Taalainkoivu
Taalainkoivu (Betula pendula f. dalecarlica) on rauduskoivun liuskalehtinen muoto. Taalainkoivu on löydetty Taalainmaalta Ruotsista vuonna 1767.[2] Sen lehti muodostuu kahdesta toisiaan allekkaisesta liuskasta. Näin ollen lehdessä on kärkiä yhteensä viisi. Eräs toinen rauduskoivun liuskalehtinen versio on loimaankoivu (f. crispa), jossa on yksi liuskapari, joten kärkiä on kolme. Kummatkin liuskalehtiset rauduskoivut ovat riippaoksaisia, ja niitä käytetään koristepuina.[3] Loimaankoivun taimia myydään taimitarhoissa usein tunnetumman taalainkoivun nimellä.[4]
| Taalainkoivu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
| Alaheimo: | Betuloideae[1] |
| Suku: | Koivut Betula |
| Laji: | pendula |
| Muoto: | dalecarlica |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Betula pendula f. dalecarlica |
|
Lähteet muokkaa
- ↑ Stevens, P. F.: Betulaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ E-planta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gunnel Nyblom-Holmberg & Hannele Vainio: Otavan Puutarhakirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1983/1992. ISBN 951-1-11595-2.
- ↑ Metla (myös kuva) (Arkistoitu – Internet Archive)