Tapio Nyyrikki Peitsara (vuoteen 1935 Blässar; 24. elokuuta 1902 Viipurin maalaiskunta13. toukokuuta 1989 Kuopio) oli Suomen Puolustusvoimien eversti.

Peitsara liittyi vuonna 1917 Helsingin suojeluskuntaan ja osallistui 15-vuotiaana polkupyörälähettinä Helsingin valtaukseen sisällissodassa vuonna 1918. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1922 ja kävi Kadettikoulun 1925 sekä Sotakorkeakoulun 1937 (ye-upseeri 1938). Hän toimi Hämeen ratsurykmentissä nuorempana upseerina 1925–1928 ja johti ratsuväen aliupseerikoulua 1929. Ratsuväkiprikaatin adjutanttina hän oli 1930 ja Kadettikoulun adjutanttina 1931–1935. Yleisesikunnan operatiivisella osastolla Peitsara työskenteli toimistoupseerina ja toimistoesiupseerina 1937–1939. Talvisodan aikana hän toimi Päämajan maavoimatoimiston päällikkönä ja välirauhan aikana maavoimatoimiston toimistoesiupseerina sekä jälleen päällikkönä 1942–1943. Jääkäripataljoona 6:tta Peitsara johti vuonna 1943. JR 49:n komentajana hän oli elo–marraskuussa 1944. Sodan jälkeen hän komensi Jääkäripataljoona 4:ää 1945–1948. Kymen sotilaslääniin esikuntapäällikkönä hän toimi vuonna 1949. Jääkäripataljoona 1:tä Peitsara komensi 1950–1951. JR 2:n (myöhemmin Pohjois-Savon prikaati) komentajana Peitsara toimi 1952–1959. Hän oli vuonna 1959 vähän aikaa Savo-Karjalan sotilasläänin komentajana, mistä tehtävästä jäi eläkkeelle.

Peitsara julkaisi vuonna 1941 selvityksen Suomen ja Venäjän talvisota 1939–40: yleistajuinen katsaus, joka käännettiin kuudelle kielelle. Sen on sanottu herättäneen suurta kiinnostusta varsinkin Saksassa.

Peitsara oli vuosina 1954–1960 kaksi kautta Kuopion kaupunginvaltuutettuna ja toimi kaupunginhallituksen jäsenenä. Eläkevuosinaan hän oli 13 vuotta Kuopion raastuvanoikeuden ja maistraatin kunnallisneuvosmiehenä. Hän oli aktiivinen Upseeriliiton ja Kadettikunnan toiminnassa.

Ylennykset: kornetti 1925, luutnantti 1927, kapteeni 1931, ratsumestari 1935, majuri 1939, everstiluutnantti 1942, eversti 1952.

Lähteet muokkaa