Taifa
Taifa (arab. طائفة ṭā'ifa) on nimitys 1000-luvulla nykyisessä Espanjassa ja Portugalissa toimineille pienille muslimivaltioille. Niiden syntyminen tuli mahdolliseksi, kun suuria alueita hallinneet Córdoban kalifaatin Umaijadi-dynastia ja Almoravidien heikkenivät 1000-luvun kolmena ensimmäisenä vuosikymmenenä.[1]
Taifan hallinto muokkaa
Jokaista taifaa hallitsi alikuningas, joka otti tittelin hajib luodakseen vaikutelman poissaolevaa kalifia edustavasta pääministeristä. Luultavasti jokainen heistä haaveili itse kohoavansa kalifiksi, mutta haave ei kenenkään osalta toteutunut.[2]
Etniset ryhmät muokkaa
Taifat jakaantuivat kolmeen ryhmään, joista jokainen edusti omaa etnistä ryhmäänsä. Sinhajan ja Zanatan berberit, jotka oli tuotu Espanjaan palvelemaan Almanzorin armeijaa, muodostivat niemimaan eteläisimmät taifat. Pohjois-Euroopasta tuodut orjat (saqaliba) dominoivat itäisiä rantavaltioita ja muwalladit eli arabit hallitsivat kaikkialla muualla.[2]
Taifat 1000-luvulla muokkaa
Yhdennentoista vuosisadan alkupuolella taifoja oli 23, mutta ajan myötä voimakkaimmat valtasivat muita ja pikkuvaltioiden määrä väheni.[2] Jäljelle jääneet taifat olivat
- Badajoz vuosina 1009–1094, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
- Toledo vuosina 1010/1031–1085, jonka jälkeen Kastilian kuningaskunta valtasi sen.
- Sevilla vuosina 1023–1091, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
- Granada vuosina 1013–1090, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
- Almeria vuosina 1011–1091, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
- Denia vuosina 1010/1012–1076, jonka jälkeen Zaragoza valtasi sen.
- Valencia vuosina 1010/1011–1094, jonka jälkeen El Cid valtasi sen.
- Alpuente vuosina 1009–1106, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
- Albarracin vuosina 1011–1104, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
- Zaragoza vuosina 1018–1046 Banu Tujibin ja 1046–1110 Banu Hudin vallassa, tämän jälkeen Almoravidit valtasivat sen ja vuonna 1118 Aragonian kuningaskunta otti sen haltuunsa.
Taifat 1100-luvulla muokkaa
Almoravidi-dynastian heikennyttyä tilalle syntyi 1143/1145 yli kaksikymmentä taifaa, joista suurin osa oli itsenäisiä vain muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen ne joutuivat Almohadien haltuun. Pisimpään itsenäisenä sinnitteli Valencia (1145–1172).
Taifat 1200-luvulla muokkaa
Almohadien menetettyä otteensa Espanjasta heidän valtakuntansa hajosi ja tilalle muodostui jälleen joukko pikkuvaltioita. Näistä pitkäikäisimpiä olivat
- Lorca vuosina 1240–1265, jolloin Kastilia valtasi sen.
- Murcia vuosina 1228–1266, jolloin Aragonia valtasi sen.
- Menorca vuosina 1228–1287, jolloin Aragonia valtasi sen.
- Granada, joka saavutti itsenäisen kuningaskunnan aseman vuosina 1232/1237–1492 ja jonka valtaukseen vuonna 1492 Reconquista eli Espanjan takaisinvaltaus päättyi.
Lähteet muokkaa
- O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Robertson, Ian C.: Matkaopas historiaan : Portugali, s. 48. Suomentanut Anne Toppi. Unipress, 2006. ISBN 951-579-154-5.
- ↑ a b c O´Callaghan, s.133–134.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taifa Wikimedia Commonsissa
