Teemasivu:Sotahistoria/Johdanto

Konstantinopolin piiritys 2. huhtikuuta - 29. toukokuuta 1453. Osmanien vallattua kaupungin rynnäköllä Bysantin valtakunta tuhoutui lopullisesti. (Pariisissa vuonna 1499 maalattu kuvaus tapahtumasta)

Sotahistoria on alusta alkaen ollut hyvin näkyvä osa historiankirjoitusta. Sodankäynti on tuhansia vuosia valtioita, strategiaa ja diplomatiaa vanhempi ilmiö. Se on liki yhtä vanha kuin ihminen itse. Jo Herodotos kertoi tärkeimmäksi motiivikseen kirjoittaa:

»..., jotta selviäisi, mistä syystä he [helleenit ja barbaarit] ovat joutuneet sotiin toistensa kanssa.»

Thukydides taas ryhtyi keräämään aineistoa kirjoittaakseen peloponnesolaissodan historian, koska:

»aavisti sen tulevan siihenastisia sotia tärkeämmäksi ja merkillisemmäksi.»

Valmis teos Peloponnesolaissota teki hänestä tieteellisen historiankirjoituksen isän.

Terminä suomenkielen sana sotahistoria on kapea-alainen, ja muualla maailmassa onkin käytössä esimerkiksi seuraavanlaisia termejä: engl. military history, ransk. l'histoire militaire, saks. Militärgeschichte, ruots. militärhistoria... Suomenkielessä ei kuitenkaan ole näille vakiintunutta käännöstä, sillä ne tarkoittavat kaiken sotaan liittyvän historiallista tutkimusta. Varsinaisen sotahistorian tapahtumien, siis sotien ja taisteluiden, lisäksi mukaan tulevat esimerkiksi sodankäynnin historia, sotalaitoshistoria ja sotilashistoria.