Sveitsin maantiede tarkoittaa Sveitsin aluetta ja sillä esiintyviä ilmiöitä.

Sveitsin maantiede
kartta
kartta
Maanosa Eurooppa
Naapurimaat Saksa, Italia, Itävalta, Liechtenstein ja Ranska
Tilastot
Pinta-ala 41 285 km²
Rajan pituus 1 852 km
Ennätykset
Korkein kohta Dufourspitze, 4 634 m
Matalin kohta Maggiorejärvi, 193 m
Pisin joki Rein, 375,5 km
Suurin järvi Genevenjärvi, 580 km²
Ilmasto
Ilmasto mannerilmastosta tundraan
Luonnonvarat
Luonnonvarat vesivoima, suola, puu

Fyysinen maantiede muokkaa

Aluejako muokkaa

 
Sveitsin kartta. Jura luoteessa punaisella, Mittelland keltaisella, Alpit (yli puolet pinta-alasta) ruskealla.

Sveitsin pinta-ala on 41 285 neliökilometriä. Maantieteellisesti Sveitsi voidaan jakaa kolmeen osaan; Juravuoristoon, Mittellandiin sekä Alppeihin.

Metsien ja niittyjen peittämät Juravuoret laskeutuvat luoteesta jyrkästi Mittellandiin, joka ulottuu noin 50 kilometriä leveänä vyöhykkeenä Geneven­järveltä Boden­järvelle. Keskitasanko on noin 400–900 metriä korkeaa, mutta siitä kohoaa muutamia korkeita huippuja.

Vuoret muokkaa

Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevat maan läpi. Sveitsi kattaa noin 20 prosenttia Alpeista, jotka taas käsittävät noin 60 prosenttia maan pinta-alasta. Sveitsissä sijaitsee noin 100 vuorenhuippua, jotka ovat lähes tai yli 4 000 metriä korkeita merenpinnan tasoon nähden. Korkein kohta on Dufourspitze (4 634 m), joka sijaitsee Lounais-Sveitsin Valais’n Alpeilla, lähellä Italian rajaa. Muutkin Sveitsin korkeimmat huiput sijaitsevat lähinnä Rhônen laakson eteläpuolisilla Valais’n Alpeilla. Näiden pohjoispuolella ovat Bernin Alpit, joiden huipuista osa niin ikään saavuttaa yli 4 000 metrin korkeuden.[1] Berninan Alpeilla sijaitseva Piz Bernina on paitsi Sveitsin myös koko Alppien vuoriston itäisin yli 4 000-metrinen huippu.

Eri vuoristoalueiden korkeimpia kohtia Sveitsissä:

Solat muokkaa

 
Sveitsin yli 1 200 metrin korkeudessa olevat solatiet.

Alpit ja Juravuoristo ovat merkittävä luonnoneste Sveitsissä. Kulkeminen vuorten poikki tapahtuu solien tai tunneleiden kautta. Merkittävimpiä reittejä Alppien poikki ovat:

Reitti Solatie/sola Solan korkeus
metriä mpy.
Maantietunneli Rautatietunneli
Sankt Bernhardt Iso Sankt Bernhard 2 018 Sankt Bernhardin tunneli -
Lötschberg Lötschepass (ei tietä) 2 690 - Lötschbergin pohjatunneli
Lötschbergin tunneli
Simplon Simploninsola 2 005 - Simplonin tunneli
Nufenen Nufenensola 2 480 - -
Gotthard Gotthardin sola 2 018 Gotthardin maantietunneli Gotthardin pohjatunneli
Gotthardin tunneli
San Bernardino San Bernardinon sola 2 067 San Bernardinon tunneli -
Albula Albulasola 2 312 - Albulatunneli
Bernina Berninasola 2 328 - rautatie ilman tunnelia

Vedet muokkaa

Vesistöt muokkaa

Vesistöalueittain tarkasteltuna Sveitsin alueelle osuvat viiden eurooppalaisen joen vesistöalueet: Reinin ja Rhônen, joiden molempien lähteet ovat Sveitsissä, sekä Tonavan, Pon ja Adigen. Kolme viimeksi mainittua eivät virtaa Sveitsin alueella, vaan Sveitsiin osuu vain niiden sivujokien latvahaaroja. Järvistä suurimpia ovat Genevenjärvi, Bodenjärvi ja Neuchâtelinjärvi.

