Wikipedia

Tappara

tamperelainen jääkiekko- ja taitoluisteluseura
Tämä artikkeli käsittelee tamperelaista urheiluseuraa. Tappara on myös kirves: katso Tappara (ase).

Tappara on vuonna 1955 perustettu tamperelainen jääkiekko- ja taitoluisteluseura, jonka jääkiekon edustusjoukkue pelaa SM-liigassa. Tapparan kotihallina toimii Nokia Areena, jonne mahtuu 13 445 katsojaa jääkiekko-otteluissa. Tappara on hallitseva Suomen mestari kaudelta 2022–2023.

Tappara
Perustettu 1955
Entiset nimet TBK
1932–1955
Kaupunki Suomi Tampere, Suomi
Kotiareena Nokia Areena
Hakametsän jäähalli (1965–2021)
– kapasiteetti 13 445
Sarja SM-liiga
Värit               
Toimitusjohtaja Suomi Mika Aro
Puheenjohtaja Suomi Mikko Leinonen
Päävalmentaja Ruotsi Rikard Grönborg
Kapteeni Suomi Otto Rauhala
Yhteistyöseurat TUTO Hockey, Koovee
Media Radio City
SM-mitalit
Kultaa 19 (1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, 2003, 2016, 2017, 2022, 2023)
Hopeaa 13 (1958, 1960, 1963, 1974, 1976, 1978, 1981, 2001, 2002, 2013, 2014, 2015, 2018)
Pronssia 12 (1946, 1947, 1948, 1950, 1951, 1956, 1957, 1962, 1973, 1990, 2008, 2019)

Tappara on voittanut Suomen mestaruuden 19 kertaa, kun mukaan lasketaan sen edeltäjän TBK:n saavuttamat kolme mestaruutta.[1][a] Tappara voitti jääkiekon Mestarien liigan vuonna 2023, kun joukkue kaatoi loppuottelussa ruotsalaisen Luulajan maalein 3–2.[5] Tappara on eniten jääkiekon pääsarjatason mestaruuksia saavuttanut joukkue ja on SM-liigan mestaruustilastossa ensimmäisellä sijalla. Tappara on yltänyt ennätyksellisesti 11 kertaa peräkkäin SM-liigan välieriin vuosina 2013–2024.[6] Pääsarjatason maratontaulukossa Tappara on ensimmäisenä (2014).[7] Kaudella 2022–2023 Tappara voitti ensimmäisenä seurana saman kauden aikana SM-liigan runkosarjan, jääkiekon Mestarien liigan, Suomen-mestaruuden ja Tampere Cupin.

Tapparalla oli vuonna 1970 sarjassa mukana kaksi joukkuetta, kun myös Tapparan kakkosjoukkue Hilpara pelasi SM-sarjassa. Tapparalla on ollut myös jalkapallotoimintaa, mutta tällä nimellä joukkue pelasi ainoastaan yhden kauden.

Historia muokkaa

Aika TBK:na muokkaa

Tammerfors Bollklubb (TBK) aloitti toimintansa vuonna 1932, jolloin seura toimi Svenska samskolan i Tammerforsin omana seurana. TBK:n ohjelman ensimmäisenä lajina oli jääkiekko. Ensimmäisen ottelun TBK pelasi 1934, ja nousi Suomi-sarjaan kaudeksi 1942–1943.[8] Kaudella joukkue sijoittui sarjassa kuudenneksi voittaen yhden, pelaten kerran tasapelin ja viisi kertaa häviten.[9] Ensimmäinen voitto SM-sarjassa tuli 27. tammikuuta 1943 Tarmosta maalein 0–1, ainoan maalin teki Vasif Ahsen-Böre.[10]

Ensimmäisen SM-sarjassa saavutetun mitalin TBK sai kaudella 1945–1946, kun joukkue oli kolmas yhdeksän joukkueen sarjassa.[8] Kyseisellä kaudella TBK pelasi kaksi paikallisottelua,[11] kun joukkue hävisi mestari Ilvekselle 19–4, mutta voitti Tampereen Palloilijat maalein 13–2.[12]

TBK ehti voittaa viisi pronssimitalia, kunnes kaudella 1952–1953 TBK voitti ensimmäisen mestaruutensa.[8] TBK voitti oman lohkonsa pelaten kaksi tasapeliä (Tampereen Pallo-Veikkoja vastaan 1–1 ja Helsingin Jalkapalloklubia vastaan 3–3) ja häviten yhden (Hämeenlinnan Pallokerholle 2–3). Voittoja kertyi seitsemän. TBK voitti kahdessa loppuottelussa Tarmon ensin 5–4 ja toisessa maalein 2–3.[13]

TBK voitti vielä kaksi mestaruutta putkeen.[8] Kaudella 1953–1954 se voitti lohkonsa (tasapeli HJK:ta vastaan ja tappio HPK:lle). Loppuotteluissa vastaan asettui Helsingin Karhu-Kissat. K-Kissat eivät onnistuneet tekemään maaleja loppuotteluissa, vaan TBK voitti avausottelun 0–4 ja toisen samoilla lukemilla.[14] Kolmannen mestaruutensa joukkue otti kaudella 1954–1955, jolloin se pelasi lohkossa tasapelin HIFK:n kanssa, voittaen muut ottelunsa. Finaaleissa TBK kohtasi Turun Palloseuran, ja mestaruuden TBK voitti maalein 5–2 ja 4–7.[15]

Tappara SM-sarjassa muokkaa

 
Esko Niemi pelasi urallaan 148 ottelua TP-V:ssä, TBK:ssa, Tapparassa ja Turun Palloseurassa.

