Tavajärven luostari
Tavajärven luostari oli Kuusamon Itäosassa Tavajärvellä sijainnut ortodoksinen vanhauskoisten luostari. Luostarin perustivat 1800-luvun puolivälissä Venäjän puolelta tulleet vanhauskoiset munkit jotka siirtyivät Suomeen sen jälkeen kun Vienan Karjalassa sijainnut vanhauskoisten Tuoppajärven luostari oli tuhottu vuonna 1852 Venäjän hallituksen toimesta. Munkit ostivat Tavajärvellä sijainneen rappiolla olleen Hautaniemen kruununtilan, rakensivat tilalle kolme rakennusta luostarin käyttöön sekä pystyttivät ortodoksisen ristin lähellä sijainneen Nuorusen tunturin huipulle. Luostarin johtajana toimi munkki Ilja Otso. Luostarin läheisyyteen perustettiin myös munkkikunnan kasvaessa erakkokeljoja muun muassa Kiviniemeen ja Hänniseen erakkoina eläville munkeille joista tunnetuimpia olivat Kiviniemessä elänyt Vasseli eli Vasili Lebedev ja Hännisessä asunut Ivan eli Jaakko Parassejev. Luostarin munkkien kerrotaan tuoneen myös sipulinviljelyn Suomeen. [1][2]
Luostarin munkeilla oli tiiviit yhteydet Venäjälle aina vuoteen 1918 saakka jolloin raja sulkeutui eikä luostariin enää tullut uusia asukkaita. Luostarin toiminta alkoi hiipua jo 1800-luvun lopulta alkaen ja viimeiset munkit kuolivat 1920-luvun lopulla. Tavajärven alue luovutettiin talvisodan jälkeen Moskovan rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle. [1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Erakkojen niemi, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 13.03.1932, nro 11, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Samuli Paulaharju : Tavajärven erakot, ilmestynyt teoksessa Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen, 1944 (Kirjastovirma, Web Archive-linkki)