Suomi Eurovision laulukilpailussa

Suomi on osallistunut Euroviisuihin eli Euroopan Yleisradioliiton (EBU) Eurovision laulukilpailuun vuosina 1961–2023 yhteensä 56 kertaa.

Suomi
Paikallinen TV-asema	Yle
Toiminut isäntämaana	2007
Esiintymiset
Esiintymiskerrat	56
Ensiesiintyminen	1961
Paras sijoitus	1. (2006)
Huonoin sijoitus	25. (2009)
Paras pistemäärä	526 (2023)
Huonoin pistemäärä	0
Viimeinen sija	11 (1963, 1965, 1968, 1980, 1982, 1990, 1992 , 1996, 2009, 2015:SF, 2019:SF)
Ilman pisteitä	3 (1963, 1965, 1982)
Aiheesta muualla
Paikallinen verkkosivu Maan sivu Eurovision.tv:ssä
Infobox OK

Suomi on voittanut Eurovision laulukilpailun yhden kerran, vuonna 2006, jolloin maata edusti Lordi kappaleellaan ”Hard Rock Hallelujah”. Samalla Lordi rikkoi aiemman piste-ennätyksen. Suomen toiseksi paras sijoitus on vuodelta 2023, jolloin maata edustanut Käärijä tuli toiselle sijalle kappaleellaan "Cha cha cha". Tuolloin Käärijä sai eniten yleisöääniä, mutta tuomariäänien perusteella voitto meni Ruotsiin.

Suomi oli vuoteen 2006 asti pisimpään voittamatta ollut maa. Titteli siirtyi siinä yhteydessä vuodesta 1964 asti osallistuneelle Portugalille. Kun Portugali voitti vuonna 2017, titteli siirtyi Maltalle, joka on ollut voittamatta vuodesta 1971 lähtien.

Suomi ei osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuonna 1970, koska tuolloin Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Portugalin ja Itävallan kanssa edellisvuoden tasapelin vuoksi. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.

Suomi on esittänyt suurimman osan kappaleistaan suomen kielellä. Esityskielen ollessa vapaa 1973–1976 ja vuodesta 1999 lähtien kielenä on ollut pääsääntöisesti englanti. Esityskielen vapauden aikana suomeksi on laulettu vuosina 2008, 2010, 2015 ja 2023. Ruotsin kielellä Suomi on laulanut kaksi kertaa, vuosina 1990 ja 2012.

Suomen televisiossa kaikki euroviisukappaleet on tekstitetty suomeksi aina vuodesta 1971 lähtien, lukuun ottamatta suomenkielisiä lauluja. Muista maista laulut tekstitetään vain Virossa. Vuosina 2007 ja 2014 sekä vuodesta 2016 alkaen myös juontajien juonnot on tekstitetty.

Suomen sijoitus suhteessa osallistujamäärään.

Televisio-ohjelmien nimet

Alkuvuosina Suomen karsintojen otsikointi Yleisradiossa oli kirjavaa. Euroviisut vahvistui vasta vuonna 1975.

• 1961 Eurovision laulukilpailu – Suomen loppukilpailu
• 1962 Eurovision laulukilpailu – Suomen loppukilpailu
• 1963 Kilpailusävelmät esitettiin TV1:n ohjelmassa Ruletti
• 1964 – 1972 otsikoitiin kansainvälisen loppukilpailupaikan mukaan kuten Kohti Kööpenhaminaa, Kohti Wieniä, tai Kohti Edinburgia
• 1973 otsikkona oli Eurovision laulukilpailu 1973 – Kohti Luxemburgia
• 1974 Eurovisio laulukilpailu – Suomen karsinta I – II
• 1975 alettiin tuottaja Erkki Pohjanheimon aloitteesta käyttää otsikkoa Euroviisut aina vuoteen 1996 saakka.
• Kansainvälisestä laulukilpailusta (Eurovision Song Contest – ESC) erotuksena Suomen karsinnoista Yleisradio käytti vuosina 1960 – 1997 otsikkoa Eurovision laulukilpailu. Myöhemmin otsikoksi tuli hieman epämääräisesti Eurovision.

Suomen sijoitukset

Pistejärjestelmät ennen vuotta 1975

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Säveltäjä	Sanoittaja	Sijoitus	Pisteet	Huom.	Pisteytysjärjestelmä
1961	Laila Kinnunen	”Valoa ikkunassa”	Eino Hurme	Sauvo Puhtila	10 / 16	6		Kunkin televisioyhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1962	Marion Rung	”Tipi-tii”	Kari Tuomisaari		7 / 16	4		Kullakin televisioyhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1963	Laila Halme	”Muistojeni laulu”	Börje Sundgren		13 / 16	0	Jaettu viimeinen sija Norjan, Ruotsin ja Alankomaiden kanssa.	Kunkin televisioyhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1.
1964	Lasse Mårtenson	”Laiskotellen”	Lasse Mårtenson	Sauvo Puhtila	7 / 16	9		10-henkisten tuomaristojen käytössä olivat pisteet 5-3-1.
1965	Viktor Klimenko	”Aurinko laskee länteen”	Toivo Kärki	Reino Helismaa	15 / 18	0	Jaettu viimeinen sija Belgian, Espanjan ja Saksan kanssa.	Sama kuin vuonna 1964.
1966	Ann-Christine	”Playboy”	Ossi Runne		10 / 18	7		Sama kuin vuosina 1964 ja 1965.
1967	Fredi	”Varjoon – suojaan”	Lasse Mårtenson	Alvi Vuorinen	12 /17	3		Kullakin televisioyhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita.
1968	Kristina Hautala	”Kun kello käy”	Esko Linnavalli	Juha Vainio	16 / 17	1	Jaettu viimeinen sija Alankomaiden kanssa.	Sama kuin vuonna 1967.
1969	Jarkko ja Laura	”Kuin silloin ennen”	Toivo Kärki	Juha Vainio	12 / 16	6		Sama kuin vuosina 1967 ja 1968.
1971	Markku Aro & Koivistolaiset	”Tie uuteen päivään”	Rauno Lehtinen		8 / 18	84		Kunkin televisioyhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5-1.
1972	Päivi Paunu & Kim Floor	”Muistathan”	Juha Flinck, Nacke Johansson	Juha Flinck	12 / 18	78		Sama kuin vuonna 1971.
1973	Marion Rung	”Tom tom tom”	Rauno Lehtinen	Rauno Lehtinen (suomi) Bob Barratt (englanti)	6 / 17	93	Edustuskappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi. Paras sijoitus vuoteen 2006 asti.	Sama kuin vuosina 1971 ja 1972.
1974	Carita Holmström	”Älä mene pois” / ”Keep Me Warm”	Eero Koivistoinen	Hector (suomi) Frank Robson (englanti)	13 / 17	4	Kappale esitettiin suomeksi Suomen karsinnassa ja englanniksi kansainvälisessa loppukilpailussa.	Kullakin televisioyhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5.

Pistejärjestelmä vuosina 1975–2015

Vuonna 1975 kehitettiin uusi äänestyskäytäntö. Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Säveltäjä	Sanoittaja	Sijoitus	Pisteet	Huom.
1975	Pihasoittajat	”Viulu-ukko” / ”Old Man Fiddle”	Kim Kuusi	Hannu Karlsson (suomi) Arthur Ridgway Spencer (englanti)	7 / 19	74	Edustuskappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi.
1976	Fredi & Ystävät	”Pump pump”	Matti Siitonen	Vexi Salmi (suomi) Pertti Reponen (englanti)	11 / 18	44	Kappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi.
1977	Monica Aspelund	”Lapponia”	Aarno Raninen	Monica Aspelund	10 / 18	50
1978	Seija Simola	”Anna rakkaudelle tilaisuus”	Reijo Karvonen	Reijo Karvonen, Seija Simola	18 / 20	2	Jaettu viimeistä edellinen sija Turkin kanssa.
1979	Katri Helena	”Katson sineen taivaan”	Matti Siitonen	Vexi Salmi	14 / 19	38
1980	Vesa-Matti Loiri	”Huilumies”	Aarno Raninen	Vexi Salmi	19 / 19	6
1981	Riki Sorsa	”Reggae OK”	Jim Pembroke	Olli Ojala	16 / 20	27
1982	Kojo	”Nuku pommiin”	Jim Pembroke	Juice Leskinen	18 / 18	0
1983	Ami Aspelund	”Fantasiaa”	Kari Kuusamo	Kaisu Liuhala	11 / 20	41
1984	Kirka	”Hengaillaan”	Jukka Siikavire	Jussi Tuominen	9 / 19	46
1985	Sonja Lumme	”Eläköön elämä”	Petri Laaksonen	VeePee Lehto	9 / 19	58
1986	Kari Kuivalainen	”Päivä kahden ihmisen” / ”Never the End”	Kari Kuivalainen		15 / 20	22	Kappaleen nimi vaihdettiin loppukilpailussa englanninkieliseksi.
1987	Vicky Rosti & Boulevard	”Sata salamaa”	Petri Laaksonen	VeePee Lehto	15 /22	32
1988	Boulevard	”Nauravat silmät muistetaan”	Pepe Willberg	Kirsti Willberg	20 / 21	3
1989	Anneli Saaristo	”La dolce vita”	Matti Puurtinen	Turkka Mali	7 / 22	76	Vuoteen 2006 asti paras ja vuoteen 2014 asti toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamaiden määrään. Vuoteen 2023 saakka paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella.
1990	Beat	”Fri?”	Kim Engblom, Janne Englom, Tina Krause	Stina Engblom	21 / 22	8	Jaettu viimeinen sija Norjan kanssa.
1991	Kaija Kärkinen	”Hullu yö”	Ile Kallio	Jukka Välimaa	20 / 22	6
1992	Pave Maijanen	”Yamma Yamma”	Pave Maijanen	Hector	23 / 23	4
1993	Katri Helena	”Tule luo”	Matti Puurtinen	Jukka Saarinen	17 / 25	20
1994	CatCat	”Bye Bye Baby”	Kari Salli, Markku Lentonen		22 / 25	11
1996	Jasmine	”Niin kaunis on taivas”	Timo Niemi		23 / 23	9
1998	Edea	”Aava”	Alexi Ahoniemi	Tommy Mansikka-aho	15 / 25	22
2000	Nina Åström	”A Little Bit”	Luca Genta	Gerrit aan 't Goor	18 / 24	18
2002	Laura Voutilainen	”Addicted to You”	Maki Kolehmainen	Janina Frostell, Tracy Lipp	20 / 24	24

