Théodule Ribot

Théodule-Armand Ribot (18. joulukuuta 1839 Guingampissa, Bretagne, Ranska – 9. joulukuuta 1916) oli ranskalainen psykologi.

Théodule Ribot.

Ribot sopiskeli Lycée de St Brieucissa ja suuntautui akateemiselle uralle. Vuonna 1856 Ribot alkoi opettaa ja sai vihdoin 1862 viran École Normale Supérieure -yliopistosta. Vuonna 1885 Ribot piti luentokurssin kokeellisesta psykologiasta Sorbonnen yliopistossa, ja kolme vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Collège de Francen kokeellisen psykologian professoriksi. Väitöskirja Hérédité: étude psychologique on hänen tunnetuin teoksensa.

Kokeilevien menetelmien mukaisesti Ribot keräsi yhteen esimerkkitapauksia perityistä poikkeavuuksista. Hän oli erityisen kiinnostunut psyykkisten toimintojen fyysisestä tuottamisesta, kun taas henkiset tai ei-aineelliset tekijät Ribot jätti huomiotta. Herbert Spencerin ajatukset vaikuttivat häneen vahvasti, ja Ribot ranskansi tämän teoksen Principles of Psychology.

Lukuisten artikkelien lisäksi Ribot kirjoitti Arthur Schopenhauerin filosofiaa käsittelevän teoksen Philosophie de Schopenhauer (1874). Oman aikansa psykologista tutkimusta hän kartoitti kirjoittamalla englantilaista psykologiaa käsittelevän teoksen La psychologie anglaise contemporaine (1870) ja saksalaista psykologiaa käsittelevän teoksen La Psychologie allemande contemporaine (1879). Merkittäviä ovat myös neljä monografiaa Les Maladies de la mémoire (1881), Les Maladies de la volonté (1883), Les Maladies de la personnalité (1885) ja La Psychologie de l’attention (1888), jotka käsittelevät mielisairauksia.

Aiheesta muualla

• Hakosalo, Heini: Patologien avulla metafysiikkaa vastaan: Théodule Ribot'n naturalistinen psykologia. niin & näin 2/2002, 34–37.