Seuran nimeksi vaihdettiin vuonna 1955 Tappara, jotta seura saisi uusia, suomenkielisiä pelaajia. Ruotsalaisesta koulusta ei enää tullut seuralle tarpeeksi pelaajia.[8] Kaudella 1955–1956 Tappara oli oman lohkonsa toinen jäätyään Tarmosta vain pisteen päähän. Pronssiottelussa Tappara voitti Ilveksen yhteismaalein 7–4, voittaen siis ensimmäisellä kaudellaan pronssia.[11] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi. Yrjö Hakala voitti Tapparan sisäisen pistepörssin tehoilla 12+1,[16] mutta koko sarjan tehokkain oli Tarmon Keijo Kuusela tehoin 10+10.[17]

Seuraavalla kaudella Tappara oli jälleen oman lohkonsa toinen, tälle kertaa Turun Palloseura vei lohkovoiton voitettuaan Tapparan uusintaottelussa 8–1.[17] Tappara oli pari päivää aikaisemmin voittanut TPS:n maalein 8–2.[18] Tappara kohtasi pronssiottelussa Tarmon, jonka Tappara voitti kaksiosaisessa pronssiottelussa maalein 4–7. Kyseisellä kaudella Ilves voitti mestaruuden.[17] Tapparan maalilla Esko Niemi pelasi seitsemän (päästettyjen maalien keskiarvo 2,29) ja Markku Pussinen kolme (PMK 2,67) ottelua. Tapparan tehokkain pelaaja oli Aulis Hirvonen tehoin 8+7,[18] ja sarjan pistepörssin voitti Ilveksen Jorma Salmi tehoilla 15+10.[17]

Kaudella 1957–1958 Tappara voitti oman lohkonsa viiden pisteen erolla Turun Palloseuraan.[17] Tapparan ainoa häviö tuli lohkon viimeiseksi jääneelle Kokkolan Jymylle. Tappara eteni ensimmäistä kertaa loppuotteluihin, joissa mestaruuteen tarvitsi kaksi voittoa toisen lohkon voittajasta, joka oli Ilves. Tappara voitti ensimmäisen ottelun maalein 4–6, mutta seuraavissa otteluissa Ilveksen maalivahti Juhani Lahtinen päästi yhteensä vain kaksi maalia: Ilves voitti toisen ottelun 1–7 ja ratkaisevan kolmannen ottelun maalein 3–1.[19] Viimeistä loppuottelua oli seuraamassa 3 865 katsojaa.[20] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi, joka päästi ottelua kohden 3,36 maalia.[19] Tapparan tehokkain pelaaja oli Yrjö Hakala, joka oli tehoillaan 12+11 sarjan kolmanneksi paras pistemies.[17]

Kausi 1958–1959 päättyi Tapparan mestaruuteen. Se oli joukkueen ensimmäinen mestaruus nimellä Tappara. Mestaruus ratkesi vasta kauden viimeisessä pelissä. Sarjan johtaja Tappara kohtasi yhden pisteen päässä olleen TK-V:n. Kahden erän jälkeen TK-V johti peliä 3–0 ja näytti vievän mestaruuden. Kolmannessa erässä Tappara teki kolme maalia ja peli päättyikin tasan, joka tarkoitti Tapparan mestaruutta.[21]

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Vuodet 1960–1975 puuttuvat

Tappara SM-liigassa muokkaa

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Vuodet 1976–2007 puuttuvat
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Kausi 2007–2008 oli Tapparalle jo 64. pääsarjatasolla, ja se päättyi pronssiin, kaikkien aikojen 35. mitaliin. Kausi 2008–2009 oli Tapparalta pohjanoteeraus. Mestarisuosikiksi nimetty Tappara ei päässyt pudotuspeleihin ja joutui pelaamaan playoutteja vastassaan Porin Ässät. Alun tuskailun jälkeen Tapparan maalihanat aukesivat ja Tappara pudotti Ässät otteluvoitoin 3–0. Kausi 2009–2010 oli Tapparalta täyttä vuoristorataa. Tapparasta löytyi liigan paras pelaaja, Jori Lehterä, joka voitti SM-liigan pistepörssin tehoilla 19+50=69. Hänen tutkaparinsa Jonas Enlund oli jaetulla kärkipaikalla maalipörssissä yhdessä Jukka Hentusen ja Juhamatti Aaltosen kanssa tehtyään 28 maalia. Tappara päätyi runkosarjassa lopulta sijalle 7 vain kolmen pisteen päähän sittemmin mestaruuden voittaneesta Turun Palloseurasta jääneenä. Tappara voitti pudotuspelikarsinnoissa suurin satsauksin kauteen lähteneet Jokerit voitoin 2–1, mutta taipui runkosarjassa toiseksi sijoittuneelle KalPalle lopulta voitoin 4–2.

 
Timo Koskela 2010.

Kaudella 2012–2013 Tapparan edellisen kauden huonot menestykset muuttuivat selvästi positiivisempaan suuntaan. Tappara oli runkosarjassa toinen ja keräsi 108 pistettä ja jäi runkosarjan voittaja Jokereille ainoastaan kolme pistettä. Tappara kohtasi villi kortti -kierroksella SaiPan pudottaneen Helsingin IFK:n. Tuon sarjan Tappara voitti otteluvoitoin 4–1. Semifinaaleissa vastaan asettui runkosarjavoittajan ja suuren mestarisuosikin Jokerit pudottanut Rauman Lukko. Tappara vei sarjan puhtaasti 4–0 ja eteni ensimmäistä kertaa SM-liigan finaaleihin sitten kevään 2003. Vastaan asettui Porin Ässät. Ensimmäinen ottelu Hakametsässä sai erikoisen ratkaisun, kun Tapparan Jukka Peltola iski voittomaalin 5 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Porissa Ässät tasoitti finaalisarjan 1–1:een voittamalla Tapparan 5–1. Kolmas peli Hakametsässä toi saman ratkaisun. Tällä kertaa Tapparan Niclas Lucenius iski voittomaalin ajassa 59:59 ja Tappara voitti ottelun 3–2. Porissa Ässät oli kuitenkin jälleen ylivoimainen ja tasoitti 4–0 -voitolla sarjan 2–2:een. Hakametsässä Ässät voitti Tapparan jatkoajalla 1–2 ja lopulta porilaiset juhlivat SM-kultaa voitettuaan kuudennen pelin 3–2 ja finaalisarjan 4–2. Tapparalle hopea oli seurahistorian kymmenes. Edellinen mitali oli vuoden 2008 pronssi.

Kaudella 2013–2014 Tappara jatkoi menestystä ja oli runkosarjassa jälleen toinen 116 pisteellä. Tappara kohtasi neljännesfinaaleissa Lahden Pelicansin. Tappara voitti lahtelaisjoukkueen otteluvoitoin 4–2. Semifinaaleissa se sai vastaansa edellisen kauden tapaan Lukon. Tappara johti sarjaa 3–1, mutta Lukko onnistui tasoittamaan sarjan 3–3:een. Tappara voitti Lukon seitsemännessä pelissä 2–1 ja eteni jälleen finaaliin, jossa se kohtasi runkosarjan ylivoimaisesti voittaneen Oulun Kärpät. Kärpät voitti ensimmäisen finaalin 2–1, mutta Tappara siirtyi sarjassa ensin tasoihin voittamalla toisen finaalin 4–3 ja sitten johtoon voittamalla kolmannen ottelun Oulussa 2–3 ja neljännen Hakametsässä 3–2 jatkoajalla. Tapparalla oli mahdollisuus ratkaista Suomen mestaruus ensin Oulussa ja sitten Tampereella kotiyleisön edessä, mutta Kärpät onnistui voittamaan ottelut 2–1 ja 3–2 ja näin siis tasoittamaan finaalisarjan 3–3:een. Ensimmäistä kertaa Liigan historiassa mestaruus ratkaistaisiin seitsemännessä pelissä. Ratkaiseva ottelu oli tasainen ja Tapparan ja Kärppien maalivahdit Juha Metsola ja Tomi Karhunen pitivät nollat kuudenkymmenen peliminuutin jälkeen. Tapparan Olli Palola sai unelmapaikan iskeä voittomaali ollessaan vapaana Karhusen edessä, mutta tämä esti Palolan yrityksen. Lopulta Kärppien Juhamatti Aaltonen iski voittomaalin ja Kärpät juhli Suomen mestaruutta ensimmäistä kertaa sitten kevään 2008. Tappara joutui tyytymään jälleen hopeaan.

