Takiaiset

asterikasvisuku
Tämä artikkeli kertoo kasvisuvusta. Takiainen oli myös suomalainen yhtye.

Takiaiset (Arctium) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu 44 lajia risteymälajeja lukuun ottamatta.[1] Suvun tieteellinen nimi Arctium tulee kreikan kielen karhua tarkoittavasta sanasta arktos.[2]

Takiaiset
Isotakiainen (Arctium lappa)
Isotakiainen (Arctium lappa)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Alaheimo: Carduoideae
Tribus: Cardueae
Suku: Takiaiset Arctium
L.
Tyyppilaji
  • isotakiainen Arctium lappa L. (1753)
Katso myös

  Takiaiset Wikispeciesissä
  Takiaiset Commonsissa

Takiaislajeja muokkaa

Tuntomerkkejä muokkaa

Pohjoismaissa ja Suomessa esiintyy neljä takiaislajia. Ne ovat kaksivuotisia, suuria ja vankkajuurisia ruohoja. Niiden varsi on tukeva ja haarova, lehdet isolapaiset ja pehmeät. Takiaisten mykeröjen kehto on pallomainen ja täynnä liikkuviin otuksiin tarttumista auttavia koukkuja. Pohjoismaiden takiaiset risteytyvät helposti keskenään. Suomen lajeista iso-, pikku- ja seittitakiainen ovat ihmisen asumilla paikoilla kasvavia muinaistulokkaita ja lehtotakiainen harvinainen alkuperäinen lehtokasvi aivan lounaassa.[3][4]

Lähteet muokkaa

  1. Govaerts, R. et al.: Arctium L. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)
  2. Den virtuella floran: Kardborrar (Arctium L.) (ruotsiksi)
  3. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 638. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  4. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Seittitakiaisen seittikarvaisia mykeröjä.