Tampereen rautatieasema

Tampere
Tammerfors
Perustiedot
Lyhenne	Tpe
Rataosa	Riihimäki–Tampere Tampere–Haapamäki Tampere–Seinäjoki Tampere–Pori
Ratakilometri	187,389
Sijainti	61°29′55″N, 023°46′23″E
Osoite	Rautatienkatu 25, 33100 Tampere
Vyöhyke	A
Etäisyydet	Riihimäki 115,9 km Lempäälä 21,4 km Tesoma 8,8 km Seinäjoki 157,7 km Pori 134,8 km Haapamäki 112,8 km Jyväskylä 153,5 km Hämeenlinna 79,8 km Toijala 40,0 km Parkano 75,0 km Kokemäki 97,1 km Orivesi 40,9 km
Avattu	1876
Liikenne
Käyttäjiä	~4,7 milj. (2017)
Kaukoliikenne	Helsinkiin, Turkuun, Vaasaan, Ouluun, Poriin, Kuopioon, Kemijärvelle
Taajamajunat	Tampere–Keuruu, Tampere-Haapamäki-Jyväskylä
Lähijunat	M R
Vaihtoyhteydet	Tampereen seudun joukkoliikenteen linjat Raitiovaunut: 1 3 Bussit: 6, 11, 12, 14, 15A, 15B, 26, 28, 30, 31, 43, 90, 90A, 90B, 90C, 90D, 90E, 95R, 95X ja 103
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	55 cm
Lyhin ja pisin pituus	500 m
Pinnoite	Asfaltti
Laiturinäytöt	15 kpl , 3 kpl / raide
Asemarakennus
Tyyppi	maanpäällinen asema
Lipunmyynti	kyllä
Hissejä	7
Ratapiha
Raiteisto	5 laituriraidetta
Riihimäki–Tampere Km   Lyh. Liikennepaikat  Seinäjoelle  Poriin Lielahden teollisuusraide 122,0 Llh Lielahti Valtatie 12:n ylitys 120 Stl Santalahti 119,~ Amu Amuri Tammerkoski Erkkilän silta 118,0 Tpe Tampere asema  Haapamäelle Lokomo, Hatanpää (pur.) 116,~ Htp Hatanpää 116,0 Vka Viinikka Nekalan raiteet (pur.) 115,~ Rp Rantaperkiö 114,7 Tpet Tampere tavara Tampereen kehätien alitus 112,~ Rkm Rukkamäki Lentokonetehtaan rata (pur.) 109,~ Ms Multisilta 108,0 Sj Sääksjärvi (vanha) Voiman jakelukeskus (pur.) 107,0 Sj Sääksjärvi (uusi) 105,~ Hmö Höytämö 102,7 Kju Kulju 100,9 Vtr Vanattara (uusi) 99,~ Vtr Vanattara (vanha) 98,2 Moi Moisio vanha ratalinja 97,2 Hak Hakkari 96,~ Hlo Hollo vanha ratalinja 94,4 Lpä Lempäälä Lempäälän kanava Seututien 190 ylitys 91,~ Hul Hulaus 89 Mat Mattila (vanha) 88,5 Mat Mattila (uusi) 84,~ Hin Hinkka 82,8 Via Viiala 82,7 Viialan vaneritehdas 82,0 Tarpianjoki Seututien 303 alitus 80,~ Am Arometsä Valtatie 9:n alitus 77,~ Jkr Junkkari  Valkeakoskelle  Toijalan satamaan 75,8 Tl Toijala (Veturimuseo)  Turkuun 67,4 Ku Kuurila (uusi) 65,~ Ku Kuurila (vanha) 60,0 Vin Vinnilä 57,8 Ita Iittala Seututien 130 alitus 52,1 Lts Leteensuo (uusi) 52 Lts Leteensuo (vanha) 45,0 Valtatie 3:n alitus Merven teollisuusraide 44,3 Prl Parola Kantatie 57:n alitus Kirstula 38,0 Vanajavesi Hop Hopealinja 36,1 Hl Hämeenlinna Kantolan raiteet Valtatie 