Wikipedia

Terebovlja

Terebovlja (ukr. Теребовля, puol. Trębowla) on kaupunki Ternopilin piirissä Ternopilin alueella Seretin suurimman sivujoen Hniznan laaksossa Ukrainassa.[13]

Terebovlja
ukr. Теребо́вля
puol. Trębowla
Näkymä vuorilta
Näkymä vuorilta
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Terebovlja

Koordinaatit: 49°18′2″N, 25°41′58″E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Ternopilin alue
Piiri Ternopilin piiri
Terebovl 800–1000-luku[1][2]
Kaupungiksi alk. 1939
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 8,6[3][4], 10,69[5] e. 10,7[6] tai 11,0[1][7] km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 48100[3][8], 48101[9]
Suuntanumero(t) +380 3551[10][11]
Rekisterikilpi XO, EO (v. 2021 lähtien)[12]









Galitsian historiallisella alueella Länsi-Ukrainassa sijaitseva Terebovlja oli vuosina 1366–1772 ja 1918–1939 osa Puolaa, 1772–1918 osa niin Itävallan arkkiherttua- ja keisarikuntaa kuin Itävalta-Unkaria, vuosina 1941–1944 se kuului natsi-Saksaan ja 1939–1941 ja 1944–1991 Neuvostoliittoon. Kaupunki levittäytyy Hniznajoen molemmin puolin lähellä sen yhtymäkohtaa Seretiin[14] noin 33 kilometriä Ternopilista[15] ja on yksi Länsi-Ukrainan vanhimmista kaupungeista.[16] Entisessä ruhtinaskunnan pääkaupungissa Terebovljassa on nykyisin 41 arkkitehtonista monumenttia.[17]

Vuonna 1996 Terebovljalle myönnettiin valtion historiallisen ja arkkitehtonisen suojelualueen asema.[6]

Nimi muokkaa

Kaupungin nimen alkuperästä on useita versioita. Ensimmäisen mukaan nimi Terebovlja tulee vanhasta slaavilaisesta henkilönnimestä. Joissakin lähteissä kielitieteilijä Jaroslav Rudnitskin väittämänä paikannimen pitäisi johtua Kiovan Rusin aikaisesta suvun nimestä Tereboslav tai Terebislav ja M. Hudašin vahvistamana Terebovit-nimestä, mutta tällaisten ruhtinaiden olemassaolosta ei kuitenkaan löytynyt lähdevahvistusta.[5] Puolalainen 1800-luvun historioitsija Joachim Lelewel yhdistää toponyymin kuitenkin daakialaisten ensimmäisellä vuosisadalla jKr. perustettuun Trifulyon-nimiseen asutukseen. Yhtenä vaihtoehtona pidetään kaupungin nimen johtuneen verbistä "hävittää" silloin, kun ensimmäiset uudisasukkaat "hävittivät" taikka repivät puut irti juuriltaan ja asettuivat tänne asumaan.[1] Ukrainan kielessä on monin paikoin vieläkin säilynyt substantiivi "terebivlja"[18], jolla viitataan pensaikoista raivattuun Terebovljan nykyiseen sijaintipaikkaan ja joka muinaisina aikoina oli vuosisatoja vanhojen uinuvien metsien peitossa.[15][19]

” И рче Володимиръ: «Теребите путь и мосты мостите» – хотяше бо ити на Ярослава, на сына своего, но разболѣся."
Ja puheessaan Volodimir sanoi: ”Raivatkaa teitä ja rakentakaa siltoja” – mennäkseen Jaroslavia vastaan, mutta hän sairastui. 		”

– Въ лѣто 6522. Повесть временных лет. (Kesällä vuonna 6522. Kertomus menneistä ajoista[20]

Tarinan mukaan kaupungin nimi johtuu muinaisitäslaavinkielisestä sanasta "тереб"[21], "terebyty" tai "trebyty", joka tarkoittaa raivata, kaataa tai kitkeä metsää irti juuriltaan[19] ja joka mainitaan ensimmäisen kerran "Kertomuksessa menneistä ajoista" vuonna 1014 Vladimir Suuren puheessa, kun hän valmistui sotaretkelle poikaansa Jaroslavia vastaan.[22][23] Uskottiin myös messujen ja tärkeimpien mm. Ivan Kupalan juhlayön viettojen vaikuttaneen siihen, että nimi Terem-bowl yhdistettiin Terem-bovvanaan ja tarkoittaisi jumalten pyhäkköä. Tarinat kertoivatkin, että vielä 1870-luvulla kukaan kyläläisistä ei sanonut, että ”lähden Terebovlista, vain Trembovlista”.[24]

