Tehtaanpuisto
Tehtaanpuisto (ruots. Fabriksparken), jota usein kutsutaan myös Sepänpuistoksi, on puisto Helsingin Punavuoren etelälaidalla, Mikael Agricolan kirkon ympärillä. Sitä rajoittavat etelässä Tehtaankatu, idässä Laivurinkatu ja luoteessa Sepänkatu. Kirkon tontti lähes jakaa puiston kahtia, mutta sen kohdalla Sepänkadun varressa oleva kapea puistovyöhyke yhdistää sen osat toisiinsa.
Puiston itäosassa on jalkapallokenttä, jota talvisin käytetään myös luisteluratana. Sen länsipuolella kirkon vieressä lasten leikkipuisto. Näiden välitse johtaa puurivien reunustama jalankulkutie Laivurin- ja Tehtaankatujen risteyksestä Sepänkadulle lähelle Albertinkadun eteläpäätä.
Historia muokkaa
Nykyisen Tehtaanpuiston alueella oli 1800-luvun alkupuolella senaattori ja vapaaherra Otto Wilhelm Klinkowströmin puutarha kasvihuoneineen. Se oli myös yleisölle avoinna ja kesäiltoina suosittu kävelypaikka.[1].
Vuonna 1834 puutarhan alue luovutettiin Suomen kaartin käyttöön pääasiassa ampumarata-alueeksi vuoteen 1883 saakka.[1] Ampumaradan ohella alueella oli kuitenkin edelleen myös vihannesistutuksia, ja sitä nimitettiinkin pitkään Kaartin puutarhaksi.[2] Koska laajalla alueella ampumaradan lähistölläkin oli vaarallista liikkua ja luodit lensivät toisinaan merelle saakka, sen lakkauttamisesta syntyi kaupungin ja kaartin välille pitkäaikainen kiista.[1]. Joulukuussa 1866 alueella sijainnut ruutivarasto räjähti, minkä seurauksena monet lähistöllä sijainneet talot vaurioituivat asuinkelvottomiksi ja muuallakin kaupungissa monet ikkunat särkyivät.[2] Tapaus vauhditti ampumaradan siirtoa, ja vuonna 1869 se poistettiinkin alueelta.[2]
Kaartin poistuttua alue siirtyi kaupungin hallintaan. Osaa siitä käytettiin myöhemmin kansakoululaisten viljelyspalstoina, mutta muutoin se oli vahvistetusta asemakaavasta huolimatta pitkään hoitamatonta varastoaluetta. Kasvihuoneet purettiin 1910-luvulla, mutta niiden kivijalat säilyivät 1930-luvulle saakka.[1]
Vuonna 1875 vahvistetun asemakaavan mukaan alueelle olisi tullut huomattavasti nykyistä laajempi puisto, joka olisi ulottunut pohjoisessa Pursimiehenkadulle saakka. Puistosta olisi johtanut leveä puistokatu, Röddäldsesplanaden (Punanotkon esplanadi) pohjoiseen nykyisen Koulupuistikon kautta Erottajalle sekä myös etelään meren rantaan.[3][4]. Vuonna 1887 asemakaavaa kuitenkin muutettiin, ja puistoalue pieneni nykyiselleen.[3] Samana vuonna puisto sai ruotsinkielisen nimen Fabriksparken, jonka suomenkielinen käännös vahvistettiin viralliseksi vuonna 1928. Puiston samoin kuin sen ohi kulkevan Tehtaankadun nimi johtuvat sen eteläpuolelle 1800-luvun lopulla suunnitellusta tehdasalueesta[3]
Vuonna 1920 Suomen ensimmäisten messujen aikana alueella toimi tivoli.[1]
Mikael Agricolan kirkko valmistui alueelle vuonna 1935.[1]
Puistoalue kuului Eiran kaupunginosaan vuoteen 1977 saakka, jolloin asemakaavan muutoksella Eiran ja Punavuoren raja siirrettiin Sepänkadulta Tehtaankadulle.[1][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 344-345. Sanoma Oy, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
- ↑ a b c Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, Vanhojen kuvien kertomaa, s. 180, 188. Otava, 1962.
- ↑ a b c Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 44-45, 140. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Puhvelista Punatulkkuun, kartta sivulla 355
- ↑ Asemakaavan muutos vuodelta 1977 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.12.2011.
Aiheesta muualla muokkaa
- Mitä ennen oli siinä mihin nyt kirkko rakennetaan. Vanhan Helsingin aikaa, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 05.03.1933, nro 10, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot