Sven-Eric Johanson
Sven-Eric Johanson (10. joulukuuta 1919 Västervik – 29. syyskuuta 1997 Göteborg) oli ruotsalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkituottaja.[1][2]
Johanson suoritti Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa musiikinopettajan tutkinnon vuonna 1943 ja urkurin tutkinnon vuonna 1946. Hän sai musiikkikorkeakoulussa sävellysopetusta Melcher Melchersiltä. Häntä opettivat sävellyksessä myös Hilding Rosenberg, Fartein Valen ja Luigi Dallapiccola. Vuonna 1944 Johansonista tuli yksi nuorten säveltäjien Måndagsgruppen-järjestön perustajajäsenistä. Vuosina 1944–1952 Johanson toimi urkurina Uppsalan lähetyskirkossa ja vuosina 1952–1977 Göteborgin hiippakunnan Älvsborgin kirkossa.[2] Hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi vuonna 1971.[3]
Johanson kiinnostui nuoruusiällään kaksitoistasäveljärjestelmästä. Hän saavutti arvostusta etenkin vokaalimusiikillaan. Hän sävelsi yli 250 kuoroteosta.[1] Johansonin tuotantoon kuuluu myös muun muassa oopperoita ja kaksitoista sinfoniaa, joista kaksi on kuoroteoksia ja yksi kamarikokoonpanolle.[2] Soittimellisista teoksista kenties merkittävin on kymmenes sinfonia (Symphonie Chez Nous, 1990)[1], josta Johansonille myönnettiin vuonna 1993 Christ Johnson-prisen.[4][2] Johanson hyödynsi osassa teoksistaan huumoria, parodiaa ja kokeellisuutta. Hän sävelsi muun muassa kuoromuunnelmat Helan gårista, konsertot balalaikalle ja avainviululle sekä musiikkia keittiön välineille.[1] Vuonna 1986 Johanson julkaisi Rotas Tenet -levyn, joka koostuu elektroakustisesta musiikista. Johanson on edustettuna ruotsalaisessa virsikirjassa vuonna 1976 säveltämällään musiikilla virteen 214a (Lär mig att bedja av hjärtat).[2]
Johanson sai viisi lasta. Hänet on haudattu Göteborgin Stampens kyrkogårdille.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Sven-Eric Johanson Gehrmans Musikförlag, viitattu 10.2.2024 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Sven-Eric Johanson Isabella A Johanson, viitattu 10.2.2024 (ruotsiksi)
- ↑ Sven-Eric Johanson Musikverket, viitattu 10.2.2024 (ruotsiksi)
- ↑ Christ Johnson Musik Pris Fund – tidigare pristagare Kungliga musikaliska akademien, viitattu 10.2.2024 (ruotsiksi)