Kaupungin linnanvuorta eli Zamkova Goraa vastapäätä olleella vuorella kerrotaan aikoinaan olleen kolme ristiä, joihin liittyi kolme kipua (ukr. тр(о)є болі , tr(o)e boli).[25] Siellä olivat olleet mongolien hyökkäyksessä surmansa saaneiden ruhtinaan ja hänen kahden poikansa haudat. Koska mongolien hyökkäys tapahtui kuitenkin 144 vuotta myöhemmin siitä, kun kaupunkia mainittiin ensimmäisen kerran kronikoissa[19], kerrotaan vielä yhden narratiivin paljastaneen, että eräs vanha nainen kulki päivittäin kolmen puisen ristin luona rukoilemassa ja jatkuvasti toistamassa "Treboli, treboli...". Kun ihmiset alkoivat kysellä, mitä tarkoittaa "treboli", vanha nainen oli kertonut surevansa taisteluissa kuolleita kolmea poikaansa. Liikuttuneina hänen tuskastaan ihmiset alkoivat rukoilla ja toistaa sanoja "kolmea kipua", josta vuosien varrella muokkautui Terebovl ja sitten Terebovlja.[26]

Historia muokkaa

Joidenkin lähteiden mukaan kaupungin alueella eli ihmisiä jo neoliittisella kaudella.[1] Sen laitamilla löydettiin sekä pronssikauden hautausmaa että pronssimaljoja ja nuolenkärkiä VII–VI eaa. skyyttien yhteiskunnan ajoilta ja II vuosisadan kreikkalaisia ja roomalaisia kolikoita.[27] Joissakin väitetään, että kaupungissa arkeologien retkikunta jo vuonna 1984 keräsi näytteitä niin varhaiselta rautakaudelta peräisin olevista kuin tripoljen kauden slaavilaisesta keramiikkatuotteista.[28][29] Löytöjen joukkoon kuului hyvin säilynyt pylväsrakenteinen luola-asumus, jossa oli kiviuuni[28], ja joka kaivettiin esille vuonna 2010.[6] Vuonna 2011 arkeologien väitetään löytäneen tšernjakovin kulttuurin aikaisten maatalousheimojen hyvin säilynyttä asutusta ja hautausmaa.[30][15] Niiden tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että kaupungin alueen asuttaminen toteutui aikaisemmin, kun siitä ensimmäinen kronikkamaininta kirjattiin. Linnanvuorella kyläkeskuksena toimi pitkä talorakennus jo 900-luvun puolivälissä [30] eli ennen kuin ruhtinas Vasylko Rostislavitš tuli tänne. Etenkin kun joidenkin lähteiden väittämänä hän oli silloin saapunut keskelle joutomaata[31] ja vasta myöhemmin vuosisadan vaihteessa tällä Prikarpatian alueella Koillis-Karpaattien juurella valta siirtyi heimoaatelisille ruhtinaille. Linnanvuorella löydettiin esineistöä ja jäännöksiä taikka stukki- eli koristeruukkujen palasia 800—900-lukujen asukkaiden asuintaloista Rajki-kylän mukaan nimensä saaneen luka-rajkin kulttuurin myöhäisvaiheen jäljiltä.[32] Kymmenennen vuosisadan alkuvaiheen puolustusvalleilla oli säilynyt jälkiä hirsimökeistä ja 900—1000-lukujen vaihteessa rakennetusta ja linnoituksilla suojatusta satamasta.[14] Muutos liittyi suuremmalta osin Vladimir Svjatoslavitšin toteuttamiin sotatoimiin kroaatteja vastaan vuosina 992 tai 993.[1][33]

