Suostuntaesitys
Suostuntaesitys oli Venäjän keisarin tekemä esitys Suomen eduskunnalle, jotta eduskunta myöntyisi ja säätäisi tietyksi ajaksi veron (suostuntavero). Verolla kerättiin varoja tarkoituksiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riittäneet. Keisari teki esityksen varsinaisten valtiopäivien alussa ja eduskunta lähetti sen valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn. Sieltä esitys siirtyi täysistuntoon, jossa se käsiteltiin kolmesti. Esitystä ei voitu jättää lepäämään seuraaviin valtiopäiviin. Uudesta tai lisätystä suostuntaverosta tehty ehdotus raukesi, ellei sitä kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.[1] Suostuntaesitysmenettely oli voimassa vuoteen 1919 asti.[2]