Tell Mureybat

Tell Mureybat oli nuoremman kivikauden aikainen kylä Pohjois-Syyriassa Eufrat-joen varrella^[1]^[2], Lähi-idässä. Vuonna 1971 ranskalainen Jacques Cauvin aloitti kaivaukset Mureybatissa. Paikan kaivaukset jäivät kesken, kun se jäi syyrialaisten Assadin tekojärven alle vuonna 1993. Paikalla asuttiin noin 10 400–7 000 eaa.^[3]. Varhaisina aikoina Myreybat oli pieni metsästäjä-keräilijöiden kylä. Suitten kylän asukkaat alkoivat keräillä, myöhemmin viljellä villejä viljalajeja. Mureybatin viimeisestä vaiheesta on löydetty merkkejä karjan kesytyksestä.

Nimitys muokkaa

Tell Mureybat (Tall Mureybat, Tell Mureybet, Mureibat, Mureibet. Myreybatin kulttuuri oli eräs PPNA-kauden vaihe ja osakulttuuri.

Tell Mureybat muokkaa

Mureybat oli vanhimpia tunnettuja maanviljelyyn pohjautuvalla elämänmuodolla eläviä kyliä. Alussa Natufin kaudella kylän asukkaat keräsivät villiä viljaa, mutta alkoivat myöhemmin viljellä ohraa, yksijyvävehnää ja herneitä. Paikan varhaiset pyöreät talot oli tehty savella muuratuista kalkkikivilohkareista ja ne olivat pohjaltaan pyöreitä ja ilmeisesti kupumaisia.

Tell Mureybatista on löydetty noin ajalta 9500 eaa. olevat varhaisimmat neliömäiset talot, jotka viittaavat asutuksen täyteen kiinteytymiseen, mikä liittyy maanviljelyn vakiintumiseen. Toki joissain taloissa on pyöreät nurkat. Paikassa näkyykin asteittainen siirtyminen pyöreistä taloista neliömäiseen^[4]. Taloissa oli erilaisia huoneita eri tarkoituksiin, mm varastoja. Talojen lattiat olivat tasaisia ja savesta tai mudasta tehtyjä. Talojen välissä oli yhteisiä keittopaikkoja.

Neliömäiset talot ilmestyivät vasta kerrostumaan IV^[5] tai jo kerrostumaan 3B noin 9000 eaa.^[3]

Paikka on antanut nimensä varhaiselle esikeraamiselle maata viljelevälle Mureybatin kulttuurille. Paikan neljä kerrostumaa ulottuvat myöhäisen Natufin kaudelta Khiam-kaudelle, Mureybatin itsensä mukaan nimetylle kaudelle ja keski-PPNB:lle asti^[4].

Mureybatin kulttuuri muokkaa

Mureybatin kerrostumia IIIA - IIIB (9300–8600 eaa.) kutsutaan yhteisellä nimellä "Mureybatin kulttuuri" tai "Mureybat III". Vaiheessa rakennettiin monenlaisia taloja, mutta keittopaikat olivat yhä talojen ulkopuolella. Edelleen tehtiin pyöreitä taloja. Niiden rinnalle ilmestyi neliömäisiä, monihuoneisia taloja, joiden jotkut huoneet olivat liian pieniä ihmisten asuttaviksi, vain varastoja. Seiniä tehtiin sikarinmuotoisista kivistä ja peitettiin maalla. Jerf el-Ahmarin julkisia rakennuksia muistuttavia taloja muistuttavia puoliksi maanalaisia taloja tehtiin yhä. Villiä einkornia, ruista ja ohraa viljeltiin luultavasti, ei vain kerätty. Härkiä ja hevosen sukuisia eläimiä metsästettiin enemmän kuin gasellia, mutta kalastus lienee ollut harvinaisempaa. Tell Mureybatin III-vaiheesta on löydetty varhaisimmat saviset "laskurahat", joista kehittyi paljon myöhemmin mesopotamialainen kuvakirjoitus.

Kerrostumat muokkaa

Mureybatin kulttuuriksi sanotaan kerrostumia IIIA ja IIIB (9300–8600 eaa.) Kerrostumia IB, IIA ja IIB sanotaan Khiamin kulttuuriksi, joka on siirtymävaihe Natuf-PPNA.

Kerros	Ajoitus kalenterivuotta eaa.
IA^[3]	10400–10000	Natuf-Kebara, Anatolian Beldibien vaikutteita. Villiohran ja villirukiin keräilyä, ehkä maanviljelyä.
IB	10000–9800	Natuf, El-Khiamin kärki.
II	9800–9400	Epi-Natuf, El-Khiamin ja Helouan kärki. Ohra, ruis, tatar keräilyä.
IIIA	9300–9000	Mureybatin kulttuuri, esiesimaanviljelijöitä, Helouan kärki. Taurusvuorten trialetilaisilta saatu kiviastioiden valmistustekniikka.
IIIB	9000–8700	Mureybatin kulttuuri, esimaanviljelijöitä (villin viljan viljelyä: ohra, ruis, einkorn), Helouan kärki. Kulttuuri laajeni Taurukselle ja Cayönüun.
IVA	8700–8200	PPNB, maanviljelyjä. Neliömäiset talot?
IVB	8200–7500	Kissan kesytys. Myös kesy lammas, vuohi, ehkä kesy nauta?
Loppuvaihe	7500–7000	Kulttuuri jakautuu Syyrian, Irakin ja eteläiseen Israelin haaraan.