10:n alitus OTK:n Mylly Rautaruukin raide Vanajan voimalaitos 28,1 Hrv Harviala (uusi) Harvialan metsärata (pur.) 28 Hrv Harviala (vanha) Turengin sokeritehdas Seututien 292 alitus 22,5 Tu Turenki 16,~ Lk Leppäkoski (uusi) 15 Lk Leppäkoski (vanha) Puujoki 13 Khä Kelhä 9,3 Ry Ryttylä Kantatie 54:n ylitys Hirvenoja Ekokemin raide 3,~ Sam Sammalisto Sam Sammalisto (vanha)  Lahteen  Kesijärvelle 0,0 Ri Riihimäki asema  Helsinkiin Merkkien selitykset Tampere–Seinäjoki Km   Lyh. Liikennepaikat  Vaasaan  Kaskisiin  Ouluun Valtatie 19:n ylitys 162,9 Sk Seinäjoki 161,5 Skt Seinäjoki tavara  Haapamäelle 157,5 Syr Syrjämäki 148,9 Lyö Larvakytö 145,2 Plu Pohjois-Louko Seututien 694 alitus 144,0 Lu Louko 140,0 Seinäjoki Seututien 672 alitus 134,3 Psj Peräseinäjoki 125,7 Jal Jalasjärvi 117,9 Ylv Ylivalli 107,7 Md Madesjärvi 100,2 Rlä Ratikylä 92,2 Kis Kuivasjärvi 84,6 Lmk Lamminkoski Valtatie 23:n alitus  Haapamäelle (suljettu) 78,3 Pko Parkano  Niinisaloon Seututien 332 alitus 70,6 Pkk Poikkeus 60,8 Vjr Vahojärvi 51,5 Stö Sisättö 40,8 Krr Karhejärvi 32,2 Mjj Majajärvi 25,1 Lak Lakiala Kantatie 65:n alitus 16,6 Ylö Ylöjärvi Kantatie 65:n alitus  Poriin Lielahden teollisuusraide 9,2 Llh Lielahti Valtatie 12:n ylitys 7,~ Stl Santalahti 6,~ Amu Amuri Tammerkoski Erkkilän silta 3,3 Tpe Tampere asema  Haapamäelle 1,3 Vka Tampere Viinikka 0,0 Tpet Tampere tavara  Riihimäelle Merkkien selitykset Tampere–Pori Km   Lyh. Liikennepaikat Syväsatama 163,3 Tko Tahkoluoto Seututien 272 tasoristeys Kääntösilta Kallonlahti 154,6 Mn Mäntyluoto (vanha) 154,6 Mn Mäntyluoto (uusi) Seututien 269 alitus 152,~ Levon vaihde Kemira Pigments 149,7 Plv Pihlava Pihlavan saha 140,7 Ulasoori Valtatie 8:n alitus Pri Pori (vanha) 134,9 Pri Pori (nykyinen)  Aittaluotoon Valtatie 11:n alitus Friitalan nahkatehdas 127,7 Ulv Ulvila 124,0 Haistila 120,7 Nal Nakkila (uusi) 117,7 Nal Nakkila (vanha) Suurteollisuuspuisto 108,2 Hva Harjavalta 103,2 Hva Merstola  Raumalle 97,1 Kki Kokemäki (ent. Peipohja) 94,1 Kokemäen vanha asema vanha ratalinja Re Riste Risten viljavarasto vanha ratalinja Pahakoski (Silta) Kyttälänhaara 85,8 Ktä Kyttälä 83,6 Ahv Ahvenus Kauvatsanjoki 81,1 Kav Kauvatsa 71,0 Äs Äetsä Finnish Chemicals Kantatie 44:n alitus 65,4 Kiikka Seututien 249 ylitys Vaunujoki Vammalan vaneritehtaalle 58,5 Vma Vammala Seututien 249 ylitys 50,6 Hno Heinoo Seututien 249 ylitys 43,3 Kru Karkku 38 Noh Nohkua 33,7 Snm Suoniemi (uusi) 33,3 Snm Suoniemi (vanha) Leukaluut