Todennäköisesti kaupunki alkoi linnankukkulalta, jossa nykyisin sijaitsevat keskiaikaisen puolustuslinnoituksen rauniot. Vuori sijaitsee Hniznajoen oikealla rannalla.[30][34] Alueen kuuluessa vuonna 1084 erilliseen Volynian ruhtinaskuntaan, sen jälkeen vuodesta 1092 alkaen ollessa itsenäinen, vuodesta 1140 lähtien osana Galitsian ja vuodesta 1199 Galitsian ja Volynian ruhtinaskuntaa, Terbovljaa tunnettiin 1000—1100-luvun loppupuolen ruhtinaskuntien pääkaupunkina. Väitetään, että Vasylko Rostislavitšin[35] hallitsijaksi nouseminen edisti alueen kehitystä ja kasvua.[30] Ensimmäiset kirjalliset viittaukset Terebovljaan löytyivät 900-luvun niin varhaiskeskiajan kronikoista kuin mukaan lukien tunnetusta Ipatjevin kolmen kokoelman käsikirjoituksista.[36][37] Joidenkin lähteiden mukaan tähän kokoelmaan tehty ensimaininta kaupungista on kirjattu lukuun, joka kertoo joko Ljubetšin ruhtinaiden kokouksessa tehdyistä sopimuksista koskien Terebovljaa[38] tai tapahtumista siitä, kuinka Kiovan ruhtinas Svjatopolk II käski vangita ja sokeuttaa[39] kaupungin ensimmäisen ruhtinaan[40] Vasylkon vuonna 1097. Jopa Galitsian ja Volynian ruhtinaskunnan aikaisesta Terebovljan linnan erityisen kuuluisasta panimosta on maininta Ipatjevin kirjauksissa.[22]

Tärkeiden kauppareittien risteyksessä sijaitseva Terebovlja kasvoi nopeasti merkittäväksi käsityö- ja kauppakeskukseksi. Vuodesta 1025 lähtien kaupunki oli Jaroslav Viisaan omaisuutta.[1] Kaupunki kukoisti 1000-luvun lopussa ja 1100-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Kaupungilla oli tuolloin monimutkainen sosiotopografinen rakenne ja se koostui ruhtinaskunnan linnoituksesta, joka sijaitsi linnankukkulalla, modernista kaupungin keskustasta, kauppa- ja käsityöläisasutuksesta, jonka kiinteistöt sijaitsivat Seret- ja Hniznajokien matalilla rannoilla, ja alueista, joissa sijaitsi esikaupunkikyliä ja luostareita. Vuonna 1199 Terebovlja siirtyi yhdistyneeseen Galitsian ja Volynian ruhtinaskuntaan ja sen kehitys tärkeänä hallinnollisena, sotilaallisena, kaupallisena ja käsityökeskuksena jatkui Tšingis-kaanin tataarien hyökkäyksiin saakka. Vuonna 1241 suurkaani Ögödein mongolit tuhosivat Terebovljan kokonaan yhdessä muiden Galitsian kaupunkien kanssa. Sekä mongoli-tataarien että turkkilaisten hyökkäykset kaupunkiin kestivät yli kolmen ja puolen vuosisadan verran.[38][41]

Vuonna 1349 Terebovlja liitettiin Puolaan. Kuningas Kasimir III Suuri rakennutti tähän tiililinnan[30] ja sekä sen valmistuessa vuonna 1366 että vuonna 1386 Puna-Venäjän ruhtinaskunnan[42] valloittamisen myötä tataareille jääneen Podolian kanssa yhteisellä rajalla sijainneesta Terebovljasta tuli yksi Puolan rajalinnoituksista.[6] Vuonna 1389 Puolan kuningas ja Liettuan suurruhtinas Vladislav II Jagailo myönsi Terebovljalle Magdeburgin kaupunginoikeudet ja kaupunki oli yksi ensimmäisistä Länsi-Ukrainassa, joka näin ollen sai vuosina 1389–1777 Magdeburgin oikeusjärjestelmän suojaa.[26] Vuonna 1415 kuningas Jagailo kirjeessään terebovljaiselle vasallilleen Bartoszew (tai Bartos) Holovatskille antoi luvan perustaa uuden kaupunginalueen Hniznajoen vasemmalle rannalle palkkiona aatelismiehen osoittamasta sotilaallisesta uskollisuudesta Grunwaldin taistelussa.[30][34] Näin ollen Terebovlja sai vuosiksi 1415–1420 voimakkaan kannustimen laajentua itään ja levittäytyä joen kahdelle puolelle. Silloin linnankukkulan juurella olevaa vanhaksi kaupungiksi kutsuttavaa asutusta ja joen toisella puolella olevaa uutta kaupunginaluetta yhdisti silta.[34] Vuonna 1434 Terebovljasta tuli Venäjän voivodikunnan kaupunki, jossa pidettiin suuria messuja.[43] Vuonna 1498 Puolan ja Moldovan suhteiden kärjistymisen myötä Moldovan ruhtinaskunnan hallitsija Stefan III Suuri hyökkäsi puolalaisten hallitsemille Galitsian alueille.[34] Samoin tataarivalloittajien tuhoisten hyökkäysten jälkeen vuosina 1498, 1508, 1515, 1516 käsityö ja kaupankäynti Terebovljassa supistui. Tataarihyökkäyksen aikana vuonna 1508 kaupunki tuhoutui niin valtavasti, että hallintokoneisto jouduttiin väliaikaisesti siirtämään Butšatšiin. Terebovljan talouselämän elvyttämisen kausi oli 1500-luvun jälkipuolisko–1600-luvun alku. Puolan kuningas Sigismund II myönsi Terebovljalle oikeuden messujen järjestämiseen joka lauantaina ja vuodesta 1555 alkaen oikeuden periä silta- ja maantiemaksuja. Vuonna 1565 täällä asui noin 1 400 ihmistä.[30]