Kaksivaiheinen loppukilpailu

Vuonna 2003 EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä ja laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on edellisenä vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla sekä suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla. Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Säveltäjä	Sanoittaja	Finaali		Semifinaali		Huom.
					Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet
2004	Jari Sillanpää	”Takes 2 to Tango”	Mika Toivanen	Jari Sillanpää	–	–	14 / 22	51	Esitys ei läpäissyt semifinaalia
2005	Geir Rönning	”Why?”	Mika Toivanen	Steven Stewart	–	–	18 / 25	50
2006	Lordi	”Hard Rock Hallelujah”	Mr. Lordi		1 / 24	292	1 / 23	292	Voittaja; semifinaalin ja finaalin silloinen piste-ennätys
2007	Hanna Pakarinen	”Leave Me Alone”	Martti Vuorinen, Miikka Huttunen	Hanna Pakarinen, Martti Vuorinen	17 / 24	53	–	–	Suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta

Kaksi semifinaalia

Vuonna 2008 päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä, jossa suurimmat rahoittajamaat ja edellisen vuoden voittaja ovat automaattisesti finaalissa. Kaikki muut valtiot kilpailevat finaalipaikasta kahdessa semifinaalissa, joista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata. Vuosina 2004–2010 Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pääsivät automaattisesti finaaliin. Italia palasi kisoihin vuonna 2011 ja isona rahoittajamaana on automaattisesti finaalissa.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Säveltäjä	Sanoittaja	Finaali		Semifinaali		Huom.
					Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet
2008	Teräsbetoni	”Missä miehet ratsastaa”	Jarkko Ahola		22 / 25	35	8 / 19	79
2009	Waldo’s People	”Lose Control”	A. Lehtonen, Karima	Waldo, A. Lehtonen, Karima, Annie Kratz-Gutå	25 / 25	22	12 / 18	42	Viimeinen sija finaalissa; semifinaalista jatkoon tuomariäänin
2010	Kuunkuiskaajat	”Työlki ellää”	Timo Kiiskinen		–	–	11 / 17	49	Esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2011	Paradise Oskar	”Da Da Dam”	Axel Ehnström		21 / 25	57	3 / 19	103
2012	Pernilla Karlsson	”När jag blundar”	Jonas W. Karlsson		–	–	12 / 18	41	Esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2013	Krista Siegfrids	”Marry Me”	Krista Siegfrids, Erik Nyholm, Kristofer Karlsson, Jessika Lundström		24 / 26	13	9 / 17	64
2014	Softengine	”Something Better”	Topi Latukka, Henri Oskár		11 / 26	72	3 / 15	97	Suomen neljänneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (37 maata).
2015	Pertti Kurikan Nimipäivät	”Aina mun pitää”	Pertti Kurikka	Kari Aalto	–	–	16 / 16	13	Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle. Kappale sai semifinaalissa kymmenenneksi eniten yleisöääniä mutta vähiten tuomariääniä.

Uusi pisteidenlaskujärjestelmä

Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi pisteidenlaskujärjestelmä, jolla halutaan pitää jännitys loppuun asti. Ennen vuotta 2016 voittaja saattoi selvitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa pisteidenlaskua. Tämän ja usein moititun pisteiden vääristymisen takia haluttiin antaa molemmille äänestysryhmille täysin oma valta, joten pisteet jaettiin. Uudessa systeemissä jokaisen osallistujamaan raadit antavat pisteet 1–8, 10 ja 12. Sen jälkeen puhelinäänet julistetaan könttäsummina.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Lauluntekijät	Finaali		Semifinaali		Huom.
				Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet
2016	Sandhja	”Sing It Away”	Sandhja, Milos Rosas, Heikki Korhonen, Petri Matara, Markus Savijoki	–	–	15 / 18	51	Esitys ei läpäissyt semifinaalia
2017	Norma John	”Blackbird”	Lasse Piirainen, Leena Tirronen	–	–	12 / 18	92
2018	Saara Aalto	”Monsters”	Saara Aalto, Joy Deb, Linnea Deb, Ki Fitzgerald	25 / 26	46	10 / 19	108
2019	Darude & Sebastian Rejman	”Look Away”	Ville Virtanen, Sebastian Rejman	–	–	17 / 17	23	Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle.
2020	Aksel Kankaanranta	”Looking Back”	Joonas Angeria, Whitney Phillips, Connor McDonough, Riley McDonough, Toby McDonough	Kilpailu peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.
2021	Blind Channel	”Dark Side”	Niko Vilhelm, Joel Hokka, Joonas Porko, Aleksi Kaunisvesi, Olli Matela, Tommi Lalli	6 / 26	301	5 / 17	234	Suomen kolmanneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (39 maata).
2022	The Rasmus	”Jezebel”	Lauri Ylönen, Desmond Child	21 / 25	38	7 / 18	162
2023	Käärijä	”Cha cha cha”	Aleksi Nurmi, Jere Pöyhönen, Johannes Naukkarinen	2 / 26	526	1 / 15	177	Suomen toiseksi paras sijoitus sekä Suomen piste-ennätys. Kaikkien aikojen paras sijoitus suomen kielellä esitetyllä kappaleella.
2024	Windows95man feat. Henri Piispanen	”No Rules”	Teemu Keisteri, Henri Piispanen, Jussi Roine

Suomalaisia euroviisuja

Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuoteen 2023 mennessä 56 kertaa. Yhdestä voitosta huolimatta menestys on ollut suhteellisen vaatimatonta. Suomelle huonoin vuosikymmen oli 1990-luku, jolloin se ei yltänyt kertaakaan 15. sijaa paremmaksi. Kuitenkin on mielenkiintoista huomata, että Suomen menestys Eurovision laulukilpailussa ei ole ollut niin heikkoa kuin yleisesti uskotaan. Suomi on päässyt kymmenen parhaan joukkoon kilpailussa huomattavasti useammin kuin on jäänyt viimeiseksi. 2020-luvulla Suomen viisumenestys on kohentunut, sillä Käärijä saavutti toisen sijan vuonna 2023 ja Blind Channel sijoittui kuudenneksi vuonna 2021.

1961

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961. Ensimmäinen edustaja oli Laila Kinnunen kappaleella ”Valoa ikkunassa”. Kinnunen sai kansainvälisessä kilpailussa 6 pistettä ja jakoi 10. sijan Monacon ja Alankomaiden kanssa. Kinnunen yritti tämän jälkeen saada itselleen uutta edustusmatkaa 1966, 1967 ja 1969, mutta ilman menestystä. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky.

1962

Suomen euroviisukarsinnan voitti Kari Tuomisaaren sävellys ”Tipi-tii”, jonka esittivät karsinnassa Kai Lind ja vasta 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung. Vaikka Lind oli tuohon aikaan yksi suosituimpia laulajia Suomessa, raadit pitivät enemmän Marionin tulkinnasta, ja hän sai kunnian edustaa Suomea Luxemburgissa. Suomi sai kilpailussa neljä pistettä ja sijoittui seitsemänneksi.

Marion Rung esiintymässä vuoden 1962 kilpailussa Luxemburgissa.

1963

Börje Sundgrenin säveltämä ja sanoittama ”Muistojeni laulu” voitti Suomen karsinnat. Kappaleen esitti kaksi eri solistia kahden eri orkesterin kanssa (Irmeli Mäkelä ja Marjatta Leppänen). Esittäjä vaihdettiin lopulta Laila Halmeeseen. Halme toi Lontoosta Suomelle ensimmäisen kolmesta nollasaaliista ja samalla ensimmäisen jumbosijan. Suomi jakoi viimeisen sijan Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kanssa.

1964

Suomea edusti Lasse Mårtensonin esittämä ja säveltämä nuorekas iskelmä ”Laiskotellen”, joka herätti huomiota big band -sovituksellaan. Laulun loppupuolella Lasse esitti muutaman säkeen englanniksi, mikä ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista. Suomi sai kilpailussa yhdeksän pistettä sijoittuen seitsemänneksi.