Kuv Kulovesi Siuronkoski Linnavuoren tehtaat 26,0 Siu Siuro Jla Jaakkola Haavisto Nokian Paperi 16,6 Noa Nokia Nahkola Kaisko Vihnusjärvi Välimaa Valtatie 3:n ylitys 12,1 Kau Kalkku (uusi) 11,3 Kau Kalkku (vanha) Myllypuron raide 8,9 Ral Rahola 8,8 Tso Tesoma 7,0 Epä Epilä  Seinäjoelle Lielahden teollisuusraide 6,0 Llh Lielahti Valtatie 12:n ylitys 4,~ Stl Santalahti 3,~ Amu Amuri Tammerkoski Erkkilän silta 0,0 Tpe Tampere asema  Haapamäelle Vka Tampere Viinikka Tpet Tampere tavara  Riihimäelle Merkkien selitykset Tampere–Haapamäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Seinäjoelle  Poriin (suljettu) 106,5 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)  Jyväskylään 109,~ Ristimäki 104,~ Kaarela Seututien 348 ylitys 102,5 Klo Kolho 100,~ Halla-aho  Mänttään (suljettu) 90,0 Vlp Vilppula Seututien 347 ylitys saha 89,~ Suomela 85,~ Pynnönen Seututien 348 ylitys 82,~ Koivio 74,~ Ly Lyly 70,~ Pirttikangas 67,~ Heinämäki 64,1 Kas Korkeakoski 62,8 Jj Juupajoki 60,~ Myllylä 55,~ Hä Hirsilä Kantatie 58:n alitus 54,~ Ahola 52,~ Pentura 51,~ Nihua 49,~ Oja Oripohja Valtatie 9:n alitus 47,7 Ovk Orivesi keskusta 46,~ Tähtiniemi  Jyväskylään 44,4 Ov Orivesi Kantatie 58:n alitus 44,~ Hieta 42,~ Kp Karppi 41,~ Pohjola Kivilouhimo 36,~ Sma Siitama 30,~ Säy Säynäjärvi 24,8 Hvs Haviseva 23,~ Sui Suinula 22,~ Kallio 20,~ Rtn Ruutana 18,~ Jus Jussila 16,~ Kg Kangasala 13,~ Lty Lemetty 12,~ Valtatie 12:n alitus 12,~ Vat Vatiala 11,~ Vh Vehmainen Valtatie 9:n alitus 8,~ Msk Messukylä Hervannan valtaväylän ylitys 6,~ Vho Vuohenoja 4,~ Järvensivu  Seinäjoelle 3,3 Tpe Tampere asema 1,3 Vka Tampere Viinikka 0,0 Tpet Tampere tavara  Riihimäelle Merkkien selitykset Tampereen raitioliikenne, linja 1 Km   Lyh. Liikennepaikat Sorin aukio → Linjalle 3 Koskipuisto Rautatieasema Rautatieaseman alitus Tulli Sammonaukio ← Linjalle 3 Kalevan kirkko Hippos Valtatien 12 ylitys Kauppi TAYS Kaupin kampus Merkkien selitykset Tampereen raitioliikenne, linja 3 Km   Lyh. Liikennepaikat Santalahti Tikkutehdas Tampere–Seinäjoki-radan ylitys Särkänniemi Pyynikintori Tuulensuu Keskustori Tammerkoski ← Linjalle 1 Koskipuisto Rautatieasema Rautatieaseman alitus Tulli Sammonaukio → Linjalle 1 Kaleva Uintikeskus Kalevanrinne Hakametsä Tampere–Haapamäki-radan alitus Vuohenoja Turtola Tampereen kehätien ylitys Hallila Pohjois-Hervanta Opiskelija Hervantakeskus Hervannan kampus → Varikolle Etelä-Hervanta Hervantajärvi Merkkien selitykset
Infobox OK