Väkiluku
1565 1 400[13]
1616   1 000[34]
1772   2 100[44]
1778   2 110[13]
1890   3 735[45]
1921   7 015[6]
1950   11 221[46]
1960   12 835[46]
1970   14 167[46]
1980   15 032[46]
1990   15 483[46]
2000   14 693[46]
2010   13 776[46]
01.01.2021   13 279[47]
2022   12 994[46]
tai   15 400[48]
Ennuste
2032   12 123[46]
2052   10 428[46]
2100   7 344[46]

Vuosina 1594–1596 kaupungissa käytiin taisteluja osana Ukrainassa ja Valko-Venäjällä ollutta Severin Nalivaikon ja Grigori Lobodan johtamaa kapinaa. Vuosina 1606–1625 kirjattiin noin 15 tataarien hyökkäystä kaupunkiin. Toistuvien sotilaallisten konfliktien seurauksena Terebovljan väkiluku väheni vuosi vuodelta ja vuoteen 1616 mennessä kaupungissa asui enää noin tuhat ihmistä.[34] Vuonna 1637 tulipalo tuhosi kaupungin ja vuosina 1637–1648 se uudelleenrakennettiin.[43] Joidenkin lähteiden mukaan juuri Terebovljassa puhkesi vuonna 1648 suuri kansannousu puolalaisia sortajia vastaan ja väestö siirtyi sen johdossa olleen Bohdan H’melnytskyin puolelle.[30] Terebovljan asukkaat muodostivat jopa pienen armeijan, mutta maaliskuussa 1649 kruunuarmeija kukisti sen. Vuonna 1650 kaupunki koki nälänhädän[43] ja vuosina 1652, 1721 ja 1770 sen alueella raivosi rutto.[1] Noin 1650-luvulla Terebovljasta tuli yksi maaorjuutta ja kansallista sortoa vastaan taistelleen Opriški-liikkeen keskuksista. Vuonna 1656 kansannousu aatelisia vastaan puhkesi uudelleen[30], jolloin seuraavana vuonna 1657 opriškit yrittivät vallata kaupungin linnoituksen.[49][49]

 
Trembowlan taistelu 1672–1675.

Vuonna 1672 Puolan ja Turkin välisen sodan syttyessä Terebovlja joutui turkkilaisten turkkilais-tataarijoukkojen tuhoisan hyökkäyksen kohteeksi[1], jonka jälkeen vuonna 1675 kaupunki ja sitä ympäröineet kylät tuhottiin. Nopeuttaakseen Terebovljan jälleenrakennusta Puolan hallitus vapautti sen asukkaat kaikista veroista vuodesta 1676 alkaen seuraavan 10 vuoden ajaksi. Mutta heti vuosina 1687–1688 Osmanivaltion ja Pyhän liigan välisen sodan aikana kaupunki kärsi toisen tuhoisan hyökkäyksen, jonka aikana se poltettiin ja monet asukkaat vangittiin. Täysin tuhoutunutta puolustuslinnaa ei enää rakennettu uudelleen.[43][13]

Puolan ensimmäisen jaon mukaan vuonna 1772 Terebovlja, kuten koko Itä-Galitsia luovutettiin Itävallalle[1] ja siitä tuli Ternopilin piirikunnan kaupunki, jossa vuonna 1778 asui 2 110 asukasta. Vuosina 1807–1812 Venäjän ja Ranskan välillä käydyn sodan aikana venäläiset miehittivät Galitsian vuonna 1809. Tuolloin solmitun Schönbrunnin rauhasopimuksen mukaan[43] vuosina 1810–1815 suuri osa nykyisestä Ternopilin alueesta, mukaan lukien Terebovlja samannimisen krain eli alueen keskuksen asemassa kuului Venäjän keisarikuntaan.[50] Vuonna 1815 Wienin kongressi palautti Ternopilin alueen Itävallalle. Kaupungissa toimi poikien ja tyttöjen 5-luokkaisia kansankouluja, mutta taloudellisen tilanteensa vuoksi työväenperheillä ei juuri ollut mahdollisuuksia lähettää lapsiaan kouluun.[51]

