Tahitilaiset
Tahitilaiset (ransk. Tahitiens, tahitiksi Māʼohi) ovat polynesialainen alkuperäiskansa, joka asuttaa pääsääntöisesti nykyisen Ranskan Polynesiaan kuuluvia Seurasaaria. Tahitilaisten kansanuskon mukaan näiden esi-isät saapuivat Raiatean saarelta ja Tahitille saavuttuaan alkoivat järjestäytyä perheidensä perusteella omiksi kuppikunnikseen, jotka sitten alkoivat rakentaa temppeleitä. Myöhemmin syntyivät päällikköluokat (tahitiksi ariʼi nui), jotka pitivät valtaa yhdessä papiston kanssa.[1]
| Tahitilaiset | |
|---|---|
| Asuinalueet |
 Ranskan Polynesia (Seurasaaret) |
| Kielet | ranska, tahiti |
| Uskonnot | roomalaiskatolilaisuus, kalvinismi |
| Sukulaiskansat | muut polynesialaiset |
.jpg)
1780-luvulla päällikkö Pōmare I perusti Tahitin kuningaskunnan, ja hänen jälkeläisensä hallitsivat aina vuoteen 1880, jolloin Pōmare V luopui kruunusta ja kuningaskunnan maat siirtyivät Ranskan alusmaiksi.[2][3]
Nykyään tahitilaisten kulttuuria ylläpidetään tautointien, musiikin ja kädentaitojen kautta. Myös manan käsite on edelleen tärkeä.[4]
Kuten muidenkin ranskanpolynesialaistenkin keskuudessa, myös tahitilaisten ja eurooppalaisten yhteisistä jälkeläisistä käytetään ranskankielistä nimitystä demis.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Tahiti | Facts, Map, & History Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 6.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Philatelic Center of French Polynesia tahitiphilatelie.pf. 2002. Viitattu 6.2.2023. (englanniksi)
- ↑ L'histoire des polynésiens & de Tahiti Et Ses Îles Tahiti Tourisme. Viitattu 6.2.2023. (ranskaksi)
- ↑ La culture fascinante de Tahiti Et Ses Îles Tahiti Tourisme. Viitattu 6.2.2023. (ranskaksi)
- ↑ Laura Schuft: Devenir « demi » en Polynésie française : les enjeux de l’ethnicité, du statut socioéconomique et du genre. Anthropologie et Sociétés, 2014, 38. vsk, nro 2, s. 67–88. doi:10.7202/1026165ar. ISSN 0702-8997. Artikkelin verkkoversio. (ranskaksi)