The Idea of Justice
The Idea of Justice on taloustieteilijä, nobelisti Amartya Senin oikeudenmukaisuutta tutkiva teos. Kirjassaan Sen kehittelee oikeudenmukaisuusajattelua, jossa tarkastelun kohteena ovat oikeudenmukaisuuden ihanneolosuhteiden sijasta sen toteutumisen todelliset yhteiskunnalliset olosuhteet.
| The Idea of Justice | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Amartya Sen |
| Genre | tietokirja |
| Kustantaja | Allen Lane |
| Julkaistu | 2010 |
| Sivumäärä | 496 s. |
| ISBN | 978-0-674-03613-0 |
| Edeltävä | Identiteetti ja väkivalta |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirjan lähtökohtana on kaksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta tarkastelevaa ajatteluperinnettä: sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ideaa pohtiva (transcendental institutionalism) ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista tarkasteleva (realization-focused comparison) perinne. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ihanteita pohtiva "sopimusteoreettinen" perinne on alkanut Thomas Hobbesin ajattelusta ja jatkunut John Lockella, Jean-Jacques Rousseaulla ja Immanuel Kantilla. Siinä keskitytään täydellisen oikeudenmukaisuuden (perfect justice) käsitteelliseen pohdintaan, eikä oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden vertailuun tosiasiallisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Lisäksi tarkastelussa painottuvat yhteiskunnalliset laitokset ja niiden täydellisesti oikeudenmukainen toiminta olemassa olevien yhteiskuntien ja ihmisten tosiasiallisen käyttäytymisen ja keskinäisen toiminnan kustannuksella. [1]
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhteiskunnallista toteutumista tutkivassa perinteessä pyritään ottamaan huomioon olemassa olevien instituutioiden lisäksi ihmisten käyttäytyminen ja muut oikeudenmukaisuuden tosiasialliset edellytykset. Tämän vertailevan ajatteluperinteen edustajia ovat olleet muun muassa Adam Smith, Markiisi de Condorcet, Jeremy Bentham, Mary Wollstonecraft, Karl Marx ja John Stuart Mill. Näistä ajattelijoista lähtöisin olevassa tavassa tutkia sosiaalista oikeudenmukaisuutta vertaillaan olemassa olevia tai ajateltavissa olevia yhteiskuntia pikemminkin kuin rajoitutaan tosiasialliset olosuhteet ylittävään täydellisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan etsintään. [2]
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ihanteita ja ideaa pohtivalle transendentaalisen institutionalismin sopimusteoreettiselle perinteelle tyypillinen kysymys on, millainen olisi täydellisen oikeudenmukainen yhteiskunnallinen laitos? Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden todellisia olosuhteita tarkastelevalle vertailevalle perinteelle tyypillinen kysymys on, kuinka oikeudenmukaisuutta voitaisiin edistää? [3]
Amartya Sen asettuu kirjassaan valistuksen perinteen jatkajaksi ja puolustaa vertailevaa oikeudenmukaisuusajattelua: "Meitä ei liikuta sen tajuaminen, ettei maailma ole täydellisen oikeudenmukainen - tätä vain harva odottaa -, vaan se, että näemme ympärillämme selvästi korjattavia epäoikeudenmukaisuuksia, jotka haluamme poistaa"[4]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Löppönen, Paavo (2010). Suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta (esittely Amartya Senin teoksesta The Idea of Justice). Helsingin Sanomat 11.7.2010 [1] (Arkistoitu – Internet Archive).