1965

Karsintojen kärkikolmikossa olivat Marjatta Leppäsen esittämä ”Iltaisin”, Viktor Klimenkon ”Aurinko laskee länteen” ja Katri Helenan letkajenkka ”Minne tuuli kuljettaa” tässä järjestyksessä. Eniten pisteitä kaupunkiraadeilta oli saanut Marjatta Leppänen, mutta Pohjola-raati oli ilmoittanut suosikikseen Klimenkon kappaleen. Edustajan valinta jäi Ylen johdon tehtäväksi. Yleisradio teki päätöksen Klimenkon hyväksi. Napolissa Suomi jäi nollille Belgian, Saksan ja Espanjan kanssa. Voittajakappale ”Poupée de cire, poupée de son” muistutti jossain määrin Katri Helenan ”Minne tuuli kuljettaa” -letkajenkkaa, mikä nostatti Suomessa uudelleen kritiikin väärän kappaleen lähettämisestä. Kapellimestarina toimi viidennen ja viimeisen kerran George de Godzinsky.

1966

Suomea edusti Ann-Christine Nyström kappaleella ”Playboy”. Esityksen oli säveltänyt ja sanoittanut Ossi Runne, joka myös samoihin aikoihin aloitti työnsä Yleisradion orkesterin johtajana. Runne aloitti näissä kilpailussa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa, sillä hän johti yhteensä 22 Suomen Euroviisua. Saavutuksen on rikkonut vain Irlannin Noel Kelehan, joka hänkin toimi tuona vuonna ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Lisäksi ranskalainen Franck Pourcel oli johtanut 23 viisua eli yhden enemmän kuin Runne, mutta osallistumiskertoja oli hänellä vähemmän. Suomi sai kilpailussa seitsemän pistettä ja sijoittui kymmenenneksi.

1967

Vuoden 1967 Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä, Itävallassa 8. toukokuuta. Tapahtumapaikkana oli Wiener Hofburgin suuri juhlasali. Vuonna 1967 Yleisradio järjesti tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon. Suomen alkukarsinnan voitti Fredi laululla ”Varjoon - suojaan”. Kappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen sanoittama. Fredi tunnettiin myös nimellä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin heti pois, kun folkmusiikki meni pois muodista. Poikkeavuus muista tuon vuoden euroviisuista ei miellyttänyt tuomaristoa sen kummemmin, eikä se tuonut Suomelle kuin kolme pistettä, ja laulu sijoittui jaetulle 12. sijalle. Suomi sai pisteen Alankomailta, Portugalilta sekä Italialta. Kapellimestarina toimi toista kertaa Ossi Runne.

1968

Suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa itse äänestää edustajansa Eurovision laulukilpailuun postikorttiäänestyksellä. Suomen edustajaksi valittiin yksi 1960-luvun suosituimmista poplaulajista, Kristina Hautala, joka esitti Esko Linnavallin sävellyksen ”Kun kello käy”. Esitys sai lopulta vain yhden pisteen (Norjasta) ja jäi jaetulle viimeiselle sijalle. Kapellimestarina toimi kolmatta kertaa Ossi Runne.

1969

Suomen edustajiksi valittiin Jarkko ja Laura Toivo Kärjen ja Juha Vainion sanoittamalla laululla ”Kuin silloin ennen”. Suomi sai kuusi pistettä ja sijoittui 16 kilpailijamaan joukossa kahdenneksitoista. Ennen viimeistä äänestyskierrosta kilpailun uskottiin päättyvän kolmen maan voittoon, kunnes viimeisenä äänestänyt Suomi antoi yhden pisteen Britannialle ja sai aikaan sen, että kilpailu päättyi Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja Ison-Britannian väliseen yhteisvoittoon. Tästä suivaantuneena Suomi boikotoi yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Portugalin ja Itävallan kanssa seuraavan vuoden kilpailua, joka järjestettiin Alankomaiden Amsterdamissa. Jotta vastaavilta tasatilanteilta vältyttäisiin, kilpailuihin luotiin sääntö, joka esti voiton jakamisen usean maan kesken.

1970

Vuonna 1970 Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua edellisvuoden yhteisvoiton takia.

1971

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Markku Aro & Koivisto Sisters kappaleella ”Tie uuteen päivään”. Kappale sai loppukilpailussa 84 pistettä sijoittuen kahdeksanneksi.

1972

Suomea edustivat Päivi Paunu ja Kim Floor kappaleella ”Muistathan”. Kappale sai 78 pistettä ja sijoittui kahdenneksitoista.

1973

Suomea edusti toistamiseen Marion Rung kappaleella ”Tom tom tom”. Marion oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka on laulanut viisunsa englannin kielellä. Vuosina 1973–76 laulut sai esittää millä tahansa kielellä, näinä vuosina Suomikin vaihtoi laulukielensä kansainväliseen kisaan englanniksi. Marionin esiintymistä vaikeutti se, että kilpailupaikalta katkesi saliääni. Marion joutui laulamaan ns. sokkona. Suomi sai 93 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Se oli Suomen paras euroviisusijoitus vuoteen 2006 asti.

1974

Suomea edusti kilpailussa Carita Holmström kappaleella ”Keep Me Warm” (alun perin ”Älä mene pois”), jonka sävelsi Eero Koivistoinen. Suomi sai neljä pistettä sijoittuen kolmanneksitoista.

1975

Suomen edustajaksi valittiin folk-yhtye Pihasoittajat pelimannihenkisellä kappaleella ”Viulu-ukko”. Tiukkojen karsintojen jälkeen Pihasoittajat voitti Dannyn ”Seikkailijan” saadessaan Rovaniemen raadilta viimeiset pisteet. Laulukieli vaihtui Tukholmaan lähdettäessä englanniksi, ja kappaleen nimeksi tuli ”Old Man Fiddle”.

Vuonna 1975 otettiin käyttöön Heikki Seppälän ideoima pistejärjestelmä, jossa parhaimmalle maalle annetaan 12 pistettä, toiseksi parhaalle 10, kolmanneksi parhaalle 8 ja niin edelleen, kymmenenneksi paras saisi yhden pisteen. Järjestelmä osoittautui toimivaksi ja on käytössä edelleen.

Pihasoittajat oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka sai täydet 12 pistettä. Ne tulivat Saksan liittotasavallalta ja Sveitsiltä. Kilpailussa yhtye sai yhteensä 74 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Parhaimmillaan kappale oli äänestyksessä peräti kolmannella sijalla Alankomaiden ja Ison-Britannian perässä.

1976

Vuonna 1976 Suomesta lähetettiin Alankomaihin Haagiin Fredi ja ystävät kappaleella ”Pump pump”, josta on tullut eräänlainen camp-klassikko. Suomen joukkue oli hyvin ajan hermolla, The Bump (pumppi) oli maailmanlaajuinen tanssivillitys vuosina 1975 ja 1976. Tuomarit eivät kuitenkaan lämmenneet tanssityylille.

Huolellisesti valmisteltu ”Pump pump” -esitys herätti positiivista huomiota, mutta jäi lopulta sijalle 11. 44 pisteestä korkeimmat olivat Itävallan ja Monacon antamat seitsemän pistettä.

Fredi ja Ystävät esiintymässä vuoden 1976 kilpailussa Haagissa.

1977

Vuonna 1977 Suomen edustajaksi lähti Monica Aspelund Aarno Ranisen sävellyksellä ”Lapponia”. Vuosi 1977 oli ennen vuotta 2006 ainoa kerta, jolloin Suomi on koskaan johtanut kilpailua yksin (vuonna 1961 Laila Kinnusen ”Valoa ikkunassa” oli toisen äänestyskierroksen jälkeen jaetulla ykkössijalla Sveitsin kanssa). Suomi sai ensimmäiseltä pisteenjakajamaalta, Irlannilta täydet 12 pistettä (myös viimeinen täysi pistemäärä Suomelle ennen vuotta 2006) ja oli pitkään kolmen parhaan joukossa, mutta jäi lopulta kymmenenneksi. "Lapponia" oli ennen yleisöäänestysten käyttöönottoa ainoa suomenkielinen laulu, joka oli ollut jossakin vaiheessa äänestyksen johdossa.

1978

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Seija Simola kappaleella ”Anna rakkaudelle tilaisuus”. Kappale sai kaksi pistettä Norjasta ja oli sijalla 18.

1979

Suomea kisoissa edusti Katri Helena kappaleellaan ”Katson sineen taivaan”. Kappale sai 38 pistettä (korkeimpana Sveitsistä 8 pistettä) ja sijoittui neljänneksitoista.

1980

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Vesa-Matti Loiri kappaleella ”Huilumies”. Suomi jäi kilpailun 19. eli viimeiselle sijalle kuudella pisteellään. Niistä viisi tuli Norjalta ja yksi Ranskalta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin Suomi sijoittui viimeiselle sijalle yksin, sillä kaikki edelliset jumbosijat olivat olleet jaettuja.

