Wikipedia

Sydney

kaupunki Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa, Australiassa
Tämä artikkeli käsittelee Australian kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Sydney on Australian väkirikkain kaupunki.[2] Se on myös Uuden Etelä-Walesin osavaltion pääkaupunki.

Sydney
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Sydney

Koordinaatit: 33°52′02″S, 151°12′26″E

Valtio  Australia
Osavaltio Uusi Etelä-Wales
Kreivikunta Cumberland
Perustettu 26. tammikuuta 1788
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 4 197 km²
Korkeus 55 m
Väkiluku (2021)  (arvio) 4 856 693[1]
 – Väestötiheys 1 157 as./km²
Aikavyöhyke UTC+10
 – Kesäaika UTC+11









Sydney sijaitsee Australian kaakkoisrannikolla Tasmaninmeren rannikolla. Se on rakennettu Port Jacksonin luonnonsataman ympärille, minkä vuoksi kaupunkia on joskus kutsuttu Harbour Cityksi. Se on Australian suurin taloudellinen keskus ja merkittävä turistikohde, joka tunnetaan erityisesti kaksoismaamerkistään: Sydneyn oopperatalosta ja Harbour Bridgestä. Sydneyssä on järjestetty kesäolympialaiset vuonna 2000.

Maantiede ja ilmasto muokkaa

 
Sydneyn kaupunkialue satelliittikuvassa

Sydney sijaitsee maailman suurimman luonnonsataman Port Jacksonin ympärillä, joka rajoittuu idässä Tyyneenmereen, lännessä Sinisiin vuoriin, pohjoisessa Hawkesburyjokeen ja etelässä Woronoran tasankoon. Kaupungissa on yli 70 rantaa, joista tunnetuin on Bondi Beach. Koko Sydneyn alue kattaa noin 1 687 km²:n alueen, mutta jos Suur-Sydneyyn lasketaan mukaan keskinen rannikko, Siniset vuoret, isoja osia kansallispuistosta sekä muuta asumatonta maata, pinta-ala on yli 12 000 km².

Vain noin kolmasosa tästä alueesta luokitellaan urbaaniksi ympäristöksi, mutta pääosa Suur-Sydneyn väestöstä asuu urbaanilla alueella.[3] Vuonna 2011 urbaanin alueen väestöksi laskettiin 3,9 miljoonaa.[4]

Maantieteellisesti Sydney levittäytyy kahdelle alueelle: Cumberlandin tasangolle etelässä ja lännessä sekä Hornsbyn hiekkakivitasangolle pohjoisessa. Kaupungin vanhimmat osat sijaitsevat laakealla alueella Port Jacksonin etelärannikolla. Pohjoisrannikko kehittyi paljon hitaammin korkeampien pinnanmuotojensa takia, ja vasta Sydneyn Harbour Bridgen avaaminen vuonna 1932 päätti alueen eristyneisyyden ja yhdisti sen muuhun kaupunkiin.

Sydneyssä vallitsee subtrooppinen ilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja leudot talvet. Lämpimin kuukausi on tammikuu, jolloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 26 °C, ja kylmin kuukausi on heinäkuu, jolloin yön alin lämpötila on keskimäärin 8 °C.[5]

Sydneyn ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 25,8 25,7 24,7 22,3 19,3 16,8 16,2 17,7 19,8 22,0 23,5 25,1 ka. 21,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 18,6 18,7 17,5 14,6 11,5 9,2 8,0 8,9 11,0 13,5 15,5 17,5 ka. 13,7
Sademäärä (mm) 104,3 116,1 132,1 127,8 122,8 129,8 98,9 82,2 69,5 77,2 83,3 78,3 Σ 1 222,3
Auringonpaistetunnit (h/d) 7 7 7 7 6 6 7 7 7 8 8 8 ka. 7,1
Sadepäivät (d) 12,2 12,3 13,3 12,0 12,0 11,5 10,3 9,9 10,4 11,4 11,4 11,5 Σ 138,2
Veden lämpötila (°C) 24 24 24 23 21 20 19 19 19 19 21 22 ka. 21,2
Ultraviolettisäteily 11 11 9 6 3 2 3 4 5 8 10 11 ka. 6,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
25,8
18,6
25,7
18,7
24,7
17,5
22,3
14,6
19,3
11,5
16,8
9,2
16,2
8,0
17,7
8,9
19,8
11,0
22,0
13,5
23,5
15,5
25,1
17,5
S
a
d
a
n
t
a 		104,3
116,1
132,1
127,8
122,8
129,8
98,9
82,2
69,5
77,2
83,3
78,3


Lähde: [6][7]