Tampereen rautatieasema nähtynä Torni-hotellista.

Laituritaso.

Tampereen rautatieasema (lyh. Tpe, ratakm 187+389, ruots. Tammerfors järnvägsstation) on Tampereella, kaupungin keskustassa Suomen pääradan varrella sijaitseva rautatieasema. Se on yksi Suomen merkittävimmistä rautatieasemista. Se on vuoden 2015 matkustajamäärillä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen.

Keskeisellä paikalla Tampereen keskustassa sijaitseva asema ja sen ratapiha ovat toimineet kaupungin osien jakajana lähes Tammerkosken tavoin: paikkojen sijainti määritellään usein sen mukaan, kummalla puolen asemaa ne ovat. Kaupungin pääkatu Hämeenkatu alkaa rautatieasemalta jatkuen Hämeensillan yli läntiseen päähän Aleksanterin kirkolle. Tammelan puolelta asemaa alkaa Kalevan kirkolle päättyvä Itsenäisyydenkatu.

Matkustajaliikenne

Tampereen rautatieasemalta lähtee ja sinne saapuu päivittäin noin 150 junaa.^milloin? Asemalta tehtiin vuonna 2017 yhteensä 4,7 miljoonaa lähtevää ja saapuvaa matkaa. Tampereelta on kaukojunayhteydet Helsinkiin, Turkuun, Poriin, Seinäjoen kautta Vaasaan ja Ouluun ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle/Kuopioon. Liikenne on vilkkainta Helsingin suuntaan.

Tampereelta lähijunaliikennettä palvelevat 15. joulukuuta 2019 alkaen Tampereen seudun lähijunaliikenteen M-junat reitillä Nokia–Tampere–Toijala sekä Helsingin seudun lähiliikenteen R-junat reitillä Tampere–Helsinki. Tampereelta on myös taajamajunayhteys Keuruulle.

Junien lähtöraiteet

Tampereen rautatieasemalla on nykyään kolme laituria, joista kaksi ensimmäistä on katettu. Raiteita on yhteensä viisi, joita jaetaan kapasiteettipulan vuoksi osaraiteisiin kirjaintunnuksin.

• Raiteilta 1–2 liikennöidään pääasiassa etelään (Helsinki) ja pohjoiseen (Seinäjoki, Vaasa ja Oulu).
• Raiteilta 3–5 liikennöidään pääasiassa itään (Haapamäki ja Jyväskylä) ja länteen (Turku ja Pori).

Jatkoyhteydet

Monet Tampereen seudun joukkoliikenteen linjat kulkevat asemaa sivuten joko Hämeenkatua ja Itsenäisyydenkatua tai Rautatienkatua pitkin. Pysäkit sijoittuvat Rautatienkadun ja Hämeenkadun risteyksen alueelle.

Hämeenkadulla sijaitsee myös Rautatieaseman raitiovaunupysäkki, josta kulkevat raitiolinjat 1 ja 3.

Asemarakennuksesta on suora yhteys maanalaisiin Noutoparkkiin ja P-Hämppiin, joista ensin mainittu on suunnattu aseman saattoliikenteelle puolen tunnin maksuttomalla pysäköinnillä. P-Hämppi ja aseman läheisyydessä sijaitseva pysäköintitalo P-Asema ovat suunnattu pitkäaikaispysäköintiin. Rautatienkadun puoleisella Asema-aukiolla on taksiasema, paikoitus linja-autoille sekä vähäinen määrä pysäköintipaikkoja.

Pyöräpysäköintiä asemalla on raiteen 1 tasossa sekä P-Aseman katutasossa kameravalvotussa tilassa. Kävellen asemalle voi saapua Asema-aukiolta, Itsenäisyydenkadulta sekä Ratapihankadulta. Näiden lisäksi laitureille pääsee suoraan myös Rongankadun alikäytävän kautta asema-alueen molemmilta puolilta.

