Suur-Itävallan yhdysvallat

toteutumaton ehdotus Itävalta-Unkarin muuttamisesta liittovaltioksi

Suur-Itävallan yhdysvallat oli vuonna 1906 esitetty toteutumaton ehdotus Itävalta-Unkarin muuttamisesta liittovaltioksi, jossa kaikki kansallisuudet saisivat alueellisen itsehallinnon. Idean suurin kannattaja oli arkkiherttua Frans Ferdinand, joka kruununperijänä suunnitteli muuttavansa maan federaatioksi. Hänestä ei kuitenkaan ikinä tullut Itävallan keisaria, sillä bosnianserbi Gavrilo Princip murhasi hänet vuonna 1914, mikä johti lopulta keisarikunnan hajoamiseen. Keisari Frans Joosef ei kannattanut federaatiota.

Suur-Itävallan yhdysvallat

Tausta muokkaa

Itävalta-Unkarissa kyti suuret määrät nationalismia eri kansojen kesken. Maassa syntyi monta eri kansojen autonomiaa ja itsenäisyyttä vaatinutta ryhmää, joista kuuluisimmaksi on tullut Musta käsi. Idea federalisoinnista ei ollut uusi, vaan esimerkiksi 1840-luvulla Lajos Kossuth kannatti maan muuttamista federaatioksi nimellä Tonavan maa. Vuonna 1867 toimeenpantiin kompromissi, jolla Unkari sai autonomian. Muille kansoille, kuten slaaveille ei annettu vastaavia etuoikeuksia. Tämä nosti pinnalle suurempia haluja autonomiasta eri kansojen kesken, mutta Unkarin valta teki sen saavuttamisesta hankalampaa.

Frans Ferdinand oli pitkään suunnitellut maan federalisointia yhdessä monen poliitikon, varsinkin etnisen romanialaisen Aurel Popovicin kanssa. Hänen ideanaan oli perustaa useita puoliautonomisia osavaltioita, jotka kaikki olisivat osa suurempaa liittovaltiota, joka nimettäisiin uudelleen Suur-Itävallan yhdysvalloiksi. Ajatus sai voimakasta vastustusta kaksoismonarkian Unkarin puolelta, koska uudistuksen suora seuraus olisi ollut Unkarille merkittävä alueiden menetys.

Osavaltiot muokkaa

Ideana oli perustaa 15 osavaltiota:

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:United States of Greater Austria