Termiitti
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa puhutaan sekaisin reaktiosta ja sen aikaansaamiseksi käytettävästä aineiden seoksesta. |
Termiittireaktiolla tarkoitetaan tapahtumaa jossa alumiini oksidoituu (palaa) ja saa hapen tähän reaktioon toiselta jo oksidoituneelta metallilta (yleensä rautaoksidi eli ruoste). Tätä seosta kutsutaan termiitiksi. Termiittireaktiossa syntyy korkea lämpötila (~2 500 °C). Termiitti tulee kreikan sanasta thermos, joka tarkoittaa lämpöä tai kuumuutta.
Termiittireaktiota on lähes mahdotonta sammuttaa. Tämä johtuu siitä että reaktion keskeyttäminen poistamalla lämpö on lähes mahdotonta koska reaktiossa syntyy jatkuvasti niin suuri määrä lisää lämpöä. Tukahduttaminen ei myöskään ole mahdollista koska termiitissä on itsessään happi hapettuneen metallin (yleensä ruoste) mukana.
Reaktion tuottama lämpöenergia riittää katkaisemaan vesimolekyylien sisäiset sidokset, joten palavaan termiittiin lisätty vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi, kiihdyttäen reaktiota. Veden lisääminen saattaa myös aiheuttaa seoksen räjähtämisen vetyräjähdyksessä.
Tavallisesti termiitti koostuu alumiinijauheesta ja rautaoksidista, joita sekoitetaan massasuhteessa 3:8 tai tilavuussuhteessa 1:1. Tämän kaltainen termiitti palaa korkeassa lämpötilassa, ja lähes ilman liekkiä. Termiitin sytyttämiseen voi käyttää magnesiumjauhetta. Termiittijauheen päälle asetetun pienen keon magnesiumjauhetta saa syttymään termiittiseosta helpommin. Palava magnesium kykenee sytyttämään termiittiseoksen.
Termiitti räjähtää jos sitä asettaa metallisankoon jääkuution päälle ja sytyttää palamaan. Tätä testattiin Myytinmurtajissa.
Sotilaskäytössä termiittiin lisätään muita aineita vaikutusalueen kasvattamiseksi, esimerkiksi usein käytetty Thermate-TH3 sisältää 68,7 % massaprosenttia termiittiä, 29,0 % bariumnitraattia, 2,0 % rikkiä ja 0,3 % sidosainetta. Bariumnitraatin lisääminen laskee prosessin käynnistymiseen vaadittavaa lämpötilaa, nostaa tuotettavaa lämpötilaa, ja lisäksi tällaisen seoksen palamisessa syntyy liekki.
Termiittiä käytetään etenkin hitsauksessa. Suomessa termiitin käyttö on yleistä varsinkin rautateillä kiskonhitsauksessa. Sen sovellutus, nk. soihtu (engl. flare), on lämpöhakeutuvien ohjusten harhauttamiskeino. Termiitti luo palaessaan voimakkaan, tarkasti rajoittuvan kuumuuden.
Termiitti-reaktion katsominen paljaalla silmällä ilman suojavarusteita (esim. hitsausmaski) on vaarallista siitä lähtevien UV-säteiden takia.