Suzanne Asbury-Oliver
Suzanne Asbury-Oliver (o.s. Asbury;[1] s. 1958 tai 1959[2] Forest Grove, Oregon, Yhdysvallat[3]) on yhdysvaltalainen lentäjä. Hän on tiettävästi maailman ainoa naispuolinen lentäjä, joka on ammattimainen taivaskirjoittaja.[3]
| Suzanne Asbury-Oliver | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1958 tai 1959 Forest Grove, Oregon, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
Elämä ja ura muokkaa
Asbury-Oliver aloitti lentämisen 14-vuotiaana. Hänen isänsä, joka oli kiinnostunut ilmailusta, sai tuolloin isänpäivälahjaksi kyydin purjelentokoneella ja otti Asbury-Oliverin mukaansa. Isä innostui lennosta niin, että hän ja Asbury-Oliver aloittivat sen jälkeen molemmat purjelentämisen. Asbury-Oliver lensi ensimmäisen yksinlentonsa 15-vuotiaana ja sai lupakirjan vuotta myöhemmin. Hän kiinnostui ilmailusta mahdollisena ammattina ja hankki siksi lupakirjan myös moottoroituun lentämiseen. 18-vuotiaana hänellä oli jo ammatti- ja monimoottorilupakirjat ja lisäksi lennonopettajan ja mittarilentokouluttajan kelpuutukset. Yksi hänen ensimmäisistä oppilaistaan oli hänen isänsä, joka oli hankkimassa itselleen moottoroitujen koneiden lupakirjaa.[4]
Asbury-Oliver keräsi yli 1 200 lentotuntia lennonopettajana ja lennätti työnsä ohella kalastajia syrjäisille kalastuspaikoille. Pidemmän päälle lennonopettajana toimiminen ei kuitenkaan houkutellut häntä, ja kun PepsiCo etsi vuonna 1980 uutta taivaskirjoittajaa, hän päätti hakea paikkaa. Haastattelun ja koelennon jälkeen hän sai paikan ja aloitti harjoittelun PepsiCon silloisen taivaskirjoittajan Jack Strayerin kanssa. Hän lensi yhdessä Strayerin kanssa vuoden ajan, minkä jälkeen tämä jäi eläkkeelle.[4] Asbury-Oliverista tuli tiettävästi kaikkien aikojen toinen naispuolinen taivaskirjoittaja Peggy Daviesin jälkeen, joka lensi niin ikään jonkin aikaa PepsiCon taivaskirjoittajana.[1]
Asbury-Oliver lensi PepsiCon palveluksessa 23 vuoden ajan.[5] Vuoteen 2000 asti hän lensi vuonna 1929 valmistetulla Travel Air D4D -kaksitasolla, joka lahjoitettiin käytöstä poistamisen jälkeen National Air and Space Museumille.[6][7] Pepsi-sopimuksen päätyttyä hän aloitti miehensä Steve Oliverin kanssa Olivers Flying Circus -yrityksen.[5] Molemmat ovat taivaskirjoittajia, mutta Steve lentää lisäksi taitolentoa ja tekee yleisölennätyksiä.[4] Yhdessä he kirjoittavat taivaalle vuoden aikana keskimäärin 500 viestiä 150 eri paikassa.[2]
Kirjoittamiseen keskittyvästä työstään huolimatta Asbury-Oliver on kertonut olevansa huono oikeinkirjoituksessa[6] ja hän on lievästi lukihäiriöinen.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Koch, Terry: Pepsi Skywriter Watches Work Go Up In Smoke. The Journal, 12.8.1981, 26. vsk, nro 7340, s. 7. Ogdensburg: ISSN 0893-5149. Lehden verkkoversio. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Spitznagel, Eric: Odd Jobs: Sky Writing is Just as Hard as You Think It Is 14.8.2012. Bloomberg. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Cochrane, D. & Ramirez, P.: Suzanne Asbury-Oliver Women in Aviation and Space History. Smithsonian National Air and Space Museum. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Marsh, Alton K.: Sky Artist AOPA Pilot. 5.3.2003. Aircraft Owners and Pilots Association. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Marsh, Alton K.: Couple celebrates 30 years in the sky 2.12.2009. Aircraft Owners and Pilots Association. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b The Only Female Pro Skywriter in America 8.3.2017. No Joe Schmo. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Travel Air D4D National Air and Space Museum. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)