1981

Suomea edusti Riki Sorsa kappaleella ”Reggae OK”, joka sai 27 pistettä (korkeimpana 6 Ruotsista) ja sijoittui kuudenneksitoista. Kapellimestarina oli tällä kertaa Ossi Runnen sijaan Henrik Otto Donner, mutta Runne oli kuitenkin mukana Dublinissa, sillä hän selosti viisufinaalin Yleisradiolle.

1982

Vuonna 1982 Ison-Britannian Harrogateen lähetettiin Suomea edustamaan Kojo kappaleella ”Nuku pommiin”. Kappale ei saanut yhtään pistettä, joten se on nykyisen pistelaskutavan aikana heikoiten menestynyt Suomen euroviisuedustaja. Suomalainen lehdistö antoi Kojolle liikanimen ”Nolla-Kojo”. Kojo on myöhemmin ilmaissut että hänen kappaleensa kritisoi sillä hetkellä lännessä vallinnutta kylmää sotaa, mutta kappaletta ei suomen kielen takia ymmärretty.

1983

Suomea kilpailussa edusti Ami Aspelund kappaleellaan ”Fantasiaa”. Kappale sai 41 pistettä (korkeimpana 8 pistettä Kreikasta) ja saavutti jaetun yhdennentoista sijan.

1984

Suomi sijoittui yhdeksänneksi Kirkan esittämällä kappaleella ”Hengaillaan”. Se sai 46 pistettä, parhaimpana 7 pistettä ensimmäisenä pisteinä antaneelta Ruotsilta.

1985

Suomea kilpailussa edusti Sonja Lumme kappaleella ”Eläköön elämä”. Se sai 58 pistettä ja sijoittui yhdeksänneksi. Suomi sai sekä Ruotsista ja Kreikasta 10 pistettä.

1986

Suomea kilpailussa edusti Kari Kuivalainen kappaleella ”Päivä kahden ihmisen”. Kappale sijoittui viidenneksitoista saaden 22 pistettä, korkeimpana 8 pistettä kisan voittajamaa Belgiasta.

1987

Suomea kilpailussa edusti Vicky Rosti kappaleellaan ”Sata salamaa”, se sijoittui viidenneksitoista saaden 32 pistettä. Ensimmäisenä pisteitä antanut Norja antoi Suomelle peräti kympin, mutta sen jälkeen tahti hiipui. Lisäksi Alankomaista tuli korkeat pisteet, 8.

1988

Suomea kilpailussa edusti Boulevard kappaleella ”Nauravat silmät muistetaan”. Kappale jäi toiseksi viimeiselle eli 20. sijalle saaden Israelista kolme pistettä. Suomi löi kilpailussa ainoastaan Itävallan, joka ei saanut yhtään pistettä.

1989

Suomen edustajaksi valittiin Anneli Saaristo flamenco-tyylisellä iskelmällä ”La dolce vita”. Kappale on laulettu suomeksi, mutta sen nimi on italiaa. Vastoin ennakko-odotuksia se sai 76 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Sitäkin parempi tulos oli todella lähellä, sillä Suomi oli viiden parhaan joukossa vielä viiden maan pisteiden puuttuessa. Viiden ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli toisena, ja vielä kymmenen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli kolmantena. Kappale sai toiseksi korkeimman potin eli 10 pistettä peräti neljästä maasta: Israelista, Turkista, Ranskasta ja Jugoslaviasta.

Saariston tulosta voidaan tavallaan pitää Marion Rungin kuudetta sijaa parempana, sillä ”Tom tom tomin” sijoittuessa kuudenneksi 1973 kilpailijamaita oli vain 17, kun Anneli Saariston kilpailuvuonna niitä oli 22. Vasta vuonna 2014 tuli parempi ei-voittaneen laulun sijoitus suhteessa osallistujamäärään. Ossi Runne päätti näissä kilpailuissa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa. Hän johti Suomen edustuslauluja kaikkiaan 22 kertaa.

1990

Suomi sijoittui Norjan kanssa kilpailun jaetulle viimeiselle sijalle Beat-yhtyeen kappaleella ”Fri?” (suom. vapaa). Kummatkin maista saivat kahdeksan pistettä ja jäivät sijalle 21. Islanti antoi Suomelle 5 pistettä ja Israel 3. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi lauloi Euroviisuissa ruotsiksi. Olli Ahvenlahti toimi ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Ossi Runne oli kommentaattorina Erkki Pohjanheimon kanssa.

1991

Suomea kilpailussa edusti Kaija kappaleella ”Hullu yö”, joka sijoittui sijalle 20 ja sai vain kuusi pistettä. Suomi sai yhden pisteen Islannilta ja Kreikalta sekä neljä pistettä Irlannilta.

1992

Suomen edustajaksi lähetettiin Pave Maijanen kappaleella ”Yamma Yamma”, joka jäi kilpailun viimeiseksi. Jugoslavia ja Israel antoivat Suomelle yhteensä neljä pistettä (Jugoslavia 3 ja Israel 1).

1993

Suomea edusti Katri Helena kappaleella ”Tule luo”. Se sijoittui seitsemänneksitoista saaden 20 pistettä, korkeimpana Kreikalta 8 pistettä. Suomi ei joutunut vielä viettämään välivuotta, vaan pääsi mukaan seuraavan vuoden kilpailuun.

1994

Suomea kilpailussa edusti CatCat kappaleella ”Bye Bye Baby”. Vaikka suomalaisten odotukset olivat korkealla ja kappaletta pidettiin yleisesti yhtenä ennakkosuosikkina, Suomi sai vain 11 pistettä (1 Bosnia-Hertsegovinasta ja peräti 10 Kreikasta) ja sijoittui vasta 22. sijalle.

1995

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia. CatCatin olisi pitänyt edellisvuonna sijoittua vähintään 18. sijalle, jotta Suomi olisi päässyt mukaan. Viimeisen paikan vei Espanja, joka sijoittuikin vuonna 1995 erinomaisesti toiseksi.

1996

Suomen edustajana oli melko tuntematon romanilaulaja Jasmine kappaleella ”Niin kaunis on taivas”. Kappale pääsi jatkoon kun kilpailuun osallistuneiden 30 maan määrää karsittiin ääninauhojen perusteella 23:een. Jasmine toi Suomelle euroviisuhistoriansa kahdeksannen jumbosijan yhdeksällä pisteellä (Norjasta 2 ja Islannista 7). ”Niin kaunis on taivas” on ”Yamma Yamman” ohella Suomen huonoiten sijoittunut edustuskappale: molempien sijoitus oli 23/23. Laulun säveltäjä ja sanoittaja, Rio-yhtyeen Timo Niemi oli tehnyt kappaleen alun perin miessolistin esitettäväksi Syksyn sävel -kilpailuun, mutta solisti sairastui kurkkukipuun. Ei ole tiedossa kenelle Niemi oli laulun alun perin tehnyt. Jasminelle sattui loppukilpailussa virhe kappaleen aikana hänen aloittaessaan kertosäkeen välisoiton aikana.

1997

Vuoden 1996 Euroviisujen alkukarsinnoissa ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan yleisradiounioni esitteli uuden kilpailujärjestelmän vuodelle 1997. Maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä neljältä vuodelta joutuisivat jättämään vuoden 1997 kilpailun väliin ja maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta joutuisivat jättämään tulevat kilpailut väliin. Jos maa joutuu jättämään yhden vuoden väliin, se saa osallistua automaattisesti seuraavana vuonna. Kilpailevien maiden lukumäärä laski 25:een ja Italia oli jo ilmoittanut, että tämä olisi heidän viimeinen vuotensa Euroviisuissa, mutta he kuitenkin palasivat vuonna 2011. Suomi jätti kilpailun väliin edellisen vuoden huonon menestyksen (ja viimeisen sijan) takia.

1998

Suomen edustajana oli etnistä musiikkia soittava yhtye Edea kappaleella ”Aava”. Kappaleen sijoitus oli 15/25. Kyseessä oli Suomen 1990-luvun paras sijoitus sekä absoluuttisesti että suhteessa osallistujamaiden määrään. 22 pisteestä lähes kaikki tulivat Suomen naapureilta (Ruotsista ja Virosta 10 pistettä sekä Norjasta ja Makedoniasta 1 piste). Elävää orkesteria käytettiin Euroviisuissa viimeistä kertaa. Samalla päättyi Olli Ahvenlahden yhdeksänvuotinen euroviisukapellimestarin ura.

1999

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

2000

Suomen edustajana oli melko tuntematon gospel-laulaja Nina Åström kappaleella ”A Little Bit”. Raati oli pannut karsinnoissa Nylon Beatin johtoon, ja toisena oli Anna Eriksson kappaleella ”Oot voimani mun”, Åström oli tässä vaiheessa kolmantena. Kun tuli kansalaisten vuoro äänestää, loppuratkaisu oli täynnä dramatiikkaa, sillä kansalaiset antoivat runsaasti ääniä Nightwishin ”Sleepwalkerille”. Tämän seurauksena Nylon Beat putosi viidenneksi ja Nightwish oli kolmas Erikssonin jäädessä toiseksi. Vaikka Åström oli katsojaäänestyksessä toinen ja tuomaripisteissä kolmas, yhteispisteet riittivät nostamaan hänet voittoon. ”A Little Bit” -kappaleen sijoitus kilpailussa oli 24 kilpailijan joukossa 18. Pistemäärä oli myös 18, joista Virosta tuli 7, Alankomaista 5, Romaniasta 4 ja Ruotsista 2 pistettä.

