Svetisismi
Svetisismi eli ruotsalaisuus tarkoittaa kielitieteessä ruotsista muuhun kieleen siirtynyttä lauserakennetta tai sanaa.[1]
Suomen kielenhuollossa on svetisismejä perinteisesti pidetty kartettavina. Esimerkiksi E. A. Saarimaan vuosina 1930 ja 1947 ilmestyneissä kielenoppaissa pidettiin useita ilmaustyyppejä kartettavina nimenomaan niiden (oletetun) ruotsin mallin mukaisuuden vuoksi. Osa näistä on sittemmin hyväksytty yleiskieleen.[2] Saarimaa käytti yleensä termiä ruotsinvoittoisuus ja svetisismiä lähinnä kartettavimpien ilmausten leimaamiseen.[3]
Suomen yleiskielessä on useita vakiintuneessa käytössä olevia lainasanoja ruotsista, joita ei kuitenkaan yleisesti mielletä svetisismeiksi.
Esimerkkejä muokkaa
Yleinen suomen kielessä esiintyvä svetisismi on löytyä-sanan käyttö olla- tai sijaita-sanan asemesta sellaisissa tapauksissa, joissa löytyä-sanan objekti ei löydy etsimällä (esimerkiksi kaapista löytyy kaksi kirjaa, ruots. det finns två böcker i skåpet).
Myös tyyppi ”omenat ovat loppu” virkkeen ”omenat ovat lopussa” sijaan on svetisismi (vrt. ruotsin äpplena är slut). [4].
Osa aikaisemmin svetisismeiksi koetuista ilmauksista on vakiintunut suomen yleiskieleen. Esimerkiksi ennen kartettiin tekemisen tavan ilmaisemista adessiivilla, koska niissä nähtiin suomen kielelle vieraita ilmaisutapoja (vrt. ruotsin med-rakenne). Suositus ei tosin ollut aivan ehdoton, vaan hyväksyttiin tavan ilmaisijoina adessiivit avulla, luvalla, suostumuksella ja sillä ehdolla.[4]. Suomen kielen lautakunnan päätöksestä keväällä 2003 päätettiin suositusta löyhentää ja alettiin hyväksyä sellaisetkin tapaa ilmaisevat adessiivirakenteet kuin tehdä työtä ilolla tai siivota huolella[5].
Svetisismejä ilmenee etenkin puhekielessä. Usein käytetään muodollista subjektia eli se on -passiivia (vrt. ruotsin det är). Esimerkiksi virkkeen ”On vaikea ymmärtää, miksi hän tekee niin” asemesta sanotaan: ”Se on vaikea ymmärtää, miksi hän tekee niin” (toinen esimerkki: ”Se on kiva päivä tänään”).
Muita esimerkkejä suomen svetisismeistä:
- väkirikas (folkrik; runsasväkinen tai väekäs)
- toiverikkaasti (toiveikkaasti)
- kuituköyhä (fiberfattig; vähäkuituinen)
- verovapaa (skattefri; veroton)
- satsata (satsa; panostaa, sijoittaa)
- tienata (tjäna; ansaita)
- pitää sisällään (innehålla; sisältää)
- vetää johtopäätös (dra slutsats; tehdä johtopäätös, päätellä)
- kirjoittaa ylös (skriva upp; kirjoittaa muistiin)
- asia unohtuu ajan kanssa (med tid; aikaa myöten)
Svetisismi tyylikeinona kirjallisuudessa muokkaa
Saarimaa kiinnitti huomiota Aleksis Kiven tapaan käyttää svetisismejä tai kyökkisuomea koomisina tehokeinoina näytelmissään.[6]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Hakusana ruotsalaisuus. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy.
- ↑ Salli Kankaanpää: Miksi kielenhuollon suositukset muuttuvat? Kielikuvia, 2010, nro 1, s. 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.10.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kolehmainen, Taru: Kielenhuoltoa svetisismien varjossa - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 11.1.2019.
- ↑ a b Nykysuomen käsikirja: Osmo Ikola: Kielioppi ja kielenopas
- ↑ Kielen tehtävä Kielitoimisto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 14.1.2007.
- ↑ Lauerma, Petri: Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 11.1.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
- Vieras vaikutus (Arkistoitu – Internet Archive) – Suomen kielessä ilmenevät svetisismit
- Tehdäänkö kunnolla vai kunnollisesti? (Arkistoitu – Internet Archive) – Suomen kielitoimisto