Historia

Suunniteltaessa rautatietä Hämeenlinnasta Tampereelle esillä oli kaksi vaihtoehtoa Tampereen aseman sijoituspaikaksi. Läntisessä vaihtoehdossa rautatietä oletettiin jatkettavan aikanaan Pohjanmaalle Kyröskosken kautta, jolloin rata olisi ylittänyt Tammerkosken Ratinanniemen kohdalla ja asema olisi sijoittunut nykyisen Hämeenpuiston linjalle. Asemalta olisi lisäksi voitu rakentaa pistoraide Näsijärven rantaan Mustanlahden satamaan. Itäisen vaihtoehdon mukaan rata Pohjanmaalle olisi suuntautunut Orivedelle, jolloin asema olisi jäänyt kauas Messukylän kunnan alueelle. Tamperelaiset kannattivat läntistä vaihtoehtoa, koska kaupunki sijaitsi silloin kokonaisuudessaan Tammerkosken länsipuolella ja itäisessä vaihtoehdossa asema sijoittui huonomaineisen Kyttälän esikaupungin taakse. Rautatie päätettiin kuitenkin rakentaa itäisen vaihtoehdon mukaan, koska Kyttälän kaakkoispuolella oli aseman sijoituspaikaksi sopiva alue ja sieltä katsottiin rataa voitavan jatkaa Oriveden ohella myös alkuperäisen läntisen vaihtoehdon mukaan Kyröskoskelle. Ratapihan pohjoispäästä rataa jatkettiin Näsijärven rantaan Naistenlahden satamaan.

Ensimmäinen, nykyistä asemaa edeltänyt puinen asemarakennus valmistui 1876 palvelemaan liikennettä vastavalmistuneilla rataosuuksilla Hämeenlinna–Toijala–Tampere ja Turku–Toijala–Tampere. Vanhasta asemasta rakennettiin 2. luokan asema radan tyyppipiirustuksista poikkeavien erillisten piirustusten mukaisesti. Sen suunnittelijana pidetään Knut Nylanderia. Asemarakennus muistutti Lahden, Toijalan ja Vaasan rautatieasemia, joista nykyisin on jäljellä enää Vaasan asema. Ratapihan itäpuolelle sijoitettiin veturitallit, joiden pohjoinen 12-paikkainen osa valmistui jo vuonna 1874. Eteläinen osa valmistui vuonna 1896, ja molempia talleja laajennettiin 1920- ja 1930-luvuilla. Veturitallien pohjoispuolelle valmistui vuonna 1905 Bruno Granholmin suunnittelema tavara-asemarakennus, jota laajennettiin vuosina 1922 ja 1980.

Tampere oli alun perin vuonna 1876 avatun Hämeenlinna–Tampere-radan pohjoinen pääteasema. Vuoteen 1882 saakka se oli Suomen pohjoisin rautatieliikennepaikka, kunnes Vaasa syrjäytti sen. Tampereesta muodostui kuitenkin pian tärkeä kolmen suunnan risteysasema. Vuonna 1883 otettiin käyttöön ns. vanha Pohjanmaan rata, joka kaarsi ratapihan eteläpäästä kohti itää. Vuonna 1895 liikenteelle avattu Porin rata lähti ratapihan pohjoispäästä ja kääntyi Tammerkosken niskan yli kaupungin keskustan pohjoispuolitse länteen. Liikenteen lisääntyessä rakennettiin ratapihan pohjoispuolelle Kyttälän ja Tammelan kaupunginosat yhdistänyt ylikulkusilta vuonna 1898. Järjestelyratapiha rakennettiin pääradan varteen Hatanpään kohdalle.