Historia muokkaa

Sydneyn alue on ollut asuttuna ainakin 50 000 vuotta.[8] Tämän rannikkoalueen aboriginaaleja kutsutaan Eora-kansaksi. Siihen kuuluu 29 klaania, joista Sydneyn alueella on asunut Gadigal-klaani.[9]

Kapteeni James Cook oli pannut merkille Botany Bayn luonnonsataman vuonna 1770. Amiraali Arthur Phillip saapui sinne vuonna 1788, mutta löysi asutukselle sopivamman paikan Port Jacksonista muutaman mailin päästä. Siellä oli sopiva ankkuripaikka ja puro, josta saatiin makeaa vettä. Paikka nimettiin Sydney Coveksi Pittin ensimmäisen ministeristön sisäministerin Thomas Townshendin mukaan. Townshendin aatelisnimi oli Sydney[10]. Nykyisin Sydney Coven paikalla on Circular Quay.[3]

Ensimmäisinä vuosikymmeninä Sydney oli rangaistussiirtola. Olot olivat kovat kunnes uudisasukkaat löysivät reitin Sinisten vuorten toiselle puolelle, mistä saatiin helpommin riistaa.[3] Ensimmäiset huomattavat rakennukset Sydneyyn suunnitteli Francis Greenway, vankikuljetuksella maahan tuotu arkkitehti, jonka luomuksiin lukeutuvat mm. Macquarien majakka, Hyde Parkin kasarmit, St James’ King Street -katu ja Government House.

Kaupungin kasvu oli nopeinta vuosina 1850–1890.[3]

Sydney ohitti Melbournen talouskeskuksena 1970-luvulla.[3]

Talous muokkaa

Sydneyn satama Port Jackson on yksi eteläisen Tyynenmeren tärkeimmistä satamista. Kaupungin eteläpuolelle on rakennettu toinen satama, Port Botany, öljytuotteita, kemikaaleja ja bulkkirahtia varten[3] Tilivuonna 2012–2013 sataman kautta kulki konttitavaraa 172 600 TEU:ta.[11] Satamassa on kaksi matkustajaterminaalia. Risteilyalusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta, tilivuonna 2012–2013 kirjattiin 265 risteilijän vierailua.[12]

Sydneyssä työskentelee kolme neljäsosaa osavaltion työvoimasta ja neljäsosa koko Australian työvoimasta. Suurin osa heistä työskentelee palvelualalla. Itse kaupungissa ei ole merkittävää teollisuutta, mutta öljynjalostus on alueella merkittävää toimintaa.[3] Suurin työllistäjä on kaupan ala, sitä seuraavat terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja teollisuustuotanto. Rahoitus- ja vakuutusala tuottavat yli viidenneksen Sydneyn alueen kansantuotteesta. Tuotantoteollisuuden osuus on vajaa 10 prosenttia, samoin kuin ammatillisten, tieteellisten ja teknisten palveluiden osuus. Logistiikka (liikenne ja varastointi) tuottaa 6,5 prosenttia kansantuotteesta.[13]

Peruspalvelut muokkaa

Sydneyn vesilaitos tuottaa päivittäin 1,4 miljardia litraa puhdistettua vettä. Suurin osa tulee Warragamban tekoaltaasta. Kurnellissa sijaitseva suolanpoistolaitos palvelee 1,5 miljoonaa ihmistä. Kaikkiaan vesilaitoksella on 251 tekoallasta.[14] Yli puolet verkostosta on yli 70 vuoden ikäistä. Suunnitelmissa on muuttaa vesihuolto hajautetuksi järjestelmäksi.[15]

Jätehuolto on perinteisesti tarkoittanut jätteen kasaamista maantäyttöaineeksi. Tavoitteena on saada 66 % kotitalousjätteestä muualle kuin kaatopaikoille vuoteen 2014 mennessä.[16]

Kaupungin suunnitelmissa on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 70 %:lla vuoden 2006 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Siihen sisältyy lupaus kattaa 30 % sähkökulutuksesta uusiutuvilla energianlähteillä. Kaupungin keskeisten rakennusten katoille asennetaan aurinkopaneeleita. Aurinkoenergiaa käytetään myös kuuman veden tuottamiseen. Toinen uusiutuvien lähteiden käyttöstrategia liittyy jätteiden hyödyntämiseen.[17]

Liikenne muokkaa

Sydneyn kansainvälinen lentoasema on avattu vuonna 1920, joten se on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoasemista. Se sijaitsee vain 8 km suurkaupungin keskustasta.[18] Toista lentoasemaa on suunniteltu pitkään, ja tavoitteena on avata se vuonna 2027.[19]

