Tasmanianrosella
Tasmanianrosella (Platycercus caledonicus) on Tasmanian kotoperäinen kaija.
| Tasmanianrosella | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Rosellat Platycercus |
| Laji: | caledonicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Platycercus caledonicus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Linnun pituus on noin 36 cm ja paino 127–142 g. Sen pää ja alapuoli ovat kellahtavat, siivet, pyrstö ja kurkku siniset, otsassa on punainen täplä ja selkäpuoli on vihreän ja sinisen kirjava. Naaras on kooltaan hieman koirasta pienempi ja sen kurkku on oranssinpunainen. Nokka on sarvenvärinen, iiris ruskea ja koivet harmaat. Nuoren linnun pää ja alapuoli ovat kellanvihreät sekä selkä ja siivet vihertävät.
Esiintyminen muokkaa
Nimensä mukaisesti tasmanianrosella elää lähes kaikkialla Tasmaniassa ja sen lähisaarilla Bassinsalmessa. Sen elinympäristön ala on 20 000–50 000 neliökilometriä ja populaation koko noin 50 000 yksilöä. Laji on enimmäkseen paikkalintu, mutta varsinkin nuoret linnut kokoontuvat joskus suuriksikin parviksi ja voivat vaellella laajalti. Johann Friedrich Gmelin kuvaili lajin holotyypin Tasmanian Adventure Bay'sta saadusta näytteestä, tosin hän luuli, että näyte oli Uudesta-Kaledoniasta, minkä vuoksi hän nimesi lajin caledonicukseksi.[2]
Elinympäristö muokkaa
Tasmanianrosellaa tavataan muualla paitsi puuttomilla nummilla ja avohakatuilla, puuttomilla alueilla.
Lisääntyminen muokkaa
Lisääntymisaika on syyskuulta tammi-helmikuulle. Pesä on tavallisimmin eukalyptuksen kolossa tai onkalossa, toisinaan rakennusten raunioiden onkalossa. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita se hautoo kolme viikkoa. Haudonta-aikana naaras poistuu pesästä vain aikaisin aamulla ruokailemaan koiraan kanssa, joka antaa sille ruokaa. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä ja liikkuvat vanhempiensa seurassa vielä neljä-viisi viikkoa. Laji on sukukypsä vuoden ikäisenä, vaikka sen aikuispuku valmistuu vasta 14 kuukauden iässä.
Ravinto muokkaa
Lajin ruokavalio koostuu siemenistä, kukista, marjoista, pähkinöistä, hedelmistä sekä hyönteisistä ja niiden toukista. Talvisin parvet ruokailevat orapihlaja-aidoissa marjoja syöden.
Lähteet muokkaa
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust (englanniksi)
- Birds in Backyards (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Platycercus caledonicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)
- ↑ IBC (englanniksi)