Ensimmäisen maailmansodan aikana elokuussa v. 1914 Venäjän joukot miehittivät Terebovljan ja heinäkuuhun 1917 saakka se oli Venäjän armeijan takakaupunki. Itävalta-Unkarin hajoamisen jälkeen marraskuussa 1918 Ukrainan porvaristo otti vallan Itä-Galitsiassa. Vuosina 1918–1919 kaupunki oli hetken osa Länsi-Ukrainan kansallistasavaltaa ja sen jälkeen Puolan toista tasavaltaa.[36] Vuoden 1921 väestönlaskennan mukaan Terebovljassa oli 1 222 taloa ja 7 015 asukasta, joista 3 338 oli miehiä ja 3 677 naisia. Vuodesta 1939 Terbovljasta tuli osa Neuvostoliittoa[50] ja tammikuussa 1940 sille palautettiin piirikeskuksen asema. Natsi-Saksa valloitti kaupungin joko 5-nä[52] tai 8. heinäkuuta 1941[27] ja miehitys kesti kolme vuotta eli 22. maaliskuuhun 1944 saakka.[6][1][6] Stalinin aikaiset joukkokarkotukset Terebovljlasta Siperiaan alkoivat lokakuussa v. 1947.[53]

Kaupunki nykyisin muokkaa

Kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan vuonna 1990, jolloin siinä asui 15 483 asukasta.[46] Jo vuonna 2001 asukasluku oli 13 455, siitä ukrainalaisia 97.92 prosenttia[54], ja 1.1.2021 oli 13 279 asukasta.[47] Nykyään kaupungissa asuu suurimmalta osin ukrainalaisia, vaikka ennen vuotta 1939 täällä asui paljon juutalaisia ja puolalaisia. Tällä hetkellämilloin? asukkaita on 12 994, joidenkin lähteiden mukaan jopa 14 005[55], joista miehiä on 46 prosenttia ja naisia 54 prosenttia.[16] Joidenkin lähteiden mukaan väestömäärän muutos alkaen vuodesta 1975 vuoteen 2015 oli -15,4 % ja vuodesta 2000 vuoteen 2015 noin -11,2 %.[4]

Kaupungin läpi kulkee Bukarestiin vievä kansainvälinen ja 530,2 kilometriä pitkä M19-tie, joka on osa eurooppalaista tiereittiä E85.[7][56] Kaupungin alueella on säilynyt 1600-luvun linnan rauniot, vanhoja kirkkoja ja hautausmaa. Hniznajoki jakaa Terebovljan läntiseen Vanhaankaupunkiin ja itäiseen uuteen kaupunkiosaan, joiden väliin on rakennettu useita siltoja, ja joista osa on peräisin Itävallan ajoilta.[6] Vanhankaupungin keskustassa on entinen Velikij eli Suurtori, joka on nykyisin nimeltään Ševtšenkon aukio.[57] Keskikaupungissa sijaitsevat Pyhän Nikolauksen puolustuskirkko kellotorneineen, josta ensimaininta on vuodelta 1614, renessanssityylinen Neitsyt Marian taivaaseenastumisen puolustuskirkko[1], renessanssi-barokkityylinen karmeliittojen luostarikompleksi, useita kertoja uusittu 1700-luvun klassismityylinen kaupungintalo, synagogarakennus, jossa on nykyisin urheilukoulu, ja vuonna 1928 rakennettu pyhien Pietarin ja Paavalin roomalaiskatolinen kirkko, joka on kuin pienoiskopio Pietarinkirkosta Vatikaanissa.[41] Perinnöksi itävaltalaisilta kaupunkiin jäi rautatie, jonka yhteydessä rakennettiin vaikuttavia kaarevia maasiltoja.[58] Niistä Terebovljan ja Plebanivkan kylän rajalla sijaitseva kylän nimeä kantava rautatiesilta (ukr. Плебанівський віадук) on yli 100 metriä pitkä ja noin 30 metriä korkea.[59] Terebovljan kautta kulkeva Ternopil-Kopytšyntsi-rautatie[13] oli osa Lviv–Tšernivtsin junarataa[43] ja asemarakennuksen valmistuttua kaupungissa pidettiin avajaiset vuonna 1896. Jo vuonna 1939 kaupungin läpi kulki nopeita junia, joiden ajonopeus oli jopa 120 km/h.[26][27] Rautatieaseman nimikyltissä käytetään edelleen kaupungin vanhaa puolalaista nimeä "Trembowlia".[60]