Kaudella 2014–2015 Tapparan menestys sai jatkoa ja joukkue oli runkosarjassa jälleen toinen 106 pisteellä. Neljännesfinaalissa Tappara kohtasi IFK:n, jonka Tappara voitti otteluvoitoin 4–2. Semifinaaleissa se kohtasi jälleen Lukon, jossa pelasi myös lopulta samana keväänä pelaajauransa lopettanut Tappara-ikoni Ville Nieminen. Tappara eteni finaaleihin voitoin 4–3 ja kohtasi jälleen Kärpät. Tappara voitti ensimmäisen finaalin Oulussa 2–3 Teemu Aallon jatkoaikamaalilla. Kärpät voitti kuitenkin kolme seuraavaa peliä ja johti finaalisarjaa 3–1. Tappara onnistui kuitenkin tasoittamaan sarjan 3–3:een ja jo toisena keväänä peräkkäin Oulussa pelattaisiin seitsemäs finaaliottelu. Kärppien Joonas Donskoi vei Kärpät 1–0 johtoon ajassa 02:41. Kolmannessa erässä Tappara tasoitti ottelun 1–1:een Olli Palolan maalilla. Varsinainen peliaika ei tuonut taaskaan ratkaisua ja edessä oli jatkoerä. Ratkaisu nähtiin vasta toisessa jatkoerässä, kun Kärppien Ivan Humlin pitkä syöttö tavoitti vapaana olleen Sebastian Ahon, joka iski Kärpät Suomen mestariksi ajassa 81:00. Tappara jäi kolmatta kertaa peräkkäin hopealle.

Kaudeksi 2015–2016 Tappara menetti monta pelaajaa: Olli Palola, Jarkko Malinen, Pekka Jormakka, Josh Green, Antti Erkinjuntti ja aiempien kausien tähtivahti Juha Metsola nimekkäimpinä. Joukkueeseen kuitenkin saapui kovia pelimiehiä kuten Tomi Karhunen, Jani Lajunen, Veli-Matti Savinainen, Nick Plastino ja kesken kauden Juhani Jasu sekä Tuukka Mäntylä. Tappara jatkoi hyvää runkosarjamenestystään ja sijoittui kolmanneksi 110 pisteellä. Puolivälierissä vastaan asettui Rauman Lukko. Tappara ei antanut Lukon vieläkään yllättää vaan kampesi raumalaiset tieltään voitoin 4–1. Välierissä Tappara kohtasi Oulun Kärpät. Sarja päättyi tamperelaisten hyväksi voitoin 4–3. Tappara voitti Oulussa peräti kolmesti, vaikka se teki runkosarjassa siellä vain yhden maalin kahdessa ottelussa. Sarjassa isoimmat otsikot keräsi Patrik Laine, joka iski peräti kuusi maalia. Tappara pääsi finaaleihin neljättä kertaa peräkkäin. Vastaan asettui Helsingin IFK. Tapparan osalta finaalit alkoivat surkeasti. Avausfinaalin se hävisi Helsingissä lukemin 4–0. Tappara onnistui tasoittamaan sarjan Tampereella 2–1-voitolla, mutta IFK voitti kolmannen pelin peräti 6–0. Tappara kuitenkin käänsi sarjan 3–0-kotivoitolla, 1–2-vierasvoitolla ja 2–1-kotivoitolla. Näin Tappara voitti vihdoin Suomenmestaruuden 13 vuoden tauon jälkeen.

Lokakuussa 2016 seura ilmoitti että kaudelle 2017–2018 Jukka Rautakorpi palaa joukkueen valmentajaksi ja Jussi Tapola siirtyy seuran urheilu- ja kehitysjohtajaksi.[22]

Tappara pelasi finaaleissa jo viidettä kertaa peräkkäin kaudella 2016–2017. Finaaleissa se kohtasi kauden yllätysjoukkue KalPan. Tappara aloitti finaalit kotihallistaan runkosarjan voittajana. Ensimmäisessä pelissä KalPa oli Tampereella parempi lukemin 2–3 sekä toisessa pelissä Kuopiossa 3–2. Tappara onnistui tasoittamaan finaalisarjan otteluvoitot 2–2 voittamalla KalPan Tampereella kolmannessa pelissä 2–1 ja Kuopiossa neljännessä pelissä 2–5. Tamperelaisten voitot eivät jääneet siihen vaan Tappara voitti seuraavan viidennen pelin kotonaan 2–1 sekä heille katkolla olleen kuudennen pelin 1–3. Tappara pääsi juhlimaan toista peräkkäistä mestaruutta torstaina 27.4.2017 Kuopiossa.

 
13 000 ihmista todistamassa Nokia-areenan avajaisottelua.

Kaudella 2017–2018 Tapparan päävalmentajaksi palasi Jukka Rautakorpi. Tappara menestyi jälleen runkosarjassa ja oli lopulta kolmas, keräten 110 pistettä. Puolivälierissä Tappara kohtasi edelliskevään finaalivastustajansa KalPan. Tasainen sarja päättyi Tapparalle voiton 4–2. Semifinaalissa Tappara sai vastaansa TPS:n. Tappara vei semifinaalisarjan puhtaasti voitoin 4–0 ja Tappara pelasi jälleen finaaleissa, nyt jo kuudetta kertaa peräkkäin. Finaaleissa Tappara sai vastaansa Kärpät, jolle Tappara oli aiemmin hävinnyt finaaleissa keväällä 2014 ja 2015. Kärpät johti finaalisarjaa peräti 3–0, mutta Tapparan peli-ilme parantui ja Tappara onnistui kaventamaan voitot 3–2:een. Kuudes peli Tampereella päättyi kuitenkin Kärppien 0–1-voittoon ja mestaruus meni Kärpille voitoin 4–2. Hopea oli Tapparalle 2010-luvun neljäs. Yhdeksällä hopeallaan Tappara jakaa TPS:n kanssa useimmiten hävittyjen finaalien tittelin.