2001

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

2002

Suomen edustajaksi valittiin Laura Voutilainen kappaleella ”Addicted to You”. Vaikka hän oli median suuri suosikki, sijoitus oli kilpailun loppupäässä (20/24).

2003

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia. Tällä kertaa kysymyksessä ei kuitenkaan ollut enää huono pistekeskiarvo, vaan pelkästään edellisvuoden sijoitus. Mukaan päästäkseen Suomen olisi pitänyt olla edellisenä vuotena vähintään sijalla 18. Suomi jäi edellisvuonna kyseisestä sijasta vain 2 pisteellä.

2004

Suomen karsinnat voitti suurella äänivyöryllä kotimaassaan suosittu vuoden 1995 tangokuningas Jari Sillanpää kappaleella ”Takes 2 to Tango”, mutta loppukilpailussa menestys jäi heikoksi: Sillanpää jäi ensimmäistä kertaa järjestetyn semifinaalin 14:nneksi eikä päässyt kisaamaan loppukilpailuun. Lisäksi Frederik syytti Sillanpäätä ”Tuu jo tangoon” -kappaleensa plagioinnista.

2005

Vuonna 2005 Suomen edustajaksi valittiin useammankin kerran sekä Norjan että Suomen kansallisiin karsintoihin osallistunut melko tuntematon norjalainen Geir Rönning balladillaan ”Why?”, joka kertoo Beslanin koulukaappauksesta. Rönning jäi semifinaalin 18:nneksi eikä päässyt loppukilpailuun.

2006

Lordi esiintymässä vuoden 2006 kilpailussa Ateenassa.

Suomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale ”Hard Rock Hallelujah” herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää. Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä eli enemmän kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai Helsingin semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009.

2007

Hanna Pakarinen esiintymässä vuoden 2007 kilpailussa Helsingissä.

Lordin edellisen vuoden voiton myötä viisut järjestettiin vuonna 2007 Helsingissä. Suomea edusti Hanna Pakarinen kappaleella ”Leave Me Alone”, joka voitti Suomen karsinnoissa erittäin niukasti Thunderstonen. Suomi sai 53 pistettä ja sijoittui sijalle 17. Suomi sai Islannilta ja Ruotsilta täydet 12 pistettä.

2008

Teräsbetoni esiintymässä vuoden 2008 kilpailussa Belgradissa.

Vuoden 2008 kilpailuun Belgradiin lähetettiin Teräsbetoni kappaleellaan ”Missä miehet ratsastaa”. Kappale pääsi finaaliin sijoittuen semifinaaleissa kahdeksanneksi. Finaalissa Suomi oli lopputuloksissa 25 maan joukossa 22. sijalla. Puola, Saksa ja Iso-Britannia jäivät Suomen taakse.

2009

Vuonna 2009 Suomen edustajaksi valittiin Waldo’s People kappaleellaan ”Lose Control”. Kisoissa Suomi pääsi semifinaalista finaaliin ammattilaisraadin äänten perusteella, mutta sijoittui finaalissa viimeiselle sijalle 22:lla pisteellä. Vuorossa oli Suomen yhdeksäs jumbosija finaalissa. Suomi on kuitenkin useana vuonna jäänyt semifinaaliin, jolloin sijoitus on ollut huonompi. Vuonna 2009 osanottajamaita oli 42, ja näistä 17 karsiutui finaalista, joten Waldo’s Peoplen kokonaissijoitus oli 25/42.

2010

Vuonna 2010 Suomen karsinnan voittaja oli folkduo Kuunkuiskaajat kappaleella ”Työlki ellää”. Yhtye edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa Oslossa ja kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa 25. toukokuuta. Aiemmin käytössä ollut pelkkä puhelinäänestys olisi oikeuttanut karsinnassa kuudenteen sijaan, mutta ammattilaisraatien äänet mukaan laskettuna Kuunkuiskaajat jäi yhden sijoituksen päähän loppukilpailusta. Viimeisen finaalipaikan Suomelta vei Moldova kolmella pisteellä. Kuunkuiskaajien ”Työlki ellää” -kappale oli myös historian ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt suomenkielinen laulu, sillä sekä Jasmine että Teräsbetoni pääsivät karsinnasta läpi. Myös superfinaalin esityksiä kommentoineen Marco Bjurströmin väitetään vaikuttaneen äänestyksen lopputulokseen kritisoimalla humppayhtye Eläkeläisten esitystä.

2011

Vuonna 2011 Suomen edustajaksi valittiin Paradise Oskar kappaleella ”Da Da Dam”. Suomi oli semifinaalinsa kolmas 103 pisteellä, mutta finaalissa kappaleen pisteet lähes puolittuivat: 57 pisteellä irtosi sija 21. Suomi sai Norjalta täydet 12 pistettä ja Islannilta 10 pistettä.

2012

Vuonna 2012 Suomen edustajaksi valittiin Pernilla Karlsson, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän edusti Suomea ensimmäisessä semifinaalissa 22. toukokuuta 2012 kappaleella ”När jag blundar”, mutta ei päässyt finaaliin. Karlsson sai semifinaalissa 41 pistettä ja oli kahdestoista. Semifinaalipisteiden joukossa oli muun muassa täydet 12 pistettä Unkarilta, Tanskalta 8 pistettä ja Islannilta 7 pistettä.

2013

Krista Siegfrids ja taustalla laulanut naislaulaja suutelemassa vuoden 2013 kilpailussa.

Vuonna 2013 Suomen edustajaksi valittiin Krista Siegfrids, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän lauloi euroviisuissa kappaleen ”Marry Me”. Hän pääsi semifinaalista jatkoon ja sijoittui finaalissa 24:nneksi. Pisteitä tuli 13.

2014

Softengine esiintymässä vuoden 2014 kilpailussa Kööpenhaminassa.

Vuonna 2014 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut rockyhtye Softengine kappaleella ”Something Better”. Softengine pääsi finaaliin, jossa se sijoittui yhdenneksitoista 72 pisteellä. Se on Suomen kaikkien aikojen neljänneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään, joka oli 37 maata.

2015

Vuonna 2015 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät kappaleellaan ”Aina mun pitää”. Kappale sijoittui 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle saaden 13 pistettä, eikä selviytynyt finaaliin. Myöhemmin paljastetun äänijakauman mukaan kappale oli semifinaalissa yleisöäänten kymmenes ja tuomariäänten viimeinen.

2016

Vuonna 2016 Suomen edustajaksi valittiin poplaulaja Sandhja, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun kappaleellaan ”Sing It Away”. Kappale kilpaili Tukholmassa ensimmäisessä semifinaalissa, jossa se sijoittui 18 maan joukossa 15:nneksi eikä selviytynyt finaaliin.

2017

Vuonna 2017 Uuden Musiikin Kilpailun voitti Norma John kappaleellaan ”Blackbird”, joka näin ollen edusti Suomea Euroviisuissa Ukrainassa. Kappale kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa jossa se sai 92 pistettä (puhelinäänestäjiltä 51 ja raadeilta 41), sijoittui 12:nneksi, eikä päässyt näin finaaliin asti.

2018

Saara Aalto esiintymässä vuoden 2018 kilpailussa Lissabonissa.

Vuonna 2018 Suomea edusti Saara Aalto kappaleella ”Monsters”. Ensimmäisessä semifinaalissa Aalto sai 108 pistettä (puhelinäänestäjiltä 73 ja raadeilta 35), sijoittui 10. sijalle ja pääsi finaaliin. Finaalissa Suomi sijoittui 25. sijalle 46 pisteellä (23 pistettä sekä puhelin- että raatiäänestyksessä).

2019

Vuonna 2019 Suomea valittiin edustamaan Darude ja Sebastian Rejman kappaleella ”Look Away”. Kappale ei päässyt finaaliin asti, vaan sijoittui oman semifinaalinsa viimeiseksi sekä koko kilpailun kolmanneksi viimeiseksi, jätettyään ainoastaan Irlannin Sarah McTernanin sekä Itävallan Pændan taakseen. Kappale sai semifinaalissa vain 23 pistettä joista kaksitoista Virolta, kaksi Islannilta ja loput Australian, Espanjan, Kreikan sekä Puolan raadeilta.

2020

Vuonna 2020 Suomen edustajaksi valittiin Aksel Kankaanranta kappaleellaan ”Looking Back”. Kankaanranta ei kuitenkaan päässyt edustamaan Suomea vuoden 2020 Euroviisuihin, sillä ne peruttiin koronaviruspandemian takia.

2021

Vuonna 2021 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut rockyhtye Blind Channel kappaleellaan ”Dark Side”. Blind Channel pääsi jatkoon toisesta semifinaalista ja sijoittui siellä viidenneksi. He edustivat Suomea lauantaina 22.5. järjestetyssä finaalissa ja ylsivät kuudennelle sijalle 301 pisteellä. Se on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään, joka oli 39 maata.