Terebovljassa on toiminut joulukuusikoristeiden tehdas ja siinä on useita muunmuassa Stepan Banderalle, ruhtinas Vasylkolle, Ivan Frankolle, Taras Ševtšenkolle omistettuja muistomerkkejä ja muistotaulu kesäkuussa vuonna 1941 murhatuille lukiolaisille.[1] Terebovljassa on syntynyt ja Lvivissä ukrainalaisessa teatterissa "Ukrainska Besida" (vuoteen 1928 "Ruska Besida") näyttelijänä työskennellyt Julia Mykolaenko (oikea nimi Zderkivna, synt. 1865 ja k. 1899).[27]

  •  
    Terebovljan linnoitus
  •  
    Pyhän Nikolauksen puolustuskirkko kellotorneineen, v.2019
  •  
    Pietari ja Paavalin kirkko
  •  
    Karmeliittojen luostari
  •  
    Terebovljan raatihuone v.2010
  •  
    Terebovljan raatihuone
  •  
    Terebovljan synagoga v. 2018
  •  
    Terebovljan rautatieasema
  •  
    Terebovljan luostari v. 2009
  •  
    Plebanivkan kaareva rautatiesilta
  •  
    Stepan Banderan muistomerkki Terebovljassa v. 2010
  •  
    Muistomerkki kesäkuussa vuonna 1941 murhatulle viidelletoista lukiolaiselle patriootille[61]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Місто Теребовля: карта вулиць, фото, опис (Terebovljan kaupunki: katukartta, valokuva, kuvaus) Дримба. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  2. ↑ Теребовлянський замок – пам’ятка історії національного значення на Тернопільщині (Terebovljan linna on kansallisesti merkittävä historiallinen muistomerkki Ternopilin alueella) 3.4.2021. Тернопільська обласна рада. Офіційний сайт Тернопільської обласної ради. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  3. ↑ a b Поштові Індекси в Теребовля (Postinumerot Terebovljassa) cybo.com. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  4. ↑ a b Ettevõtted asukohas Terebovlya (Terebovljan yrityksiä) cybo.com. Viitattu 30.1.2023. (viroksi)
  5. ↑ a b Сайт міста Теребовля (Terebovljan kaupungin verkkosivusto) mistaua.com. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  6. ↑ a b c d e f g h Теребовля. Теребовлянська громада. Тернопільська область (Terebovlja. Paikkakunta. Ternopilin alue) 10.5.2020. Регіональний інформаційний портал Тернопільщина. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  7. ↑ a b Теребовля. Онлайн путівник Теребовлею. Проєкт реалізується за підтримки Українського культурного фонду (Terebovlja. Online-opas. Ukrainan kulttuurirahaston tuella toteutettu projektihanke.) travels.in.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  8. ↑ МІсто Теребовля (Тернопільська область). Поштовий індекс (Paikkakunta: Terbovlja (Ternopilin alue). Postinumero) postcode.com.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  9. ↑ Вулиці Теребовля (Теребовлянська міська рада). Тернопільська область. Теребовлянський район (Terebovljan kadut (Terebovljan kaupunginvaltuusto). Ternopilin alue. Terebovljan piiri) postindex.pp.ua/uk/street/ternopilska/terebovlianskyi/terebovlia. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  10. ↑ suuntanumero.info suuntanumero.info. Viitattu 30.1.2023.
  11. ↑ Телефонный код Теребовля +380 3551 (Terebovjan suuntanumero on +380 3551) kodifikant.ru. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  12. ↑ Нові та старі автомобільні коди регіонів України (Ukrainan alueiden uudet ja vanhat autokoodit) avtonomerok.com.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  13. ↑ a b c d e Міста і села України. Теребовля. (Ukrainan kaupungit ja kylät. Terebovlja) historytv.at.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  14. ↑ a b Теребовля, місто (Terebovlja, paikkakunta) 2016. Інститут історії України НАН України. Енциклопедія історії України. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  15. ↑ a b c Теребовля, Тернопільська область (Terebovlja, Ternopilin alue) ukr-tur.narod.ru. Viitattu 30.12.2022. (ukrainaksi)