Kauden 2018–2019 runkosarjassa Tappara sijoittui toiseksi. Puolivälierissä vastaan asettui tuttu vastus Rauman Lukko, jonka Tappara kukisti puhtaasti voitoin 4–0. Semifinaaleissa kuusivuotinen finaaliputki kuitenkin katkesi, kun tuleva mestari Hämeenlinnan Pallokerho oli parempi voitoin 2–4. Mitaliputki sai kuitenkin jatkoa, kun Tappara kaatoi kotijäällään Helsingin IFK:n pronssiottelussa Tomas Zaborskyn jatkoaikamaalilla numeroin 3–2.

Koronaviruksen takia keskeytyneellä kaudella 2019–2020 Tappara oli runkosarjassa kolmas. Kaudella 2020–2021 joukkue sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Pudotuspeleissä Tappara hävisi pronssiottelussa HIFK:lle ja näin ollen mitaliputki katkesi.

Kaudella 2021–2022 Tappara muutti Hakametsän jäähallista Nokia Areenaan joulukuussa 2021 yhdessä paikallisvastustaja Ilveksen kanssa.[23] Marraskuussa 2021 pelattiin viimeinen peli Hakametsässä, jossa kohtasivat Tappara ja HPK.[24] Nokia areenan ensimmäinen peli oli Tappara–Ilves. Tappara voitti runkosarjan ja puolivälierissä joukkue kohtasi jälleen Rauman Lukon, jonka Tappara kaatoi voitoin 4–1 ja eteni välieriin yhdeksännen peräkkäisen kerran, mihin mikään muu joukkue ei ollut siihen mennessä pystynyt.[25] Välierissä vastaan asettui ensimmäistä kertaa neljän parhaan joukkoon yltänyt KooKoo, josta Tappara otti niin ikään voiton 4–1-lukemin. Loppuottelusarjassa Tappara kohtasi TPS:n. Keväällä 2022 Tappara voitti 18. Suomen mestaruutensa voittaen loppuottelusarjan otteluvoitoin 4–1.[26]

Kaudella 2022–2023 Tappara pelasi ensimmäisen kokonaisen kautensa Nokia Arenassa. Helmikuussa 2023 Tappara selvitti tiensä CHL:n finaaleihin ja voitti Luulajassa pelatussa finaalissa isäntäjoukkue Luleå HF:n maalein 2-3. Tappara voitti Liigan runkosarjan keräten 60 ottelussa 116 pistettä. Puolivälierissä Tappara sai vastaansa KooKoon. Ottelusarja päättyi Tapparan voittoon otteluvoitoin 4-0 ja Tappara eteni kymmenettä kertaa putkeen välieriin. Välierissä tuli vastaan HIFK, joka kaatui otteluvoitoin 4-1 ja Tappara eteni finaaleihin Lahden Pelicansia vastaan. Tappara voitti finaalisarjan voitoin 4-1, ja otti näin toisen peräkkäisen ja kaikkiaan 19. Suomen mestaruutensa.

Kaudella 2023–2024 Tappara voitti runkosarjan jo kolmannen kerran peräkkäin. Se keräsi 60 ottelussa 123 pistettä, joka on Tapparan seurahistorian toiseksi suurin pistemäärä runkosarjassa.[27]

Mitalit muokkaa

 
Tapparan joukkue 1961.

Tunnukset muokkaa

Peliasu muokkaa

Tappara pelaa kotipelinsä sini-oranssi-valkoisella paidalla, oransseilla housuilla ja tummansinisillä sukilla. Vieraspelinsä Tappara pelaa valko-sini-oranssilla paidalla, oransseilla housuilla ja valkoisilla sukilla. Tappara pelaa kaikki pelinsä sinisillä kypärillä. Tiettyjä vaaleasävytteisiä kotipaitoja käyttäviä vastustajia vastaan Tappara pelaa vieraskentällä kotipeliasussaan.

Logot muokkaa

  •  
    TBK:n logo
  •  
    Tapparan alusta asti käyttämä logo, jonka suunnitteli Kimmo Kaivanto

Sopimustilanne muokkaa

Tappara kaudella 2023–2024 n · k · m
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 12. maaliskuuta 2024


Joukkueenjohto 2023–2024 muokkaa

Jäädytetyt pelinumerot muokkaa

 
Tapparan jäädytetyt pelinumerot. Kuva on otettu ennen Janne Ojasen numeron 8 jäädytystä.

