Telkhiinit
Telkhiinit (m.kreik. Τελχινες) olivat kreikkalaisessa mytologiassa Rodoksen alkuperäiset asukkaat, jotka tunnettiin myös taitavina metallurgeina.
Nonnos kutsuu heitä Poseidonin pojiksi.[1] Tzetzes mainitsee vanhemmiksi Tartaroksen ja Nemesiksi, Pontoksen ja Gaian tai että he olisivat syntyneet Uranoksen veren hedelmöitettyä Gaian. Eustastios puolestaan kertoo heidän olleen alun perin Aktaionin koiria, jotka muutettiin miehiksi.
Diodoros Sisilialainen kuvaa heidät Thalassan ja Poseidonin jälkeläisiksi, jotka ensimmäisinä tekivät patsaita jumalista. He hallitsivat useita taikakeinoja, joille he pystyivät tuomaan vesi- ja lumisateita ja muuttamaan muotoaan miten halusivat.[2] Heidän taikuuttansa kuvataan myös pimeäksi, ja että he kaatoivat kasvien ja eläimien päälle Styks-virran vettä, johon oli sekoitettu rikkiä, tuhotakseen nämä. Tosin toisten mukaan heidän huono maineensa oli vain kateellisten kilpailijoiden panettelua.[3]
Strabon kertoo telkhiinien olleen ensimmäisiä, jotka työstivät rautaa ja pronssia. Metallien työstämisessä he olivat taitavia, ja heidän aikaansaannoksikseen lasketaan sirppi, jolla Uranos kuohittiin, ja Poseidonin kolmikärki[2]. Telkhiinit olisivat hänen mukaansa tulleet Kreetalta ensin Kyprokselle ja sieltä Rodokselle.[3]
Ovidiuksen mukaan Zeus – inhoten heidän pahuuttaan – tuhosi heidät tulvalla.[4] Servius esittää Apollonin surmanneen heidät suden hahmossa.[5] Telkhiinien jälkeen Rodoksen asuttivat heliadit, Helioksen pojat.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Nonnos: Dionysiaka 14.36–48 (engl. käännös)
- ↑ a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto v.55.4–7 (engl. käännös)
- ↑ a b c Strabon: Geografia 14.2.7 (engl. käännös)
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia vii.357–370 (engl. käännös)
- ↑ Maurus Servius Honoratus: ad Aeneid iv.377 (lat.)