Tandefelt
Tandefelt on edelleen elossa oleva suomalainen, alun perin Sysmän Rapalasta kotoisin oleva aatelinen tuomari- ja upseerisuku.[1] Suvun toinen kotipaikka Sysmän lisäksi on Hartola. Yksi Tandefeltien esi-isistä oli Paavali Juusteenin veli Severin Juusten.[2][3]
Suvusta tuli aatelinen, kun Uudenmaan ja Hämeenlinnan rakuunarykmentin ratsumestari Arvid Henrikinpoika aateloitiin 20. elokuuta 1650.[4] Hampaiden menettäminen Leipzigin taistelussa antoi aiheen sukunimelle Tandefelt ("hammaskenttä") ja suvun vaakunalle. Suku merkittiin aatelishuoneeseen 1655 numerolla 651.[5]
Suomen ritarihuoneeseen suku merkittiin numerolla 51 vuonna 1818, eikä sen edustajia ole Ruotsin aatelishuoneessa. 18. heinäkuuta 1809 syntyi Tandefeltin vapaaherrallinen haara, kun Adolf Tandefelt ylennettiin vapaaherraksi. Hän oli kuitenkin naimaton, joten hänen veljenpoikansa peri adoption kautta vapaaherran arvon. Tämä veljenpojasta lähtöisin ollut vapaaherrallinen haara sammui vuonna 1904.[6]
Tandefeltit omistivat myös Koskipään kartanon Hartolassa, mutta tämä siirtyi von Gerdten -suvulle, kun kapteeni Otto Tandefeltin tytär Wendla Fredrika Tandefelt meni naimisiin Savon jalkaväen luutnantin Georg Gustaf von Gerdtenin kanssa. Tandefeltit saivat myös haltuunsa Virtaan kartanosta maanjaossa 1700-luvun lopulla lohkaistun uuden kartanon Fredriksgårdin (Uusikartano), kun se siirtyi vuonna 1871 Magnus Fredrik Tandefeltille (1830–1902) sen alkuperäiseltä omistaja- ja rakennuttajasuvulta, Stormbomilta.[7]
Tunnettuja Tandefelteja muokkaa
Suurin osa Tandefelteista on upseereita ja tuomareita. Tandefeltin sukuun kuuluneilla oikeusoppineilla oli käytännössä aina ylioppilastutkinnon lisäksi myös Haapaniemen sotakoulussa suoritettu kadetin koulutus. Myöhemmin Tandefelteissa oli myös taiteiden edustajia.
- Arvid Tandefelt, alk. Arvid Henrikinpoika (k. 1656), ratsumestari, aateloitu nimellä Tandefelt
- Otto Tandefelt (18.8.1740 Hartola – 5.1.1800 Hartola), rykmentinmajoitusmestari ja kapteeni, omisti Hartolan Koskipään kartanon.[8]
- Johan Tandefelt (14.3.1738 Hartola – 10.3.1811 Porvoo), majuri ja valtiopäivämies, Anjalan liiton aktiivijäsen, Otto Tandefeltin veli, Porvoon Eknäsin omistaja.[9]
- Adolf Tandefelt (1747–1822), sotatuomari, vapaaherra, senaatin oikeusosaston vanhin jäsen, hovioikeudenneuvos, Oulun ja Vaasan läänien entinen maaherra, Turun hovioikeuden presidentti, Korkeimman oikeuden jäsen Tukholmassa 1800–1806, valtiopäivämies, vt. oikeuskansleri Porvoon valtiopäivien aikana 1809, hallituskonseljin lähetyskunnan jäsen keisari Aleksanteri I:n luona 1811, Otto ja Johan Tandefeltin veli.[10]
- Johan Kristian Tandefelt (20.8.1717 Sysmä – ollut elossa 1758), eversti, palveli Venäjällä kapteenina Kronstadtissa (1746) ja lopulta Astrakanissa.[11]
- Adolf Fredrik Tandefelt (17.11.1778 Hartola – 2.11.1831 Turku), katselmuskirjuri, hovioikeudenneuvos, notaari, asessori, kamariherra, vapaaherra. Otto Tandefeltin poika.[12]
- Otto Johan Tandefelt, (13.4.1782 Sysmä - ?), osallistui Axel von Fersenin murhaan 1810.
- Otto Tandefelt (1811–1862), Kokkolan postimestari ja kirjailija
- Otto Robert Vilhelm Tandefelt (1829–1891), virka- ja valtiopäivämies
- Magnus Fredrik Tandefelt (1830–1902), upseeri, maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Ernst Tandefelt (1876–1948), liikemies, aktivisti, sisäasiainministeri Heikki Ritavuoren murhaaja. Fredriksgårdin kartanonherran Magnus Tandefeltin poika.
- Karl Henrik (Heikki) Magnus Tandefelt (1882–1943), kuvataiteilija, Ernst Tandefeltin veljenpoika[13]; hänen puolisonsa oli taidemaalari ja taidearvostelija Signe Tandefelt (1879–1943)
- Aino Tandefelt-Laurila (1926–2016), arkkitehti
- Liisi Tandefelt (s. 1936), näyttelijä ja puvustaja[14]
- Marika Tandefelt (s. 1946), kielitieteilijä ja ruotsin kielen professori
- Henrika Tandefelt (s. 1972), Svenska litteratursällskapet i Finlandin tutkija
- Petra Tandefelt (s. 1966), yrittäjä, keräilijä ja Suomenlinnan Lelumuseon johtaja
- Aakkosjärjestyksessä (artikkeleina olevat)
- Adolf Tandefelt (1747–1822), maaherra, Turun hovioikeuden presidentti, Korkeimman oikeuden jäsen
- Aino Tandefelt-Laurila (1926–2016), arkkitehti
- Arvid Tandefelt (k. 1656), ratsumestari, aateloitu nimellä Tandefelt
- Ernst Tandefelt (1876–1948), liikemies, sisäministeri Heikki Ritavuoren murhaaja
- Karl Henrik (Heikki) Magnus Tandefelt (1882–1943), kuvataiteilija
- Henrika Tandefelt (s. 1972), Svenska litteratursällskapet i Finlandin tutkija
- Johan Tandefelt (1738–1811), majuri ja valtiopäivämies
- Liisi Tandefelt (s. 1936), näyttelijä ja puvustaja
- Magnus Fredrik Tandefelt (1830–1902), upseeri, maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Marika Tandefelt (s. 1946), kielitieteilijä ja ruotsin kielen professori
- Otto Tandefelt (1811–1862), Kokkolan postimestari ja kirjailija
- Otto Robert Vilhelm Tandefelt (1829–1891), virka- ja valtiopäivämies
- Petra Tandefelt (s. 1966), yrittäjä, keräilijä ja Suomenlinnan Lelumuseon johtaja
- Signe Tandefelt, (1879–1943), taidearvostelija ja taidemaalari
Lähteet muokkaa
- ↑ Saunalahti.fi Yksityinen sukusivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gamma.nic.fi Yksityinen sukusivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor
- ↑ Tandefelt, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 27.1.2010.
- ↑ Saunalahti.fi Yksityinen sukusivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tandefelt, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Sysmän Suvisoitto: Virtaan kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli: Otto Tandefelt
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli: Johan Tandefelt
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli: Adolf Tandefelt
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli: Johan Kristian Tandefelt
- ↑ Adolf Fredrik Tandefelt
- ↑ Kuvataiteilijamatrikkeli: Heikki Tandefelt
- ↑ Elonet: Liisi Tandefelt