Suur-Sydneyn julkista liikennettä hoitaa laaja paikallisjunaverkko. Keskustan rengaslinjalta, jossa on seitsemän asemaa, lähtee junia eri puolilla oleviin lähiöihin. Junat kulkevat aamuviidestä keskiyöhön. Junaliikennettä täydentävät linja-autot.[20]

Väestö muokkaa

Sydneyn metropolialueen väestö kasvoi lähes kymmenen prosenttia vuosien 2001 ja 2011 väestönlaskentojen välillä.[21]

Suurin osa sydneyläisistä on sukujuuriltaan brittejä ja irlantilaisia. Monilla kadunnimillä onkin vastineet Englannissa. Myöhemmin siirtolaisia on saapunut myös Italiasta, Kreikasta, Libanonista ja Aasiasta. Vuonna 2006 Sydneyn asukkaista 31,7 % oli syntynyt ulkomailla.[22] Sydneyssä on kiinalaisten asuttama Chinatown, jonka katukuvassa aasialaisia näkyy huomattavasti enemmän kuin eurooppalaisia.

Asukasmäärän kehitys muokkaa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
  • 1800: 2 540 asukasta
  • 1820: 12 000
  • 1851: 39 000
  • 1871: 205 800 (Kultaryntäys)
  • 1901: 500 000
  • 1925: 1 039 000
  • 1962: 2 000 000
  • 2001: 3 336 542
  • 2006: 4 119 190
  • 2008: 4 399 722
  • 2011: 4 391 674
  • 2016: 4 446 807

Koulutus muokkaa

Sydneyssä toimii viisi yliopistoa.[23] Sydneyn yliopisto on Australian vanhin ja noin 48 000 opiskelijallaan maan toiseksi suurin. Kensingtonin kaupunginosassa toimivassa Uuden Etelä-Walesin yliopistossa on 46 000 opiskelijaa. Western Sydney Universityssä (WSU, ent. University of Western Sydney) on noin 45 000 opiskelijaa ja kuusi kampusta läntisen Sydneyn eri osissa. Macquarien yliopistossa opiskelijoita on 24 000. Se painottaa myös etäopetusta. Sydneyn teknillinen yliopisto (University of Technology Sydney, UTS) kuuluu Australian parhaisiin.[24] Kansainvälisessä yliopistovertailussa, ns. Shanghai-listalla, Sydneyn yliopisto on näistä ainoana sadan parhaan joukossa, ja sen edellä on neljä yliopistoa muualta Australiasta.[25]

Hallinto ja aluejako muokkaa

Sydneyn kaupunkialue on jaettu yli 650 postinumeroalueeseen ("suburbs"), ja sitä hallitaan 40 paikallishallintoalueena (LGA). Yhteen paikallishallintoalueesen saattaa kuulua jopa 44 postinumeroaluetta.[26][27] Samaan tapaan kuin Lontoossa on Lontoon City, myös Sydneyssä Sydneyn City ("City of Sydney") kattaa vain suurkaupungin keskeisimmät osat. Sen pinta-ala on 26 neliökilometriä.[28]

Nähtävyydet muokkaa

 
Sydneyn oopperatalo
  • Keskellä kaupunkia on Hyde Parkin puisto, jonka laidalla on Australian kansallismuseo. Museossa voi tutustua Australian historiaan.
  • Darling Harbour on satama-aluetta, jonka laidalla on runsaasti ravintoloita ja matkamuistomyymälöitä. Satamassa sijaitsee suuri Sydney Aquarium, jossa voi tutustua mm. haihin, vesinokkaeläimiin ja koralliriutoilla eläviin kaloihin.
  • Bondi Beach on kuuluisin kaupungin rannoista. Se on linja-automatkan päässä Sydneyn keskustasta. Uimareiden kannattaa varoa voimakkaita aaltoja ja virtauksia – parhaiten ranta sopiikin surffaajille. Bondi Beachin vieressä on myös muutama pienempi aurinkoranta, kuten Tamarama Beach. Pohjois-Sydneyssä sijaitsee Manly Beach. Bondi Beachi:n hengenpelastajista on myös tehty oma ohjelma, Bondi Rescue.
  • Koala Parkissa on näytteillä Australian omia eläinlajeja, kuten koala, kenguru, vompatti, Australian pingviini, kookaburra eli isonauraja, dingo ja kasuaari. Eläintarha sijaitsee kohtalaisen juna- tai bussimatkan päässä Sydneystä.

