Tagalaht (Haapsalu)

Tagalaht (suom. Takalahti), myös Haapsalu Tagalaht eli Haapsalun Takalahti on Länsi-Viron vesistö- ja Läänesaarten alavesistöalueelle kuuluva lahti Väinämeren pohjoisosassa Läänemaalla, Länsi-Virossa. Tagalaht jää Haapsalusta koilliseen ja erottaa kaupungin Noarootsista.

Tagalaht Haapsalussa

Lahden rannalla on 15 metrin korkuinen lintutorni, Haapsalun kuursaali, Pjotr Tšaikovskin muistopenkki, Promenaadi, rantaruotsalaisten tuhatvuotista asutusta Virossa esittelevä Rannarootsi museo e. Aibolands museum ja Suur-Holmin että ja Westmerin satamat. Tagalaht kuuluu osittain Väinämeren suojelu- ja osittain lahden pohjoisrannikolle yltävään Silman luonnonsuojelualueeseen. Sen vesialtaan keskiosassa lääketieteellisiin tarkoituksiin löytynyt merimuta on Läänemaalle eniten mainetta tuonut luonnonvara.

Lahden luokittelu ja ekologia

Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen mukaan Tagalahden vedentyyppi on VRD V eli se on mesohaliinista (jolloin luonnollisen vesimuodostuman suolapitoisuus on 5–18 ‰), jopa vähänsuolaista 3–4 ‰, matalaa ja sekoittunutta rannikkovettä. Tagalahden syvyys on noin 0,5–2 metriä. Mataluutensa vuoksi aallot saavuttavat pohjan melkein koko lahden ulottuvuudella, sen vesi on kesäisin lämpimämpi kuin Viron muiden merenrantojen vesi, ja talvella jäätyminen voi aiheuttaa vedessä hapenpuutetta. Tagalahden itäosassa moreeni paljastuu paikoittain, kun taas lahden uomakohdassa hiekkakerrostumalla voi olla paksuutta jopa metrin verran. Lahden keskiosan kuten Tahun- ja Saunjanlahtien pohjatkin ovat mutaisia. Keskellä Tagalahtea on lääkemudan löytöalue, jonka kerrostuma on muodostunut Limneanmeren aikana jääkauden sedimenttien pinnalle.

Haapsalun Tagalaht on yhdessä syrjäisempien Tahun- ja Saunjanlahden kanssa osa suurempaa n. 5000 hehtaarista Haapsalunlahtea. Vesipinta-alaltaan 841 hehtaarin kokoinen Tagalaht rajautuu Haapsalun kaupunkiin lännessä ja etelässä ja sen rantaviiva on vähemmänmutkikas. Lahdessa on Ipurahu-, Roograhu-, Väike Roograhu-, Paskarahu- ja Mustassaar-nimisille lisäksi useaa sekä nimetöntä saarta että lähellä rantaa joitain ruoko- tai ruohopäällysteisiä alueita. Suurimmat Tagalahteen laskeutuvat virrat ovat vir. Randsalu oja, Uuemõisa oja, joita molempia on syvennetty, ja Österby oja tai valtaoja ja sen itäosaan, Saunjanlahteen Taebla-joki ja Võnnu oja. Haapsalun kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee tälle rakennukselle erotetulla ja aidatulla alueella lahden rannalla, vaikka Tagalaht nykyisen luokittelun mukaan kuuluu pitkäaikaisille haittavaikutuksille herkkien jätevettä vastaanottavien vesistöjen joukkoon.

Luontoarvoja ja ominaispiirteitä

Lahden rannat ovat enimmäkseen ruoikkoisia, joka koostuu pääosin tavallisesta ruo’osta. Haapsalunlahti on suhteellisen matala ja suljettu ja tämän vuoksi kesällä sen vesi lämpenee nopeasti, mikä on erittäin suotuisa sinilevien massiiviselle kukinnalle. Esimerkiksi v. 2000 sinilevien kukinta oli erityisen voimakasta Taga- ja Saunjanlahdessa. Tärkeänä tekijänä tässä on Tagalahden ja Saunjanlahden puoleksi sulkeutuneisuus, mutainen pohja ja niiden vesi on liian ravinteikasta, mikä myös kiihdyttää kummankin vesistön umpeen kasvamista. Joidenkin lähteiden mukaan ummistumisestaan ja madaltumisestaan johtuvasti Tagalaht on Viron pahimmassa kunnossa oleva rannikkovesialue.

