet
Muuta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Strokes&oldid=21189890”