Kulttuuri muokkaa

Sydneyssä järjestetään vuosittain useita festivaaleja, joista suurin on Sydneyn juhlaviikot tammikuussa.[29]

Kaupungissa ilmestyy kaksi suurta päivälehteä, The Sydney Morning Herald ja The Daily Telegraph.[30] Molempien kansallisten televisioyhtiöiden (ABC ja SBS) pääkonttorit ovat Sydneyssä,[31][32] Kaupungissa toimii myös kolme kaupallista televisiokanavaa.

Urheilu muokkaa

Rugby on Sydneyn suosituimpia urheilulajeja. Kaupungista tulee yhdeksän Australian pääsarjan 16 joukkueesta. Jalkapallojoukkueista Sydney Swans pelaa maan pääsarjassa ja Sydney FC A-sarjassa.

Sydneyssä järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 2000. Niitä varten rakennettiin monia urheilupaikkoja kuten Stadium Australia, johon mahtuu 110 000 katsojaa.[3]

Kriketin maailmanmestaruuskilpailuissa 2015 (Cricket World Cup) semifinaalit pelattiin Sydneyssä.[33]

Koripallon kansallisissa sarjoissa pelaavat miesten Sydney Kings ja naisten Sydney Uni Flames. Kaupungissa toimivat myös verkkopallojoukkue (Swifts), ABL-tason baseballjoukkue (Sydney Blue Sox), maahockeyjoukkue (Waratahs) ja kaksi jääkiekkojoukkuetta (Penrith Bears ja Sydney Ice Dogs).

Ystävyyskaupungit muokkaa

Sydneyllä on kuusi ystävyyskaupunkia

 
Sydneyn oopperatalo, liikekeskustaa ja Sydney Harbour Bridge

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Australia: Agglomerations citypopulation.de. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi) (saksaksi)
  2. ↑ https://www.abs.gov.au/statistics/people/population/regional-population/latest-release
  3. ↑ a b c d e f g h Sydney Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.12.2013.
  4. ↑ Major Urban centres Citypopulation.de. Viitattu 1.12.2013.
  5. ↑ Australian Bureau of Meteorology
  6. ↑ Weather Information for Sydney World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 5.8.2009.
  7. ↑ Sydney, Australia World Climate Guide. Viitattu 28.09.2016 (englanniksi).
  8. ↑ Sydney Australia Biz
  9. ↑ The First Sydneysiders City of Sydney. Viitattu 1.12.2013.
  10. ↑ Thomas Townshend, Lord Viscount Sydney National Portrait Gallery. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
  11. ↑ FY 2012/13 Trade Statistics Sydney Ports. Viitattu 1.12.2013.
  12. ↑ Cruising Sydney Ports. Viitattu 1.12.2013.
  13. ↑ Economic profile Regional development Australia. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  14. ↑ Water Network Sydney Water. Arkistoitu 30.11.2013. Viitattu 1.12.2013.
  15. ↑ Improving water efficency City of Sydney. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  16. ↑ Interim Waster Strategy (PDF) City of Sydney. Viitattu 1.12.2013.
  17. ↑ Renewable energy City of Sydney. Viitattu 1.12.2013.
  18. ↑ Gateway to Australia. Sydney - your first choice. Sydney Airport. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  19. ↑ WSAA wants second Sydney airport open by 2027 Financial Review. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  20. ↑ Sydney: Getting around Lonely Planet. Viitattu 1.12.2013.
  21. ↑ Residential population City of Sydney. Arkistoitu 1.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  22. ↑ 2006 Census QuickStats : Sydney (Statistical Division) 25.10.2007. Australian Bureau of Statistics. Arkistoitu 25.3.2012. Viitattu 31.5.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Sydney Universities Australian Universities. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  24. ↑ Australian Univeristies Australian Univeristies.com. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  25. ↑ ARWU 2013 Shanghai ranking. Arkistoitu 11.3.2019. Viitattu 1.12.2013.
  26. ↑ Complete Official List of All Sydney Suburbs walksydneystreets.net. Viitattu 1.12.2013.
  27. ↑ Local Government Directory - Local Councils Division of Local Government. Arkistoitu 4.12.2013. Viitattu 1.12.2013.
  28. ↑ About Sydney City of Sydney. Viitattu 1.12.2013.
  29. ↑ Arts, culture and heritage in Sydney Sydney.com. Viitattu 1.12.2013.
  30. ↑ Media BBC. Viitattu 1.12.2013.
  31. ↑ ABC Head Office ABC. Viitattu 1.12.2013.
  32. ↑ Contact SBS. Viitattu 1.12.2013.
  33. ↑ ICC Cricket World Cup 2015 fixtures venues pools announced ICC. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 1.12.2013.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sydney&oldid=22121391”