Tanskan liittyminen euroalueeseen

Tanskalla ei vielä toistaiseksi ole suunnitelmaa euroon liittymiselle. Tanska käyttää omaa kruunuaan valuuttanaan ja on ollut Euroopan vaihtokurssimekanismi ERM II:n jäsen vuodesta 1999 asti ja on täyttänyt kaikki kriteerit euroon liittymiselle, mutta on neuvotellut vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksen mukaisesta oikeudesta olla osallistumatta. Vuonna 2000 järjestetyssä kansanäänestyksessä euroon liittymisestä 53,2 prosenttia äänesti vastaan ja 46,8 prosenttia puolesta, eikä uutta äänestystä liittymiselle ole pidetty. Jos Tanska ottaisi euron käyttöön, rahapolitiikka siirtyisi Tanskan keskuspankilta EKPJ:lle. Teoriassa tämä rajoittaisi Tanskan kykyä harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Tanskan rahapolitiikan historian tutkimus osoittaa kuitenkin, että ”vaikka Tanskalla ei ole yhteistä valuuttaa, sen keskuspankki on aina seurannut EKPJ:n tekemiä muutoksia”.

  Euroalue.
  EU:n jäsenvaltio, ERM II-vaiheessa, oma kansallinen valuutta.
  EU:n jäsenvaltio, ei euroaluetta, oma kansallinen valuutta.
  EU:n ulkopuolinen euroa käyttävä valtio (myös violetilla alleviivatut pikkuvaltiot).

Kuva-aiheita Tanskan mahdollisiin tuleviin eurokolikkoihin ei ole vielä päätetty, mutta talousministeriö pyysi Tanskan kansallispankkia ja kuninkaallista rahapajaa ehdottamaan mahdollisia kuvioita tuleville tanskalaisille eurokolikoille ennen vuoden 2000 kansanäänestystä. Ehdotettu malli perustui tanskalaisten 10 ja 20 kruunun kolikoiden kuvioihin, joiden etupuolella on kuningatar Margareeta II, ja 25 ja 50 äyrin kolikoiden taustakuva (kruunu) eurokolikoiden etupuolella.

Lähteet muokkaa