2022

Vuonna 2022 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut The Rasmus kappaleellaan ”Jezebel”. Yhtye pääsi jatkoon toisesta semifinaalista sijoittuen siellä seitsemänneksi. Finaalissa Suomi sijoittui sijalle 21 saatuaan 38 pistettä.

2023

Käärijä esiintymässä vuoden 2023 kilpailussa Liverpoolissa.

Vuonna 2023 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut Käärijä kappaleellaan ”Cha cha cha”. Häntä pidettiin kilpailun yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista. Käärijä pääsi jatkoon ensimmäisestä semifinaalista ja esiintyi 13. toukokuuta järjestetyn finaalin ensimmäisellä puoliskolla esiintymispaikalla 13. Suomi sijoittui finaalissa toiseksi 526 pisteellä, voittaen yleisöäänestyksen 376 pisteellä. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään (37 maata) sekä kaikkien aikojen paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella.

2024

Vuonna 2024 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut Windows95man feat. Henri Piispanen kappaleella ”No rules”.

Suomen äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)

Suomen antamat pisteet

Ainoastaan finaalissa annetut pisteet näkyvät taulukossa. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010, 2012, 2015, 2016, 2017 ja 2019 Suomi ei päässyt finaaleihin, mutta sai äänestää niissä. Vuodesta 2016 lähtien annetuissa pisteissä yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella on ensin puhelinäänestyspisteet ja sitten raatipisteet, oikealla puolella on pisteet yhteensä.

Suomen antamat pisteet 1975 lähtien
Maa	1975	1976	1977	1978	1979	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989	1990	1991	1992	1993	1994	1996	1998	2000	2002	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2021	2022	2023	Pisteet
Ruotsi	6	–	0	4	0	0	1	3	10	8	12	5	0	0	0	0	8	0	7	0	8	6	7	7	12	6	7	8	5	7	X	6	12	4	10	12	10+12=22	6+12=18	0+8=8	7+12=19	3+5=8	8+12=20	0+12=12	288
Italia	12	6	2	0	8	2	–	–	1	12	6	–	4	8	10	8	12	12	8	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	3	0	0	0	2	0+2=2	8+7=15	6+4=10	3+5=8	8+6=14	0+2=2	0+6=6	177
Israel	3	8	0	10	12	–	6	12	7	–	0	0	7	6	5	5	6	0	0	–	–	10	0	5	X	5	0	X	8	0	10	X	X	X	X	3	0+7=7	0+0=0	7+12=19	0+0=0	0+0=0	X	0+0=0	154
Ranska	0	3	12	2	1	0	10	–	6	0	5	0	0	3	3	12	10	7	1	0	2	0	0	12	0	0	0	0	2	4	8	4	0	0	1	0	3+1=4	1+0=1	4+5=9	0+0=0	6+7=13	1+0=1	0+7=7	143
Norja	0	0	0	0	0	0	0	0	0	6	4	0	5	7	0	0	0	1	12	0	7	2	0	–	0	12	5	X	12	8	0	X	0	12	7	4	X	2+1=3	0+0=0	10+0=10	4+0=4	6+4=10	12+0=12	143
Sveitsi	4	7	10	1	10	12	12	0	0	1	3	7	0	5	0	3	5	0	4	0	4	0	0	0	X	10	0	X	X	X	X	0	X	X	0	X	X	X	X	2+3=5	7+12=19	0+0=0	1+10=11	133
Iso-Britannia	7	10	4	0	7	4	3	4	0	4	7	10	1	10	6	0	0	6	5	0	0	8	0	8	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0+0=0	0+2=2	0+0=0	0+0=0	0+0=0	4+10=14	0+4=4	124
Viro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	12	12	8	10	X	X	X	X	X	12	X	7	10	6	X	10	X	X	12+0=12	8+0=8	X	10+0=10	6+0=6	123
Irlanti	1	0	0	3	6	8	0	0	–	7	1	8	12	2	0	4	2	10	3	7	10	0	1	–	0	X	4	0	X	X	1	10	4	0	X	X	X	X	0+2=2	X	X	X	X	106
Alankomaat	10	0	0	0	5	10	0	0	3	0	–	3	2	0	4	0	–	0	0	0	0	7	0	–	0	X	X	X	X	X	X	X	X	8	8	X	0+10=10	0+0=0	2+0=2	5+8=13	0+0=0	0+5=5	X	90
Tanska	–	–	–	0	0	7	0	0	0	5	0	0	8	4	12	0	0	0	0	–	–	–	10	0	X	2	3	X	0	0	2	0	5	7	6	X	X	0+4=4	10+3=13	0+0=0	X	X	X	88
Belgia	0	12	3	6	0	0	2	5	0	10	0	12	3	0	0	0	3	0	0	–	0	0	0	0	0	X	X	X	X	X	6	X	X	3	X	7	0+0=0	10+0=10	X	X	0+0=0	0+0=0	0+5=5	87
Saksa v. 1990 asti Länsi-Saksa	0	0	0	12	3	2	7	10	4	0	10	2	10	0	0	0	0	0	0	3	–	1	2	0	0	0	0	1	0	0	12	0	1	0	0	0	0+0=0	0+0=0	0+1=1	0+0=0	0+0=0	0+0=0	5+0=5	86
Islanti	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	7	0	0	0	1	0	–	0	–	2	X	X	X	7	10	5	8	7	5	0	X	X	X	X	12+0=12	12+8=20	0+0=0	X	84
Espanja	8	0	7	7	0	0	0	6	0	0	8	1	0	0	8	10	4	3	10	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	0	4	0	3	0	0	0	0+0=0	0+0=0	0+0=0	0+0=0	0+0=0	3+0=3	0+0=0	83
Venäjä	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	5	3	4	7	12	3	10	0	0	0	8	2	0	8	8+0=8	–	X	4+0=4	1+4=5	–	–	79
Kypros	–	–	–	–	–	–	0	8	0	0	0	0	6	–	0	6	0	8	0	10	6	0	0	4	7	0	X	X	X	X	0	X	0	X	–	0	1+0=1	0+5=5	1+6=7	0+0=0	0+0=0	X	0+1=1	69
Kreikka	–	4	6	5	0	0	0	–	5	–	0	–	0	0	0	0	1	5	6	4	0	0	–	0	6	3	1	0	0	0	7	0	0	1	0	0	X	0+0=0	X	0+0=0	0+2=2	0+6=6	X	62
Australia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	5	7+8=15	0+10=10	0+0=0	6+10=16	X	0+8=8	8+0=8	62
Unkari	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	12	–	0	–	–	–	0	–	10	X	X	–	12	0	10	5	0	0+0=0	4+0=4	8+0=8	X	–	–	–	61
Itävalta	–	5	1	0	0	5	0	0	0	0	0	6	0	0	1	2	0	0	0	0	0	–	3	0	0	X	–	X	–	–	–	1	X	0	12	0	6+4=10	0+0=0	3+7=10	X	X	X	2+2=4	60
Luxemburg	5	0	8	0	4	3	4	7	8	0	0	4	0	12	0	0	0	0	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	55
Ukraina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	8	0	2	6	3	0	0	0	0	0	2	–	12+0=12	0+0=0	0+0=0	–	10+0=10	12+0=12	0+0=0	55
Portugali	0	1	0	0	2	1	0	2	2	0	0	0	0	0	2	0	7	2	2	5	3	0	–	–	X	X	X	X	0	0	0	X	X	–	X	0	–	12+8=20	0+0=0	X	0+0=0	0+0=0	0+3=3	52
Bulgaria	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	X	X	5	X	X	X	X	X	X	–	–	4+0=4	7+6=13	0+10=10	–	0+10=10	X	–	42
Turkki	0	–	–	0	–	0	5	1	0	3	2	0	0	0	0	0	0	0	0	–	5	0	4	0	5	0	0	4	4	5	3	X	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	41
Jugoslavia v.1992 Jugoslavian liittotasavalta	0	0	–	–	–	–	8	0	12	2	–	0	0	1	7	1	0	4	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	35
Malta	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	6	0	5	0	2	0	8	0	X	X	3	X	X	0	0	3	0	0+5=5	X	X	0+1=1	0+1=1	X	X	34
Latvia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	12	6	X	4	0	0	0	X	X	X	X	X	X	6	2+0=2	X	X	X	X	X	X	30
Serbia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	12	0	X	0	2	2	X	–	0	0+0=0	X	0+0=0	0+0=0	0+0=0	7+7=14	0+0=0	30
Tšekki	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	X	X	X	–	–	–	–	–	X	0+3=3	X	5+0=5	0+4=4	X	0+0=0	10+8=18	30
Bosnia ja Hertsegovina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	2	1	–	–	0	0	0	10	0	6	6	0	0	0	–	–	–	X	–	–	–	–	–	–	25
Liettua	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	–	0	X	X	8	0	X	0	X	0	0	0	X	0	0+6=6	X	0+0=0	X	5+3=8	2+0=2	0+0=0	24
Moldova	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	2	X	0	0	0	0	0	X	X	X	5+3=8	0+0=0	X	2+0=2	5+0=5	3+0=3	20
Slovenia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	4	–	0	X	X	X	0	X	X	X	0	X	X	0	1	X	X	0+0=0	1+6=7	X	X	7+0=7	19
Monaco	2	2	5	8	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	X	X	X	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	17
Kroatia	–	–	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	3	6	0	1	1	0	0	0	0	X	X	X	X	–	–	0+0=0	0+0=0	X	X	X	X	4+0=4	15
Puola	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	8	0	0	–	–	0	X	X	X	0	X	X	X	–	–	0	0	5+0=5	0+0=0	X	X	X	0+0=0	0+0=0	13
Azerbaidžan	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	2	0	5	0	0	0	0	0+0=0	0+0=0	X	0+2=2	0+0=0	0+3=3	X	12
Serbia ja Montenegro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	10	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	10
Albania	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	3	0	X	X	0	0	0	X	6	X	X	0	X	X	0+0=0	0+0=0	0+0=0	X	0+0=0	9
Romania	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	0	0	0	0	6	0	0	0	0	0	0	0	0	0	–	3+0=3	X	X	X	0+0=0	X	9
Pohjois-Makedonia v. 2018 asti Makedonia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	1	0	0	0	0	X	X	X	X	0	X	X	X	X	X	X	0+7=7	X	X	–	8
Georgia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	0	–	0	0	X	0	X	0	0+0=0	X	X	X	X	X	X	7
Armenia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	1	0	X	–	0	4	0	0+0=0	0+0=0	X	X	–	0+1=1	0+0=0	6
Lähteet
X = maa ei selviytynyt finaaliin, – = maa ei osallistunut kilpailuun