 
Sveitsin päävesistöalueet.
  Rein
  Aare (Reinin sivujoki)
  Rhône
  Po
  Tonava
  Adige
Vesistöalue Osuus pinta-alasta [2] Tärkeimmät joet
Sveitsissä
Merkittävimmät järvet Laskee mereen
Rein 68 % Aare, Reuss, Limmat, Broye, Emme, Linth, Saane, Thur Bodenjärvi, Zürichinjärvi, Neuchâtelinjärvi, Vierwaldstättersee, Bieljärvi, Thuninjärvi, Walensee, Zugersee Pohjanmeri
Rhône 18 % Doubs Genevenjärvi Välimeri
Po 9,3 % Ticinojoki Lago Maggiore, Luganojärvi Adrianmeri
Tonava 4,4 % Inn Silsersee, Silvaplanersee Mustameri
Adige 0,3 % Rom Adrianmeri

Joet muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo Sveitsin joista

Monet Euroopan suuret joet saavat alkunsa Sveitsin Alpeilta. Rhônen alkujäätikkö on Valais’ssa. Reinin ja Tonavan sivujoen Innin alkujoet ovat Graubündenissä. Pojoen sivujoki Ticino laskee Maggiorejärven kautta etelään. Sveitsin alueella pisimmät joet ovat:[3]

Järvet muokkaa

Sveitsissä on 1 592 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä. Pinta-alaltaan isoimmat järvet ovat:[4]

Pinta-alat ovat koko järven pinta-aloja, myös rajajärvien osalta.

Ilmasto muokkaa

Pääartikkeli: Sveitsin ilmasto
Ilmastokaavioita Sveitsin eri osista
(sademäärä sinisin pylväin, ylin lämpötila punaisella)
 
Lugano Alppien eteläpuolella
 
Zermatt Alpeilla
 
Zürich Mittellandissa
 
Neuchâtel Juravuoristossa

Sveitsi voidaan jakaa neljään ilmastovyöhykkeeseen: Alppien eteläpuoleen, Alppeihin, Mittellandiin ja Juravuoristoon. Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee välimerenilmasto. Kesällä sää muistuttaa muuten Italiaa, mutta sateet ovat yleisempiä ja voivat olla rankkojakin. Talvella pitkät pakkasjaksot ovat harvinaisia. Alppien alueella, mihin kuuluu yli puolet maasta Genevestä Itävallan rajalle, korkeuseroista johtuvat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut ovat suuria. Talvisin laaksoissa on usein sumuista mutta ylhäällä rinteillä aurinkoista, kun taas kesällä pilvet voivat ympäröidä vuorenhuiput kun taas laaksoissa on aurinkoista. Paikalliset laaksotuulet ovat voimakkaita. Alpeilta puhaltaa usein keväisin lämmin ja kuiva föhntuuli. Mittelland ulottuu Genevenjärveltä Bodenjärvelle. Talvisin on kylmää, usein sumuista ja varsin lumista. Kesällä on lämmintä mutta melko sateista. Juravuorten alue on Ranskan rajalla Baselista Geneveen. Vuoret ovat korkeudeltaan vain puolet Alpeista mutta niiden rinteet ovat jyrkkiä. Täällä sataa paljon enemmän kuin keskitasangolla. Lumi pysyy vuorilla pitkään, ja laaksoissa on talvella joskus erittäin kylmää purevien laskutuulten takia.[5]

Luonto ja luonnonsuojelu muokkaa

Juravuorilla ja Mittellandissa kasvaa lehtimetsiä 600–800 metrin ja Alpeilla 1 400 metrin korkeudelle. Niiden yläpuolella on havumetsiä 1 500–2 400 metrin korkeudelle. Ylinnä on alppiniittyjä. Pysyvän lumen raja on noin 3 000 metrissä.

Sveitsissä on noin 1 600 eri tavalla suojeltua luontokohdetta. Vain yksi niistä on kansallispuisto, Sveitsin kansallispuisto.[6]

Lähteet muokkaa

  1. 3. Mountains Geography of Switzerland. TRAMsoft GmbH. Viitattu 12.03.2011. (englanniksi)
  2. Bär, Oskar: Geographie der Schweiz, s. 33. (saksaksi)
  3. Hydrologische Grundlagen und Daten, Informationssysteme und Methoden, Gewässernetz (pdf) Flüsse der Schweiz mit einer Gesamtlänge über 30 km. 16.11.2006. Bundesamt für Wasser und Geologie, Abt. Wasserwirtschaft; Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft, Abt. Gewässerschutz. Viitattu 11.9.2011. (saksaksi)
  4. Eidgenössisches Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation UVEK; Bundesamt für Umwelt BAFU: Auswertungen zum Gewässernetz (Excel) (Sveitsin ympäristöviranomaisen julkaisema vesistöluettelo, taulukot 5 ja 6) bafu.admin.ch. joulukuu 2013. Viitattu 24.2.2018. (saksaksi)
  5. Switzerland BBC Weather. BBC. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  6. Other protected areas Switzerland Parc Naziunal Svizzer. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa