Suseånin vesistö (ruots. Suseåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 102) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Suseånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 450 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet
Ilmavalokuva joensuusta 1970-luvulla.

Pääuoma muokkaa

Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Suseån, jonka pituus on noin 40 kilometriä. Pääuoman kokonaispituus on 61 kilometriä ja se alkaa pienestä Övrebölesjönista [3]. Joki laskee mereen yli 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue muokkaa

Suseånin vesistö jää yksin kahden sitä paljon isomman päävesistön Nissanin vesistön (tunnus 101) ja Ätranin vesistön (tunnus 103) väliin. Merenrannikolla sen lähialueella on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-alakin on pieni.[1]

Valuma-alueen piirteitä muokkaa

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (45,7 %), turve (12,8 %), kalliomaa (8,1 %), hiekka ja sora (3,5 %), multamaa (13,3 %), savimaa (10,5 %) ja jäätikköjokijäänteet (4,4 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (65,1 %), soita ja kosteikkoja (2,8 %), kalliomaita (0 %), jäätiköitä (0 %), viljelymaita (23,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,5 %) sekä joutomaita (5,8 %). Näiden lisäksi on 1,2 % vesistöjä.[5]

Virtaamia muokkaa

Suseånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012)

SMHI on julkaissut tilastossaan Suseånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 9,09 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 54,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,87 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 7,4 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 48 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 35,6 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 0,4 m³/s syyskuussa 1981. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]

Vesivoimaa muokkaa

Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 14 patoa, joilla ei säännöstellä jokien virtaamia.[5]

Suseånin pääuomassa on neljä vesivoimalaitosta: Boberg, Berte Qvarn, Mostorps gård ja Semb. Voimaloiden yhteisteho on 0,8 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 3,6 gigawattituntia.[6]

Lähteet muokkaa

Huomautuksia muokkaa

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv: Suseån.

Viitteet muokkaa

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Suseånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 7.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b c Suseån (SE630458-131183) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 30.12.2020. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4299–4304, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b c Suseånin vesistö (Excel-lomake nro 1390), Vattenwebb, SMHI, viitattu 7.1.2021 (ruotsiksi)
  6. Kuhlins, Leif: Suseån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv: Suseån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.