Syrdarja

joki Keski-Aasiassa

Syrdarja (kirjoitettu myös Syr-Darja, kaz. Сырдария; tadžikiksi Сирдарё; uzb. Sirdaryo; pers. ‏سيردريا‎, vanhalla ajalla Jaksartes[1]) on 2 212 kilometriä pitkä joki Keski-Aasiassa Tadžikistanin, Uzbekistanin ja Kazakstanin valtioiden alueella. Se on pohjoisempi kahdesta suuresta Araljärveen laskevasta joesta; eteläisempi on Amudarja.

Syrdarja
Syrdarjan valuma-alue ja Araljärven entinen rantaviiva.
Syrdarjan valuma-alue ja Araljärven entinen rantaviiva.
Alkulähde Narynin ja Karadarjan yhtymäkohta
Laskupaikka Araljärvi
Maat Tadžikistan, Uzbekistan, Kazakstan
Pituus 2 212 km
Alkulähteen korkeus 476 m
Virtaama 738lähde? /s
Valuma-alue 219 000 (800 000) km²

Syrdarja alkaa sen kahden latvajoen, Narynin ja Karadarjan yhtymäkohdasta; nämä latvajoet saavat alkunsa Tienšan-vuorilta Kirgisian ja itäisen Uzbekistanin alueelta. Syrdarja virtaa luoteeseen ja länteen ja juostessaan jakaa vetensä Keski-Aasian tuottavimman puuvillankasvatusalueen kastelujärjestelmiin. Joen valuma-alue on noin 800 000 km², mutta vain noin 200 000 km² tästä todella tuottaa vettä jokeen. Joen virtaus on vähäinen, kastelujärjestelmät kuluttavat suurimman osan vedestä ja se käytännössä kuivuu ennen kuin saavuttaa Araljärven. Tämän seurauksena järvi on kutistunut murto-osaan entisestä koostaan.

Syrdarjan varrella olevia kaupunkeja ovat Kokand, Hudžand, Qızılorda ja Turkistan.

Lähteet muokkaa

  1. Otavan iso Fokus, 8. osa (Sv-Öö), s. 4123, art. Syr-Darja. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Syrdarjan silta Tadžikistanin Hudžandissa.
 
Syrdarja Baikonurissa, taustalla joen ylittävä putki.
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.