Susisillit (heimo Chirocentridae ja sen ainoa suku Chirocentrus) ovat noin metrin mittaisia, pitkulaisia sillikalojen lahkon petokaloja, joilla on vahvat leuat ja terävät hampaat. Niillä on sinertävänhohtoinen selkä ja hopeiset kyljet.

Susisillit
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Sillikalat Clupeiformes
Heimo: Chirocentridae
Suku: Chirocentrus
Cuvier, 1816
Lajit
Katso myös

  Susisillit Wikispeciesissä
  Susisillit Commonsissa

Susisillejä on kaksi hyvin samannäköistä lajia, susisilli (Chirocentrus nudus) ja pilkkasusisilli (Chirocentrus dorab), joiden levinneisyysalueetkin ovat samat. Pilkkasusisillin erottaa kuitenkin selkäevän tumma yläosa ja se, että se syö pienten kalojen lisäksi myös taskurapuja.

Susisillejä tavataan Punaisellamerellä, Intian valtamerellä ja läntisellä Tyynellämerellä Japanista etelään. Levinneisyysalue myötäilee eteläisen Aasian, Indonesian ja Pohjois-Australian rannikoita. Susisillit oleilevat lähinnä rannikkovesissä. Ne ovat tärkeitä talouskaloja, joita pyydetään mm. verkoilla, rysillä ja troolaamalla ja kaupataan tuoreena ja pakastettuna.

Lähteet muokkaa