  16. ↑ a b Roman Zakharii: Welcome to Terebovlya. (Trembowla / Terebovla) (Tervetuloa Terebovljaan. (Trembowla / Terebovla)) personal.ceu.hu. 25.2.2002 - 6.8.2013. Arkistoitu 1.4.2009. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Ivan Andriyšyn: Теребовля (Terebovlja) 8.2.2011. terebovlya.org.ua. Arkistoitu 6.9.2019. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  18. ↑ Теребівля - іменник, жіночий рід, неістота (Terebivlja - naissukupuolta substantiivi) slovnyk.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  19. ↑ a b c Теребовля. Теребовля у 7 чудес України - історичні міста та містечка (Terebovlja. Terboblja Ukrainan 7 ihmeen joukossa - historialliset kaupungit ja pikkukaupungit) Фонд Миколи Томенка «Рідна країна». Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  20. ↑ Повесть временных лет (Нестор)/1997 (ДО) (Kertomus menneistä ajoista (Nestorin kronikka)/1997 (DO). Kesällä 6522) Материал из Викитеки — свободной библиотеки. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  21. ↑ тереб (”тереб”in tarkoitus) Этимологический словарь русского языка Макса Фасмера. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  22. ↑ a b Ivanna Kovalenko: Замок у Теребовлі: від занепаду – до відродження (Terebovljan linna: taantumasta elpymiseen) 19.6.2020. Офіційний сайт газети "Свобода". Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  23. ↑ Требити. Смотреть что такое "Требити" в других словарях. (Trebiti. Katso, mitä "Trebiti" tarkoittaa muissa sanakirjoissa) Толковый словарь Даля. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  24. ↑ Orest Sarmatian: Цікава думка: нова-стара версія походження назви найстарішого міста Тернопільщини (Mielenkiintoinen ajatus: uusi-vanha versio Ternopilin alueen vanhimman kaupungin nimen alkuperästä) 12.3.2018. Терен. Тернопільські новини. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  25. ↑ Легенди міста Теребовля. "Звідки назва «Теребовль»?" (Legendoja Terebovlian kaupungista. "Mistä nimi Terebovl tulee?") Національний заповідник «Замки Тернопілля» — історико-архітектурний заповідник. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  26. ↑ a b c Магічне місто Теребовля. Теребовля може бути прикладом для всієї України та кожного з нас - прикладом любові до рідного краю (Maaginen Terebovljan kaupunki. Terebovlja voi olla esimerkki koko Ukrainalle ja meille jokaiselle - esimerkki rakkaudesta kotimaatamme kohtaan) Укрінформ. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  27. ↑ a b c d A. M. Vilkevitš, M. L. Smaliga, I. Y. Snitovsky, M. V. Stefankevitš: Теребовля, Теребовлянський район, Тернопільська область (Terebovlja, Terebovljan piiri, Ternopilin alue) 25.5.2016. Історія міст і сіл Української РСР. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  28. ↑ a b Княже місто на Тернопільщині постаріло на 400 років (Ternopilin alueen ruhtinaskaupunki vanheni 400 vuoden verran) 14.12.2015/22.12.2015. Internet Archive WayBack Machine. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  29. ↑ Ivanna Kovalenko: Перспективи Замкової гори у Теребовлі (Zamkova Goran näkymät Terebovljassa) 5.4.2021. Офіційний сайт газети "Свобода". Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  30. ↑ a b c d e f g h i Теребовлянська територіальна громада (Terebovljan alueellinen yhteisö. Terebovlja) terebotg.in.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  31. ↑ Olena Dzik: Теребовля старша на 400 років (Terebovlja on 400 vuotta vanhempi) 30.8.2011/22.12.2015. Internet Archive WayBack Machine. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  32. ↑ Nataliya Serafimivna Abašina: Райковецька культура (Rajkin kulttuuri) Енциклопедія історії України. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  33. ↑ Roman Mys’ka: Долітописний Теребовль (Esihistoriallinen Terebovlja) 12.2008. inst-ukr.lviv.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  34. ↑ a b c d e f Укрепления города Теребовля (Terebovljan kaupungin linnoitukset) http://zamki-kreposti.com.ua. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  35. ↑ Vasylko Rostyslavych (Vasylko Rostislavitš) 1993. Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
  36. ↑ a b Terebovlia (Terebovlja) 2012. Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
  37. ↑ Hypatian Chronicle (Ipatjevin kronikka) Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
  38. ↑ a b R. G. Myska: Теребовльская земля в ХI-ХIII вв. (по археологическим материалам) (Terebovljan alueet 1000-1300-luvuilla (perustuu arkeologiseen materiaaliin)) cyberleninka.ru. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  39. ↑ Теребовля (Terebovlja) 2019. Національний заповідник "Замки Тернопілля". Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  40. ↑ Василько Ростиславич (Vasylko Rostislavitš) 18.10.2019. Российское информационное агентство Рустим. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  41. ↑ a b Roman Yakel: Теребовля: від удільного князівства — до об'єднаної громади (Terebovlja: erillisestä ruhtinaskunnasta yhtenäiseksi yhteisöksi) 21.7.2017. https://zn.ua/ukr/History/. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  42. ↑ Puna-Venäjä 1925-1928. Pieni Tietosanakirja / III. Masku – Sanomalehti. 989-990. Viitattu 30.1.2023.