Suomen saamat pisteet

Mukaan on laskettu ainoastaan Suomen finaalissa saadut pisteet. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010, 2012, 2015, 2016, 2017 ja 2019 Suomi ei selviytynyt finaaleihin. Vuodesta 2004 lähtien myös semifinaaleissa karsiutuneet maat ovat voineet äänestää finaalissa. Vuodesta 2016 lähtien annetuissa pisteissä yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella on ensin puhelinäänestyspisteet ja sitten raatipisteet, oikealla puolella on pisteet yhteensä.

Suomen saamat pisteet 1975 lähtien
Maa	1975	1976	1977	1978	1979	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989	1990	1991	1992	1993	1994	1996	1998	2000	2002	2006	2007	2008	2009	2011	2013	2014	2018	2021	2022	2023	Pisteet
Ruotsi	3	–	2	0	0	0	6	0	0	7	10	0	3	0	4	0	0	0	0	0	0	10	2	10	12	12	7	4	7	0	6	6+3=9	12+0=12	7+0=7	12+12=24	157
Viro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	10	7	5	12	6	10	4	7	0	6	10+2=12	12+7=19	8+5=13	12+10=22	133
Islanti	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	6	0	0	0	5	1	0	5	0	7	–	0	–	12	12	7	8	10	0	5	3+0=3	12+5=17	0+0=0	12+10=22	120
Norja	10	4	8	2	0	5	0	0	2	5	0	0	10	0	0	0	0	0	0	0	2	1	0	–	12	4	4	0	12	0	7	0+0=0	6+0=6	0+0=0	12+12=24	118
Israel	8	6	7	0	0	–	2	0	7	–	1	0	0	3	10	3	0	1	0	–	–	0	0	0	7	0	0	0	0	4	0	0+6=6	4+0=4	0+0=0	12+8=20	89
Irlanti	5	5	12	0	0	0	5	0	–	0	6	0	0	0	8	0	4	0	0	0	0	0	0	–	10	0	0	0	3	0	0	0+0=0	5+0=5	0+0=0	12+8=20	83
Kreikka	–	0	2	0	7	0	0	–	8	–	10	–	1	0	0	0	1	0	8	10	0	0	–	0	12	0	0	0	0	0	0	0+0=0	6+0=6	0+0=0	10+0=10	75
Saksa v. 1990 asti Länsi-Saksa	12	6	0	0	5	0	0	0	7	1	0	3	1	0	0	0	0	0	0	0	–	0	0	0	10	1	0	0	2	1	4	0+0=0	8+0=8	0+0=0	12+0=12	73
Tanska	–	–	–	0	0	0	0	0	0	6	0	0	0	0	0	0	0	0	0	–	–	–	0	3	12	4	0	0	5	2	4	0+0=0	7+8=15	0+0=0	12+8=20	71
Sveitsi	12	0	5	0	8	0	5	0	4	0	2	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	8	1	0	0	5	0	4	0+0=0	4+1=5	0+0=0	8+0=8	67
Alankomaat	0	1	4	0	0	0	5	0	0	0	–	1	8	0	6	0	–	0	0	0	0	0	5	–	7	0	0	0	0	0	2	0+0=0	4+0=4	0+0=0	12+10=22	65
Iso-Britannia	4	2	0	0	0	0	0	0	6	0	7	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	12	0	0	0	0	0	6	0+4=4	7+4=11	0+0=0	12+0=12	64
Ranska	0	0	4	0	5	1	1	–	1	5	0	0	0	0	10	0	0	0	0	0	0	0	0	0	8	0	0	0	0	3	0	0+0=0	1+0=1	0+0=0	6+8=14	53
Itävalta	–	7	6	0	0	0	0	0	2	5	0	0	0	0	3	0	0	0	0	0	0	–	0	0	–	0	–	–	0	0	4	0+0=0	4+1=5	0+0=0	12+8=20	52
Espanja	1	6	0	0	0	0	2	0	0	1	6	0	2	0	7	0	0	0	0	0	0	0	0	0	10	0	0	0	0	0	0	0+0=0	2+0=2	0+0=0	12+1=13	50
Belgia	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	8	0	0	0	0	0	0	0	–	0	0	0	0	8	0	0	0	0	0	3	0+0=0	6+8=14	0+0=0	12+5=17	50
Italia	0	0	0	0	7	0	–	–	0	0	7	–	0	0	0	0	0	0	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	6	0+0=0	8+10=18	0+1=1	6+0=6	45
Serbia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	0	–	0+0=0	7+10=17	0+6=6	12+7=19	42
Kypros	–	–	–	–	–	–	0	0	0	4	6	3	0	–	3	0	0	0	0	0	0	0	0	2	5	0	0	0	0	0	–	0+0=0	4+3=7	0+0=0	7+3=10	40
Puola	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	–	–	12	0	2	0	5	–	3	0+0=0	6+2=8	0+0=0	10+0=10	40
Liettua	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	–	0	10	5	0	0	1	0	0	0+0=0	7+0=7	0+0=0	12+3=15	38
Malta	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	2	0	0	0	0	0	7	0	0	3	0	0	0	0+0=0	7+2=9	1+0=1	8+8=16	38
Latvia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	8	0	1	0	0	0	3	0+0=0	8+4=12	1+0=1	12+0=12	37
Turkki	0	–	–	0	–	0	0	0	3	6	3	1	0	0	10	0	0	0	3	–	0	0	0	0	7	0	0	0	0	–	–	–	–	–	–	33
Kroatia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	0	0	10	0	0	0	0	0	–	0+0=0	6+0=6	0+0=0	10+7=17	33
Romania	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	4	0	4	0	0	0	0	0	0	0+0=0	6+8=14	0+0=0	10+0=10	32
Portugali	0	0	0	0	0	0	1	0	0	3	0	0	4	0	1	0	0	0	0	0	0	0	–	–	6	0	0	0	0	–	0	0+0=0	5+0=5	0+0=0	10+0=10	30
Ukraina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	0	0	0	0	0	0	0+0=0	8+0=8	4+0=4	10+0=10	29
Slovenia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	0	–	0	8	0	0	0	0	0	0	0+0=0	4+4=8	0+0=0	10+0=10	26
Tšekki	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	X	X	X	–	–	–	0+3=3	4+1=5	1+0=1	10+5=15	24
Australia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	4+0=4	3+0=3	0+0=0	12+5=17	24
San Marino	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	3	3	0+0=0	4+1=5	0+0=0	12+0=12	23
Jugoslavia v.1992 Jugoslavian liittotasavalta	5	0	–	–	–	–	0	0	0	3	–	0	1	0	10	0	0	3	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	22
Andorra	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	10	7	4	0	–	–	–	–	–	–	–	21
Luxemburg	6	0	0	0	6	0	0	0	1	0	0	0	2	0	4	0	0	0	2	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	21
Moldova	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	6	0	0	0	0	0	0	0+0=0	5+0=5	0+0=0	7+0=7	18
Bulgaria	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	5	0	0	3	0	0	0	0+0=0	8+1=9	0+0=0	–	17
Venäjä	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	0	0	8	0	0	0	0	0	0	0+0=0	8+0=8	–	–	16
Azerbaidžan	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	0	0+0=0	5+0=5	0+0=0	8+3=11	16
Monaco	8	7	0	0	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	15
Pohjois-Makedonia v. 2018 asti Makedonia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	1	0	1	6	0	0	0	0	0	0	0+5=5	2+0=2	0+0=0	–	15
Albania	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	0	0	0	0+0=0	3+3=6	2+0=2	6+0=6	14
Armenia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	0	0	0	0+0=0	–	0+0=0	6+8=14	14
Bosnia ja Hertsegovina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	1	0	0	–	3	7	0	0	0	0	–	–	–	–	–	–	11
Georgia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	0	0	0+0=0	0+0=0	2+0=2	8+1=9	11
Muu maailma	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	10	10
Valko-Venäjä	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	1	0	0	0	0	0	0+0=0	–	–	–	8
Serbia ja Montenegro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7
Unkari	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	–	0	–	–	–	0	0	0	0	0	6	0+0=0	–	–	–	6
Lähteet
– = maa ei osallistunut kilpailuun

Kapellimestarit

Ossi Runne johti Suomen esitystä 22 kertaa kansainvälisessä loppukilpailussa ja toimi Yleisradion kommentaattorina kahdesti.

Vuosina 1956–1998 Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti suuri viihdeorkesteri jousineen, puhaltimineen ja komppiryhmineen. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä. Suomen kapellimestarina toimivat George de Godzinsky, Ossi Runne, Henrik Otto Donner sekä Olli Ahvenlahti.

Suomen kapellimestarit 1961–1998
Vuosi	Nimi
1961	George de Godzinsky
1962
1963
1964
1965
1966	Ossi Runne
1967
1968
1969
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981	Henrik Otto Donner
1982	Ossi Runne
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990	Olli Ahvenlahti
1991
1992
1993
1994
1996
1998

Kommentaattorit

Televisio

Historian kuluessa Yleisradion kommentaattoreina ovat toimineet useat kokeneet radio- ja televisiojuontajat, kuten Erkki Toivanen, Heikki Harma, Maria Guzenina, Aarre Elo, Vesa Nuotio ja Erkki Pohjanheimo. Jaana Pelkonen toimi selostajana vuodesta 2005 vuoteen 2010. Vuonna 2011 hänet korvasi Tarja Närhi, joka juonsi yhdessä Asko Murtomäen kanssa. Vuosina 2014 ja 2015 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia. Vuosina 1960, 2013 ja 2015 suomenkielinen selostus tehtiin kilpailupaikan sijasta Yleisradion studioilta Pasilasta. Euroviisulähetykset (mukaan lukien Suomen karsinnat) on näyttänyt Suomessa vuosina 1960–2001 ja vuodesta 2021 eteenpäin Yle TV1 ja vuosina 2002–2019 Yle TV2, tosin vuoden 2017 ensimmäinen semifinaali tuli jalkapallo-ottelun takia poikkeuksellisesti TV1:n puolelta. Uuden Musiikin Kilpailu lähetettiin vuosina 2012–2019 Yle TV2:lla ja vuodesta 2020 alkaen Yle TV1:llä. Vuoden 2018 Uuden Musiikin Kilpailu nähtiin TV1:n puolella.

Vuosi/vuodet	Kommentoijat
1960–1969	Aarno Walli
1970	Ei lähetetty Suomessa
1971–1972	Heikki Seppälä
1973	Erkki Pohjanheimo
1974	Matti Paalosmaa
1975	Heikki Seppälä
1976	Vesa Nuotio
1977–1978	Erkki Toivanen
1979	Anja-Maija Leppänen
1980	Heikki Harma Aarre Elo
1981	Ossi Runne
1982	Erkki Toivanen
1983	Erkki Pohjanheimo
1984	Heikki Seppälä
1985–1986	Heikki Harma Kari Lumikero
1987	Erkki Toivanen
1988	Erkki Pohjanheimo
1989	Heikki Harma
1990	Erkki Pohjanheimo Ossi Runne
1991	Erkki Pohjanheimo
1992	Erkki Pohjanheimo Kati Bergman
1993–1994	Erkki Pohjanheimo Kirsi-Maria Niemi
1995	Erkki Pohjanheimo Olli Ahvenlahti
1996	Erkki Pohjanheimo Sanna Kojo
1997	Aki Sirkesalo Olli Ahvenlahti
1998	Maria Guzenina Sami Aaltonen
1999–2000	Jani Juntunen
2001	Jani Juntunen Asko Murtomäki
2002–2003	Maria Guzenina Asko Murtomäki
2004	Markus Kajo Asko Murtomäki
2005–2006	Jaana Pelkonen Heikki Paasonen Asko Murtomäki
2007	Heikki Paasonen Ellen Jokikunnas Asko Murtomäki
2008–2009	Jaana Pelkonen Mikko Peltola Asko Murtomäki
2010	Jaana Pelkonen Asko Murtomäki
2011	Tarja Närhi Asko Murtomäki
2012	Tarja Närhi Tobias Larsson
2013	Juuso Mäkilähde Aino Töllinen
2014	Jorma Hietamäki Sanna Pirkkalainen
2015	Aino Töllinen Cristal Snow
2016–2018	Mikko Silvennoinen
2019	Mikko Silvennoinen Krista Siegfrids
2020	Kilpailu peruttiin
2021–2022	Mikko Silvennoinen
2023	Mikko Silvennoinen Katri Norrlin (2. semifinaali)

Ruotsinkieliset kommentaattorit

Vuosi/vuodet	Kommentoijat
2002–2008	Thomas Lundin
2009–2010	Tobias Larsson
2011–	Eva Frantz Johan Lindroos

Radio

Vuodesta 1960 vuoteen 1969 radiossa ja televisiossa oli sama kommentaattori, Aarno Walli. Vuodesta 1971 alkaen lukuun ottamatta vuotta 1974 radiossa on ollut televisiosta oma erillinen selostuksensa. Vuonna 1970 Suomi ja Yleisradio eivät osallistuneet Eurovision laulukilpailuun eikä kilpailua lähetetty Suomen televisiossa ja radiossa. Vuosina 2014 ja 2015 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia.

Vuosi/vuodet	Kommentoijat
1971–1972	Poppe Berg
1973	tuntematon
1974	Matti Paalosmaa
1975	Erkki Melakoski
1976–1981	tuntematon
1982–1985	Jake Nyman
1986	Heimo Holopainen ja Erkki Vihtonen
1987–1988	tuntematon
1989–1991	Jake Nyman ja Kati Bergman
1992	Heimo Holopainen
1993	Sanna Kojo ja Outi Popp
1994–1996	Aki Sirkesalo ja Kati Bergman
1997	Marko Miettinen ja Kati Bergman
1998–1999	Aki Sirkesalo ja Kati Bergman
2000–2003	Iris Mattilalähde? ja Tarja Närhi
2004–2013	Sanna Kojo ja Jorma Hietamäki
2014	Jorma Hietamäki ja Sanna Pirkkalainen
2015	Aino Töllinen ja Cristal Snow
2016–2017	Jorma Hietamäki ja Sanna Pirkkalainen
2018	Anna Keränen
2019	Sanna Pirkkalainen ja Toni Laaksonen (Semifinaalit) Sanna Pirkkalainen ja Sami Sykkö (Finaali)
2021	Sanna Pirkkalainen ja Toni Laaksonen

Pisteidenlukijat

Suomi on pääosin ilmoittanut pisteensä englanniksi, paitsi vuosina 1961, 1962 ja 1978 ne ilmoitettiin ranskaksi.

• 1961–1969: Poppe Berg
• 1971 (Suomen tuomarit Dublinissa): Vieno Kekkonen, Markku Veijalainen
• 1972 (Suomen tuomarit Edinburghissa): Åke Granholm, Marita Merikoski
• 1973 (Suomen tuomarit Luxemburgissa): Kristiina Kauhtio, Heikki Sarmanto
• 1974: Aarre Elo
• 1975: Kaarina Pönniö
• 1976: Erkki Vihtonen
• 1977–1980: Kaarina Pönniö
• 1981: Annemi Genetz
• 1982–1984: Solveig Herlin
• 1985: Annemi Genetz
• 1986–1990: Solveig Herlin
• 1991: Heidi Kokki
• 1992–1994: Solveig Herlin
• 1996: Solveig Herlin
• 1998: Marjo Wilska
• 2000: Pia Mäkinen
• 2002: Marion Rung
• 2004: Anna Stenlund
• 2005: Jari Sillanpää
• 2006: Nina Tapio
• 2007: Laura Voutilainen
• 2008: Mikko Leppilampi
• 2009: Jari Sillanpää
• 2010: Johanna Pirttilahti
• 2011: Susan Aho
• 2012: Mr. Lordi
• 2013: Kristiina Wheeler
• 2014: Redrama
• 2015: Krista Siegfrids
• 2016: Jussi-Pekka Rantanen
• 2017: Jenni Vartiainen
• 2018: ABREU
• 2019: Christoffer Strandberg
• 2021: Katri Norrlin
• 2022: Aksel Kankaanranta
• 2023: Bess

Katso myös

• Luettelo Suomen euroviisuedustajista
• Eurovision laulukilpailun teemasivu

Lähteet

• Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria. Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8.

Kirjallisuutta

• Murtomäki, Asko: Finland 12 points!. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-106-2.

Aiheesta muualla

• Yleisradion luettelo Suomen osallistumiskerroista
• Suomen äänestyshistoria (englanniksi)

Eurovision laulukilpailu

Maat

Kilpailut vuosittain

Yliviivattu vuosiluku tarkoittaa, että kilpailua ei järjestetty kyseisenä vuonna.

Isäntäkaupungit

Yliviivattu kaupunki tarkoittaa, että kilpailua ei järjestetty kyseisenä vuonna.