Tappara on jäädyttänyt kuuden entisen pelaajansa numeron.

[33]

Tappara Hall of Fame muokkaa

 
Tappara Hall of Fame -seinä

Tappara esitteli 3. helmikuuta 2018 Tappara Hall of Famen. Seuran kotisivut kertovat, että se on kunniagalleria, johon nimetään tapparalaisen urheilutoiminnan kehitykseen olennaisesti vaikuttaneita henkilöitä. Kriteerinä on myös, että nimetty henkilö on tekemisellään urheilu-, valmennus- tai johtotehtävissä edistänyt merkittävällä tavalla tapparalaisuutta ja seuran mainetta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin areenoilla.[34] Hall of Fameen valittuja oli alun perin 41, joiden joukossa oli urheilijoita, valmentajia kuin muitakin seuratoimijoita. Yksittäisiä lisäjäseniä on valittu sittemmin vuosittain muiden juhlaottelujen yhteydessä.lähde?

Numero Nimi Valintapvm Rooli
1 Harry Lindblad 3.2.2018 seurajohtaja
2 Paul Jaeckel 3.2.2018 seurajohtaja
3 Lars Sandbacka 3.2.2018 seurajohtaja
4 Jarl Ohlson 3.2.2018 urheilija, valmentaja, seurajohtaja
5 Jaakko Hietaniemi 3.2.2018 urheilija, valmentaja, seurajohtaja
6 Gösta Wangel 3.2.2018 urheilija
7 Matti Rintakoski 3.2.2018 urheilija
8 Erkki Hytönen 3.2.2018 urheilija, valmentaja
9 Seppo Liitsola 3.2.2018 urheilija, valmentaja, seurajohtaja
10 Esko Luostarinen 3.2.2018 urheilija, valmentaja
11 Esko Niemi 3.2.2018 urheilija, valmentaja
12 Yrjö Hakala 3.2.2018 urheilija
13 Immo Sirén 3.2.2018 seurajohtaja
14 Jouni Seistamo 3.2.2018 urheilija
15 Kalevi Numminen 3.2.2018 urheilija, valmentaja, seurajohtaja
16 Timo Ahlqvist 3.2.2018 urheilija, seurajohtaja
17 Anja Ohlson 3.2.2018 seurajohtaja
18 Pertti Ansakorpi 3.2.2018 urheilija, seurajohtaja
19 Pekka Marjamäki 3.2.2018 urheilija
20 Antti Leppänen 3.2.2018 urheilija
21 Jarmo Männistö 3.2.2018 huoltaja
22 Pertti Koivulahti 3.2.2018 urheilija
23 Pentti Leino 3.2.2018 seurajohtaja
24 Mikko J. Westerberg 3.2.2018 seurajohtaja
25 Jarmo Viikari 3.2.2018 seurajohtaja
26 Tuomo Penttilä 3.2.2018 seurajohtaja
27 Pertti Valkeapää 3.2.2018 urheilija
28 Martti Jarkko 3.2.2018 urheilija
29 Lasse Litma 3.2.2018 urheilija, seurajohtaja
30 Rauno Korpi 3.2.2018 valmentaja
31 Erkki Lehtonen 3.2.2018 urheilija
32 Timo Susi 3.2.2018 urheilija
33 Timo Jutila 3.2.2018 urheilija
34 Timo Mäkinen 3.2.2018 valmentaja, seurajohtaja
35 Kari Heikkinen 3.2.2018 urheilija
36 Pekka Laksola 3.2.2018 urheilija
37 Markus Mattsson 3.2.2018 urheilija, seurajohtaja
38 Teppo Numminen 3.2.2018 urheilija
39 Janne Ojanen 3.2.2018 urheilija
40 Kai Miesmäki 3.2.2018 seurajohtaja
41 Kiira Korpi 3.2.2018 urheilija
42 Teuvo Takala 20.10.2018 urheilija
43 Jukka Alkula 20.10.2018 urheilija
44 Jukka Porvari 20.10.2018 urheilija
45 Hannu Haapalainen 28.12.2019 urheilija
46 Maaret Siromaa 28.12.2019 valmentaja

Seuran muut tiedot muokkaa

  • Toimiston osoite: Tamhockey Oy:n toimisto Kansikatu 1 T3, 33100 Tampere
  • Seuran perustamisvuosi: 1955
  • Kotikenttä: Nokia Areena, Kansikatu 3, 33100 Tampere (kapasiteetti 13 455)

Hallinto ja omistajat muokkaa

Tapparan toiminnasta vastaa Tamhockey Oy. Tapparan suurin osakkeenomistaja on Lontoossa asuva yrittäjä ja miljardööri Chaim "Poju" Zabludowicz, joka omistaa vajaan neljäsosan Tamhockeystä. Hänen omistuksensa kulkevat Liechtensteinin veroparatiisissa sijaitsevan Zabludowicz Trust  −trusti-omistusjärjestelyn kautta.[35] Seuraavaksi suurimpia omistajia tässä järjestyksessä ovat Peko-konsernin perustaja ja entinen omistaja Erkki Peltonen, hänen poikansa Antti Peltonen, Matkapojat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Penttilä, sekä yhtä paljon osakkeita omistavat Pihlajalinna Oy:n liiketoimintajohtaja Sirkka Hagman ja TW-Laskentapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tommy Westerberg. Pääosakkaat muodostavat myös Tapparan hallituksen.[36]