Rautatien valmistuessa Tampereen asema sijaitsi vielä kaupungin ulkopuolella Messukylän pitäjän alueella. Aseman länsipuolella sijainnut Kyttälän alue liitettiin Tampereen kaupunkiin kuitenkin jo radan avaamista seuraavana vuonna ja järjesteltiin seuraavien parin vuosikymmenen aikana uudelleen osaksi Tampereen keskeistä kaupunkia. Rautatiellä oli suuri vaikutus teollisuuden ja liike-elämän ja sitä kautta asukasluvun kasvuun; vuosien 1870 ja 1935 välillä Tampereen asukasluku kasvoi kahdeksankertaiseksi. Kaupungin liikekeskusta laajeni vanhalta kaupunkialueelta yksinomaan itään ja vanhan Kyttälän hökkelikylän tilalle nousi 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana uusi kaupunginosa. Toisen maailmansodan jälkeen liikekeskusta jatkoi leviämistään rautatieaseman itäpuolelle Tammelan kaupunginosaan, ja keskustan painopiste siirtyi Tammerkosken länsipuolelta sen itäpuolelle.

Tampereen merkitys rautateiden solmukohtana korostui entisestään, kun Porin radan Lielahden asemalta Parkanon kautta Seinäjoelle suuntautunut Parkanon oikorata avattiin liikenteelle vuonna 1971.

Paikallisliikenne Tampereelta Orivedelle ja Toijalaan pysähdyspaikkoineen lakkautettiin 29. toukokuuta 1988, jolloin Tampereen asemasta tuli Tampereen kaupungin ainoa henkilöliikenteen rautatieasema.

Pistoraiteet

Vuonna 2004 katkaistiin ratapihalta lähtevä pistoraide Naistenlahden voimalaitokselle pohjoispäästään. Raiteen eteläpäätä käytetään vaunujen säilytykseen ja järjestelyyn. Viinikan ratapihalta johti aiemmin Tampereen kaupungin omistama raide Helsingin moottoritien yli Vihiojan kaupunginosaan, jossa raide haarautui useita tukkuliikkeitä palvelleiksi yksityisraiteiksi. Raideyhteys ratapihan ja Nekalan välillä on sittemmin katkaistu, ja suurin osa raiteista on purettu. Pistoraiteen viimeisinä vuosina moottoritien ylittänyttä ratasiltaa käytettiin vaunujen säilytykseen. Itse siltaa ei kuitenkaan ole purettu.

Junaonnettomuus

Rautatieasemalla 2. marraskuuta 2001 sattuneessa junaonnettomuudessa 47 matkustajaa sai lieviä vammoja veturin törmätessä Seinäjoelle lähdössä olleen matkustajajunan perään. Kuljettaja oli siirtämässä veturia Turkuun lähdössä olleen junan toiseen päähän kulkusuunnan vaihtuessa eikä huomannut, että raide ei ollut vielä vapautunut.

Asemarakennukset

Tampereen vanha rautatieasema (1876).

Vain muutamalle päivittäiselle junalähdölle mitoitettu asemarakennus kävi pian^milloin? ahtaaksi, ja sitä jouduttiin laajentamaan useaan otteeseen. Tuolloin^milloin? Tampereelle päätettiin rakentaa uusi asema, josta järjestettiin suunnittelukilpailu. Uuden aseman suunnittelua hidastivat kuitenkin epäselvyydet ratapihan poikki rakennettavan alikulun suunnasta.

Funktionalismia edustava Eero Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1936. Alakertaan sijoitettiin matkatavaroiden käsittelytilat sekä suuri, kahden kerroksen korkuinen keskushalli toimisto- ja kahvilatiloineen. Hallista rakennettiin henkilö- ja tavaratunnelit laitureille. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoitettiin toimisto-, ravintola- ja postitiloja. Laiturikatokset toteutettiin rakenteellisesti erikoisella taitelaattamenetelmällä teräsbetonista. Noin 36-metrinen Aulis Blomstedtin suunnittelema kellotorni liitettiin jälkikäteen suunnitelmiin rautatiehallituksen vaatimuksesta (korkeus katutasosta laskien noin 47 metriä). Torni ja aseman pohjoinen siipi asemaravintoloineen valmistuivat vuonna 1937. Vuonna 1948 aseman eteläistä siipeä korotettiin yhdellä kerroksella. Asemarakennus siirtyi VR-Yhtymän hallintaan vuonna 1995. Museovirasto on luokitellut Tampereen asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Asemarakennus on suojeltu niin sanotulla rautatiesopimuksella vuonna 1998.

