Matematiikassa euklidisen avaruuden joukko S on tähtimäinen alue, jos on olemassa sellainen joukon S piste x0, että jokainen S:n piste voidaan yhdistää pisteeseen x0 janalla, joka on kokonaan S:ssä[1]. Määritelmä voidaan yleistää mielivaltaiselle reaaliselle tai kompleksiselle vektoriavaruudelle.

Tähtimäinen alue ei välttämättä ole kupera tavanomaisessa merkityksessään.
Rengasalue ei ole tähtimäinen alue .

Esimerkkejä muokkaa

  • Mielivaltainen  :n suora tai taso on tähtimäinen alue.
  • Suora tai taso ei ole tähtimäinen alue, jos siitä on poistettu yksittäinen piste.
  • Jos A on  :n joukko, niin joukko  , joka saadaan yhdistämällä kaikki A:n pisteet origoon, on tähtimäinen alue.
  • Mikä tahansa epätyhjä kupera joukko on tähtimäinen alue. Joukko on kupera jos ja vain jos se on tähtimäinen alue jokaisen joukon pisteen suhteen.
  • Ristin muotoinen kuvio on tähtimäinen muttei kupera alue.
  • Tähden muotoinen monikulmio on tähtimäinen alue, jonka reuna on yhtenäisten janojen ketju.

Ominaisuudet muokkaa

  • Tähtimäisen alueen sulkeuma on tähtimäinen alue, mutta tähtimäisen alueen sisus ei välttämättä ole tähtimäinen alue.
  • Jokainen tähtimäinen alue on kutistuva joukko suoraviivaisen homotopian kautta. Erityisesti jokainen tähtimäinen alue on yksinkertaisesti yhtenäinen joukko .
  • Jokainen tähtimäinen alue ja ainoastaan tähtimäinen alue voidaan ”kutistaa itseensä”. Toisin sanoen jokaiselle kutistumissuhteelle r <1 tähtimäinen alue voidaan kutistaa suhteella r siten, että kutistettu tähtimäinen alue sisältyy alkuperäiseen tähtimäiseen alueeseen. [2]
  • Kahden tähtimäisen alueen yhdiste ja leikkaus eivät välttämättä ole tähtimäisiä alueita.
  • Epätyhjä ja avoin  :n tähtimäinen alue S on diffeomorfinen  :lle.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Janne Kauhanen: Vektorianalyysi, s. 55. TTY, matematiikan laitos, 2014-2015.
  2. Drummond-Cole: What polygons can be shrinked into themselves? Math Overflow. Viitattu 2. lokakuuta 2014.

Aiheesta muualla muokkaa