Hallinto muokkaa

  • Puheenjohtaja: Mikko Leinonen
  • Toimitusjohtaja: Mika Aro

Kapteenit SM-liigassa muokkaa

Päävalmentajat muokkaa

Kannattajatoiminta muokkaa

Liiga-Tappara Fan Club järjestää jäsenilleen erilaisia etuja ja kannattajamatkoja vieraspeleihin sekä julkaisee jäsenlehteä.[37] Vuonna 2011 jäseniä oli 3 172, mikä teki siitä suurimman faniyhdistyksen selvällä erolla seuraavaan.[38]

Vuonna 2011 perustettiin kannattajaryhmä Sinioranssit, joka tunnetaan myös nimellä SO11.[39] Sinioranssien organisoima kannattajajoukko sijoittui Hakametsän jäähallin C1-kulmauksen seisomakatsomoon.

Tappara-laulut muokkaa

Tapparan maalilauluna on ollut noin vuodesta 1986 lähtien itävaltalaisen Opus-yhtyeen ”Live is Life”. Sen taustasta on kaksi erilaista tarinaa. Toisen mukaan se olisi omistettu vuonna 1986 kuolleelle Tappara-huoltajalle, jonka valinta kappale olisi ollut. Sen sijaan 1990-luvun puolivälissä kotiin jaetuissa Tappara-lehdissä sanottiin, että sekä Ilves että Tappara aikoivat ottaa ”Live Is Lifen” maalilaulukseen 1980-luvun loppupuolella. Ilves ilmoitti ottavansa sen maalilaulukseen, mikäli kappaletta ei soitettaisi Tapparan elokuisessa harjoitusottelussa Neuvostoliiton maajoukkuetta vastaan. Kahden erän jälkeen Neuvostoliitto johti 9–0, ja tilanteesta huolestuneena ”Live Is Lifea” soitettiin erätauolla, jotta Ilves ei pääsisi ottamaan kappaletta itselleen. Lopulta ottelun lopulla Tappara onnistui maalinteossa. Tästä hetkestä lähtien ”Live Is Life” on ollut Tapparan maalilaulu.[40]

Tapparasta tehtyjä lauluja ovat Juha Vainion ”Tappara on terästä”, Popedan ”Mää ja Tapparan mies”, Jösse Järvenpään ”Tää on Tappara”, Aurinkosirkuksen ”Tappara on”, Cardiantin ”Kirves rinnassa” sekä Ilkka Vainion ”Tapparasta Tärähtää”. Myös entisen Tappara-pelaajan Olli Palolan ”Zambonilta Vasemmalle” on Tapparan nimikkobiisi. Keväällä 2016 Mansesteri julkaisi kappaleen ”Saravon Pekka”, joka kertoo Tappara-ikoni Pekka Saravosta. Rokkipappi Tarvo Laakso on tehnyt kappaleen ”Tap-paranoid”.

Jäähallin äänimiehet vastasivat Tapparan kotiottelujen musiikista kevääseen 2002 asti. Sen jälkeen Tappara palkkasi Ilveksen esimerkkiä seuraten ammatti-DJ:t.[40]

Muuta muokkaa

Tapparan kotiotteluiden kuuluttajana toimii Petri Kääriäinen.

Kuusi pelaajaa rikkoi maaliskuussa 2021 koronarajoitusta, kun heidät päästettiin Hakametsän jäähalliin harjoittelemaan. Poliisi antoi yhdelle toimihenkilölle sakot yllytyksestä terveydensuojelulain rikkomiseen. Samoin jääkiekon SM-liiga määräsi Tapparalle sakot koronaeristyksen rikkomisesta. Tapparan urheilujohtaja Jukka Rautakorpi sai kirjallisen varoituksen.[41]

Huomautukset muokkaa

  1. ↑ TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.[2][3][4]

