Tammikiitäjä
Tammikiitäjä (Marumba quercus) on eteläeurooppalainen kiitäjäperhoslaji.
| Tammikiitäjä | |
|---|---|
_(8332989246).jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kehrääjämäiset Bombycoidea |
| Heimo: | Kiitäjät Sphingidae |
| Alaheimo: | Smerinthinae |
| Suku: | Marumba |
| Laji: | quercus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Marumba quercus |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Ulkonäöltään tammikiitäjä muistuttaa paljon lehmus- (Mimas tiliae) tai poppelikiitäjää (Laothoe populi), mutta on näitä kookkaampi. Siipiväli on 85–125 mm. Perhosen siipien väritys vaihtelee suuresti vaalean kellanruskeasta tummanruskeaan. Siiven poikki kulkee vaalea vyö, jota reunustavat tummanruskeat poikkiviirut eivät juuri mutkittele. Etusiiven takareunassa on kaksi tummanruskeaa täplää ja siiven ulkoreuna on voimakkaasti mutkitteleva. Takasiiven tyvessä on punaruskea laikku.[1][2][3]
-
♂ -
♂ △ -
♀ -
♀ △
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Tammikiitäjän levinneisyys painottuu Etelä-Euroopassa Välimeren ympäristöön, Balkanille ja Anatoliaan. Sitä tavataan myös Marokossa.[1][3] Esiintymisalueellaan laji lentää kahdessa sukupolvessa. Ensimmäinen sukupolvi lentää touko-kesäkuussa ja toinen, pienempi sukupolvi elo-syyskuussa.[1]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Laji on harvalukuinen eikä sen läsnäoloa ole helppo havaita. Se elää kuivilla ja aurinkoisilla rinteillä, joilla kasvaa nuoria tammia. Aikuiset perhoset piilottelevat lehvästössä tai rungolla ja tekeytyvät kuolleiksi lehdiksi. Niiden suuosat ovat surkastuneet käyttökelvottomiksi, eivätkä tammikiitäjät käy kukilla. Molemmat sukupuolet tulevat kuitenkin valolle.[1]
Naaras munii noin 100 munaa yksitellen lehtien alapinnoille ja suosii yksittäin kasvavia, tuuheita, nuoria puita. Toukka piilottelee oksalla lehtien joukossa. Perhonen talvehtii kotelona toukan huomattavan syvälle maan alle tekemässä kammiossa.[1]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää eri tammilajeilla, erityisesti korkkitammella (Quercus suber) ja rautatammella (Quercus ilex).
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e http://tpittaway.tripod.com/sphinx/m_que.htm
- ↑ http://www.leps.it/SpeciesPages/MarumQuercus.htm
- ↑ a b Rougeot & Viette. Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. Tammi 1983 ISBN 9789513055851