Asemahalli.

Asematunneli.

Ennen uuden asemarakennuksen valmistumista liikenne kaupungin keskustasta Tammelaan kulki Hämeenkadun päästä alkanutta puusiltaa pitkin ylittäen rautatien. Silta kävi kuitenkin liikennemäärien lisääntyessä ahtaaksi ja hankalaksi käyttää. 1930-luvun alussa päätettiin rakentaa rautatien alittava tunneli helpottamaan liikennettä. Tunnelin rakentamisen teki kuitenkin vaikeaksi se, että Tammela sijaitsi paljon korkeammalla kuin kaupungin keskusta. Tämän vuoksi Itsenäisyydenkadun korkeusasemaa madallettiin usealla metrillä. Tunneli valmistui samaan aikaan uuden aseman kanssa, ja yhteydet kaupungissa Tammelan ja ydinkeskustan välillä paranivat ratkaisevasti. Asema-aukio madallettiin samalle tasolle tunnelin kanssa.

Vaikka itse asemarakennukseen on kajottu vain vähän vuosien varrella, on asemanseutu sen sijaan muuttunut enemmän. Aseman eteläpäähän rakennettiin vuonna 1983 myymälä-pysäköintirakennus. Vuonna 1989 Asema-aukiolta puhkaistiin asemarakennuksen läpi 98 metriä pitkä liiketunneli, niin sanottu Asematunneli, jonka varrella toimii useita liikkeitä. Tällöin jalankulkijoiden ei tarvinnut enää käyttää ahdasta ja meluisaa Itsenäisyydenkadun alikulkua. Samalla aseman lipputoimisto muutti uusiin tiloihinsa. Lipputoimiston yhteyteen rakennettiin matkatavaralle uudet tilat vuonna 1994. Vuonna 2008 valmistui ratapihan alittava Matkakeskustunneli ja vuonna 2012 valmistui kolmas, 60 metriä pitkä radansuuntainen Pendolino-tunneli, joka yhdistää kaksi aiempaa tunnelia. Pendolino-tunneli suljettiin läpikululta vuonna 2016. Vuonna 2012 avattiin myös 75 metriä pitkä Rongankadun alikulkutunneli jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön helpottamaan kulkemista Tammelan ja keskustan välillä. Tunnelista on hissi- ja porrasyhteys kaikille laitureille.

Aseman välittömään läheisyyteen on suunnitteilla asuin-, toimi- ja liiketalojen ryhmä, Asemakeskus. Sen yhteydessä on tarkoitus rakentaa uusi matkustajaterminaali Itsenäisyydenkadun alikulkuun. Terminaaliin on suunnitteilla raitiotiepysäkki sekä hissi ja porrasyhteydet kaikille laitureille.

Tavara-asema

Pääartikkeli: Tampereen vanha tavara-asema

Tavararatapihaa Viinikassa.

Raiteistoa uusittiin laajasti 1990-luvun loppupuolella, jolloin vanhan tavara-aseman lastausraiteet purettiin ja veturitallit poistettiin käytöstä. Myös eräitä läheisille varastorakennuksille johtaneita raiteita on purettu. Vanhan tavara-aseman makasiinit purettiin alkusyksyllä 2009. Tampereen nykyinen tavara-asema sijaitsee matkustajaliikenteen aseman eteläpuolella Rautaharkossa. Sen yhteydessä on Viinikan ratapiha, joka on eräs Suomen vilkkaimmista järjestelyratapihoista. Vihreä rakennus radan itäpuolella matkustajaliikenteen asemaa vastapäätä on vanha tavara-asema, jonka säilyttämiskysymys on ollut merkittävä kiistanaihe kunnallispolitiikassa läpi 2010-luvun.