  43. ↑ a b c d e f Volodymyr Kutšeryavy: Історія Теребовлі. (Хронологічна таблиця) (Terebovljan historia. (Kronologinen taulukko)) terebovlia.at.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  44. ↑ I. Vynnyts’kyi: Terebovlia (Terebovlja) Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  45. ↑ ЭСБЕ/Теребовля (ESBE (BETS)/Terebovlja) 23.4.2019. Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  46. ↑ a b c d e f g h i j k l Теребовля, Україна — статистика (Terebovlja, Ukraina - tilastotietoa) uk.zhujiworld.com. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  47. ↑ a b Чисельність наявного населення України на 1 січня 2021. Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (Ukrainan nykyisen väestön määrä 1.1.2021) 2021. Kiova: Держстат України /Statistics Ukraine. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi, englanniksi)
  48. ↑ Теребовлянський район (Terebovljan piiri) Тернопільська. Обласна рада. Офіційний сайт Тернопільської обласної ради. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi, englanniksi, saksaksi, ruotsiksi, ranskaksi)
  49. ↑ a b Die alte Stadt von Terebovlia (Terebovljan vanhakaupunki) butschal.de. 6.5.2003/28.9.2011. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
  50. ↑ a b Історія Теребовлі (Terebovljan historia) Мандруємо Україною. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  51. ↑ Географічні дані (Maantieteellistä tietoa) webcache.googleusercontent.com. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  52. ↑ I. I. Ivlev: Освобождение городов СССР. Структура Вооружённых Сил СССР и России с 1922 по 2021 гг. - от военных округов, фронтов и армий до корпусов, дивизий, полков и батальонов. История создания, существования, расформирования за 100 лет (Neuvostoliiton kaupunkien vapauttaminen. Neuvostoliiton ja Venäjän asevoimien rakenne vuosina 1922-2021 - sotilaspiireistä, rintamilta ja armeijoista taistelujoukkoihin, divisioonoihin, rykmentteihin ja pataljoonoihin. Luomisen, olemassaolon, hajoamisen historia 100 vuoden ajalta) 9.5.2000. soldat.ru. Viitattu 30.1.2023. (venäjäksi)
  53. ↑ Volodymyr Kutšeryavy: Коротка історія міста Теребовля (Terebovljan kaupungin lyhyt historia) terebovlia.at.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  54. ↑ Національний склад міст. Національний склад міст за переписом 2001 року (Kaupunkien lukumäärät ja väestötiedot. Kaupunkien kansallinen kokoonpanot vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan.) 2022. datatowel.in.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  55. ↑ Чисельність населення Теребовля. Дані на Січень 2023 (Terebovljan asukaslukumäärä. Tiedot tammikuulta 2023) population-hub.com. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  56. ↑ Об’їзної дороги Тернополю в найближчі роки не бачити (Ternopilin ohikulkutietä ei nähdä lähivuosina) 3.11.2011/14.7.2014. Internet Archive WayBack Machine. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  57. ↑ Andy Tracelua: Невідома Тернопільщина. Замки Тернопілля. Теребовля: "Старе" місто (Tuntematon Ternopilin alue. Ternopilin linnat. Terebovlja: "Vanha" kaupunki) 1.9.2011/03.7.2017. Internet Archive WayBack Machine. Arkistoitu 3.7.2017. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  58. ↑ Nazarii Zanoz: Рожеві стіни княжої Теребовлі (Ruhtinaallisen Terebovljan vaaleanpunaiset seinät) 25.5.2020. localhistory.org.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  59. ↑ Плебанівський віадук (Plebanivskyn maasilta) Мандруй Україною. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  60. ↑ Замки і храми України (Ukrainan linnat ja temppelit) castles.com.ua. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)
  61. ↑ Viktor Averkiev: В Теребовлі, що на Тернопіллі, вшанували пам’ять загиблих в 1941 році 15-ти гімназистів-патріотів (Terebovljassa Ternopilissa muistettiin 15:ta vuonna 1941 kuollutta lukiolaista patrioottia.) 5.6.2021. TeNews. Viitattu 30.1.2023. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Terebovlja&oldid=22266317”