Lähteet muokkaa

  • Suikki, Reijo (vt. päätoimittaja): Jääkiekkokirja 2002–2003. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 952-469-002-0.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Tappara Liiga.fi. SM-liiga. Viitattu 20.10.2022.
  2. ↑ a b Tappara – Liiga SM-liiga. Viitattu 9.6.2016.
  3. ↑ Tappara on taas Suomen mestari! Nousi kaikkien aikojen kärkeen ohi Ilveksen 27.4.2017. Yle. Viitattu 27.4.2016.
  4. ↑ a b c Kultakirves heilahti! Tappara kauhoi mestaruuden trillerin jälkeen 27.4.2017. MTV3. Viitattu 14.6.2023.
  5. ↑ Uusitalo, Timo: Tappara historialliseen CHL-pokaaliin! Christian Heljanko kesti Luulajan valtaisan loppurynnistyksen, Jori Lehterä pidätteli itkua yle.fi. 18.2.2023. Yleisradio Oy. Viitattu 5.6.2023.
  6. ↑ Tappara aloittaa välierät historiallisen menestysputken siivittämänä Yle Uutiset. 5.4.2024. Viitattu 19.4.2024.
  7. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b c d e Tappara Online: Historia tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Kausikertomus 1942-43 tappari.fi. Tamhockey oy. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 11.10.2009.
  10. ↑ 27.1.1943: Tarmo-TBK 0–1 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 11.10.2009.
  11. ↑ a b Suikki, Reijo; s. 179.
  12. ↑ Kausikertomus 1945-46 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 11.10.2009.
  13. ↑ Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 11.10.2009.
  14. ↑ Kausikertomus 1953-54 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 11.10.2009.
  15. ↑ Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.10.2009.
  16. ↑ Kausikertomus 1955-56 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 8.11.2009.
  17. ↑ a b c d e f Suikki, Reijo; s. 180.
  18. ↑ a b Kausikertomus 1956-57 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 8.11.2009.
  19. ↑ a b Kausikertomus 1957-58 tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 8.11.2009.
  20. ↑ 20.2.1958 Tappara–Ilves tappara.fi. Tamhockey Oy. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 8.11.2009.
  21. ↑ Kausikertomus 1958-59 | Tappara tappara.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 11.5.2019.
  22. ↑ Tappara pudotti uutispommin: Rautakorpi palaa valmentajaksi, Tapola siirtyy taustalle mtv.fi. Viitattu 14.6.2023.
  23. ↑ Tampereen uusi kansiareena aukeaa näillä hetkillä – 25 koronapassien tarkastajaa yrittää selvitä jättiurakasta www.iltalehti.fi. Viitattu 27.1.2023.
  24. ↑ Tappara jätti jäähyväiset Hakametsälle – tuhatpäinen yleisö joutui pettymään www.iltalehti.fi. Viitattu 27.1.2023.
  25. ↑ Tappara marssi yhdeksättä kertaa putkeen välieriin – Hienosti taistelleella Lukolla alkoi aikainen kesäloma Jatkoaika.com. 3.4.2022. Viitattu 29.4.2022.
  26. ↑ a b Antti Raunio: Tappara on jääkiekon Suomen mestari 2022 – SM-kulta on seurahistorian 18:s Aamulehti. 28.4.2022. Viitattu 28.4.2022.
  27. ↑ Tapparalle jälleen runkosarjan voitto – pistemäärä seurahistorian toiseksi suurin Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 13.3.2024.
  28. ↑ Tappara juhlii jääkiekon Suomen mestaruutta! Yle.fi. 27.4.2023. Viitattu 14.6.2023.
  29. ↑ Liiga 2018/2019 -kausiopas. Jääkiekkolehti, syyskuu 2018, 25. vsk, nro 7/2018, s. 114. Egmont Kustannus.
  30. ↑ Tappara on Suomen mestari 2016! SM-liiga. Viitattu 27.4.2016.
  31. ↑ a b Ei enää hopeaa! yle.fi. YLE Urheilu. Viitattu 28.4.2016.
  32. ↑ Touru, Ville: Tappara voitti SM-pronssia! Ratkaisu nähtiin vasta jatkoajalla Ilta-Sanomat. 19.4.2019. Viitattu 19.4.2019.
  33. ↑ Tappara – Jäädytetyt pelinumerot Tappara.fi. Viitattu 9.3.2014.
  34. ↑ Tappara Hall Of Fame Tappara.fi. Viitattu 3.2.2018.
  35. ↑ Miljardööri omistaa osuuden Tapparasta Liechtensteinin veroparatiisin kautta Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2016.
  36. ↑ Liigayhtiöiden mesenaatit – tässä ovat kiekkounelman ylläpitäjät ja toiminnan rahoittajat yle.fi. Viitattu 9.6.2016.
  37. ↑ Tappara Fan Clubin jäsenedut tapparafanclub.fi. Arkistoitu 1.4.2017. Viitattu 4. kesäkuuta 2017.
  38. ↑ KalPa jyrää kaukalossa – Tappara kuittaa kannattajamäärissä yle.fi. Viitattu 4. kesäkuuta 2017.
  39. ↑ Sinioranssit 2011 so11.fi. Viitattu 4. kesäkuuta 2017.
  40. ↑ a b Jäähallimusiikit: Tappara Jäähallimusiikot. Viitattu 19.5.2016.
  41. ↑ Anu Leena Koskinen, Uutta tietoa Tapparan koronakohusta, Yle.fi, uutiset 6.4.2021, viitattu 6.4.2021

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tappara.
Tappara

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tappara&oldid=22335762”