Alueen helmikuussa 2016 lainvoiman saaneen asemakaavan mukaan tavara-asemaa siirretään hieman itään, jotta sen paikalle voidaan rakentaa Ratapihankadun oikaisu. Kaupunginhallitus kuitenkin keskeytti käsittelyn myöhemmin samana vuonna, sillä siirtokustannukset nousivat selvitystyön edessä 1,2 miljoonasta yli kolmeen miljoonaan euroon. Voimassa oleva asemakaava sallii kuitenkin vain aseman siirtämiseen tai paikallaan säilyttämiseen perustuvan ratkaisun, joten kaupunki käynnisti valmistelutyön uuden asemakaavan asettamiseksi. Vuonna 2018 kaupunginhallitus päätti sittenkin aseman siirrosta vedoten edessä olevaan valituskierrokseen ja poliittisiin vaikeuksiin.

Kuvia

• 
  Ratapihaa; vasemmalla entinen tavara-asema, jonka makasiinit purettiin syksyllä 2009.
• 
  Rautatieasema joulukuisena aamuna.
• 
  Asemahallin vanha näyttötaulu.
• 
  Uusi, lokakuussa 2015 käyttöön otettu näyttötaulu.

Aiheesta muualla

• Asemaesittely VR:n sivuilla
• Asemanseudun vaiheet kuvakertomuksena
• Panoraamakuvia Tampereen rautatieasemasta - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
• Viistokuva Tampereen rautatieasemasta, Fonecta
• Tampereen asematalon piirustuskilpailu ratkaistu. Ensi palkinnon saivat arkkitehti K. Borg Helsingistä ja arkkitehti Jaakko Laaksovirta Tampereelta, Aamulehti, 23.01.1934, nro 21, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Vanhasta asemasta uuteen ja sillalta alas tunneliin. Tampereen rautatieaseman seudun rakennushistoriaa viime vuosien ajalta, Aamulehti, 28.03.1937, nro 83, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Tampereen asemarakennus. Arkkitehdit O. Rodin ja E. Seppälä, Arkkitehti, 01.07.1937, nro 7, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Tampereen rautatieaseman oloja noin 50 vuotta sitten, Aamulehti, 15.01.1939, nro 13, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta

																									O
																								Kotkan satama
																								Kotka
																								Paimenportti
																								Kyminlinna
																								Kymi
																								Tavastila
																								Inkeroinen
																								Myllykoski		Z
																											Kouvola
																				M	R						Koria
																						Nokia					Kausala
																						Tesoma					Uusikylä
																						Tampere					Nastola
																						Lempäälä	G				Villähde
																						Viiala					Lahti
																						Toijala		Herrala	O
																				M		Iittala		Järvelä
																				D		Parola		Lappila			Henna
																						Hämeenlinna		Mommila
																						Turenki		Oitti
																			T			Ryttylä		Hikiä			Mäntsälä
	Y	X																						Riihimäki
Siuntio			U	L																		Hyvinkää	G
Kirkkonummi																						Jokela					Haarajoki
Tolsa																						Saunakallio
Jorvas							Martinlaakso								Vantaankoski							Järvenpää
Masala					E		Louhela								Vehkala			K				Ainola
Kauklahti							Myyrmäki								Kivistö												Kerava
Espoo							Malminkartano								Aviapolis												Savio
Tuomarila							Kannelmäki								Lentoasema												Korso
Koivuhovi							Pohjois-Haaga								Leinelä												Rekola
Kauniainen																											Koivukylä
Kera																											Hiekkaharju
Kilo						A																					Tikkurila
Leppävaara																											Puistola
Mäkkylä																											Tapanila
Pitäjänmäki																											Malmi
Valimo																											Pukinmäki
Huopalahti																											Oulunkylä
Ilmala																											Käpylä
Pasila																											Pasila
Helsinki																											Helsinki
	Y	X	U	L	E	A				P	I		I	P				K	T	D	R					Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa