Tapaus Friedman (Capturing the Friedmans) on vuonna 2003 ensi-iltansa saanut Andrew Jareckin ohjaama dokumenttielokuva[1] Arnold ja Jesse Friedmanin lapsiin kohdistaman hyväksikäytön tutkimuksista 1980-luvun Yhdysvalloissa. Jareckin alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä dokumentti lastenjuhlissa esiintyvistä klovneista kuten David Friedmanista. Hän sai tietää että Davidin veli ja isä oli aiemmin tuomittu naapuruston poikien seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja elokuvasuunnitelmat muuttuivat.

Tapaus Friedman
Capturing the Friedmans
Ohjaaja Andrew Jarecki
Tuottaja
Säveltäjä Andrea Morricone
Kuvaaja Adolfo Doring
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö HBO
Levittäjä Magnolia Pictures
Netflix
Vudu
Ensi-ilta 2003
Kesto 110 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Tapaukseen liittyy useita ristiriitoja, eikä viranomaisille ole täysin selvillä vieläkään mitä todellisuudessa tapahtui.[2]

Dokumentti sai Suomen ensi-iltansa Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla 2003 ja se on esitetty Yle TV2 -kanavan Dokumenttiprojekti-ohjelmapaikalla maaliskuussa 2007 ja tammikuussa 2008.

Arvioita muokkaa

Turun Sanomien Tapani Maskula piti Tapaus Friedmania härskisti tragedian vammauttamia henkilöitä hyväksikäyttävänä ja katsojaa vaivaannuttavana tuotoksena. Hänestä ohjaaja vatvoo keskiluokkaisen juutalaisperheen piinaa, mutta jättää kaiken avoimeksi pyrkimättäkään tutkittuun ja perusteltuun päätelmään.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Varjola, Markku: Elokuvien ensi-illat Suomessa 2000–2007, s. 42. Helsinki: Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry, 2008. Arkistoitu 16.10.2013. (pdf) (viitattu 18.11.2012).
  2. Dokumentti: Tapaus Friedman
  3. Maskula, Tapani: Isä oli rikollinen Turun Sanomat. 29.11.2003. Viitattu 16.4.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.