Veneet Tagalahdella

Lahden luonnonolosuhteet eivät suosi vakaiden pohjayhteisöjen kehittymistä. Vesistö on matala, eristetty merestä ja sen seurauksena lämpötila ja suolapitoisuus vaihtelevat suuresti. Ihmisen toiminnan vaikutukset pahentavat suhteellisen äärimmäisiä ympäristöolosuhteita. Ympäristöviraston mukaan Haapsalun kaupungin huonosti puhdistettu jätevesi vaarantaa lahden sedimenttejä.

Haapsalunlahden satamat ovat keskittyneesti Tagalahdessa. Tässä on Rannarootsi museon satama, yksityisiä Veskiviigi-, Grand Holm Marina ja Westmer-nimisiä jahtisatamia ja Kalasatama-niminen yksityissatama. Tagalahden uoman kohdalla pohjaeläimistön koostumus on rikkaampi äyriäisten ansiosta, jolloin keskimääräinen biomassa voi yltää yli 380 g/m², mutta lahdessa on silti vähemmän merikaloja kuin Haapsalun kaupungista luoteeseen jäävässä Eeslahdessa. Tagalahden johtava kalalaji on ruutana yhdessä hopearuutanan kanssa. Lahden pääasiallinen kala on särki ja suhteellisen suuressa määrässä ahventa, säynettä ja haukea pyydetään ruopatulla sisäänkäynnillä pieniin satamiin.

Mutakerrostumat

Tagalahden rannikkovyöhykkeellä ja matalassa vedessä lähellä rantaa on mutaa ja turvetta. Turvetta on kerrostunut myös paikoin saven päälle ja sillä paksuutta ei ole kovin paljon, n. 0,5–1 metriä. Lääkemutakerrostumia löytyy Takalahdessa, Saunjanlahden suulla ja Sutlepan rannikkojärvessä, joka on vielä yhteydessä mereen. Aleuriitit jakautuvat pääasiassa Haapsalunlahden kolmelle alueelle: Tagalahden keskiosaan, Võnnun niemimaan ja Noarootsin väliin ja Saunjanlahden eteläosaan. Kaikki kolme kohtaa ovat sedimenttejä, joilla on samanlaiset ominaisuudet ja jotka sopivat käytettäväksi lääketieteellisiin hoitoihin.

Tagalahden keskiosaan kerrostunutta veden ja saves- tai silttiaineksen juoksevan tai puolijuoksevan seoksen löytöä on tutkittu ajan saatossa. Seos sisältää hienoa ja karkeaa silttikiveä ja jopa 10% orgaanista ainetta. Sen tiheys on pieni (1,28 kg/m³) ja vesipitoisuus korkea n. 60–70 prosenttia, joten tämän lääkemudan plastisia ominaisuuksia voi pitää hyvinä. Sitä pidetään kohtalaisen sitkeästi kiinnitarttuvana, hitaasti juoksevana ja pehmeänä, mutta se on vaikeasti poispestävissä. Tätä hienorakeista merimutaa on käytetty lääketieteellisesti 1800-luvun alusta lähtien, mutta kansanlääketieteessä vielä aikaisemmin. Mutakerrostuman keskimääräinen paksuus on 0,5 ja suurin 1,3 metriä. Kerrostuman muta on väriltään sinertäväharmaamusta ja ilmassa se joskus muuttuu ruskeaksi. Historiallisia lähteitä Viron lääkemudan kemiallisista tutkimuksista on eniten koskien Haapsalun Tagalahtea ja Mullutu-Suurlahtea. Tämän mutaesiintymän hyödyntäminen eroaa muista siinä, että löydön ympärille on perustettu tuhat metriä leveä suojavyöhyke suojaamaan keräämispaikkaa. Alueella ympäristöministeriön asetuksien mukaisesti talous- ja rakennustoimintaa on rajoitettu ja moottorilaivaliikenne että jääratojen rakentaminen ja jään kerääminen mutaesiintymän yläpuolella ovat kiellettyjä.

Aiheesta myös

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tagalaht (Haapsalu) Wikimedia Commonsissa