Suomen presidentinvaali 2006

Suomen presidentinvaalissa 2006 Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle (2006–2012) Suomen presidentiksi. Vaali järjestettiin suorana kansanvaalina.

Suomen presidentinvaali 2006

15. tammikuuta 2006 (1. kierros) 29. tammikuuta 2006 (2. kierros)

Ehdokas Tarja Halonen Sauli Niinistö Puolue Sosiaalidemokraatit Kokoomus Äänet 1 630 980 1 518 333 Kannatus 51,8 % 48,2 %

Presidentti ennen vaaleja Tarja Halonen Sosiaalidemokraatit Uusi presidentti Tarja Halonen Sosiaalidemokraatit

Ensimmäinen kierroksen äänestyspäivä oli 15. tammikuuta. Ehdolla vaalien ensimmäisellä kierroksella oli yhteensä 6 miestä ja 2 naista. Kukaan ehdokkaista ei saanut yli 50 prosenttia äänistä, joten vaalissa järjestettiin toinen kierros, jolle pääsivät kaksi eniten ääniä saanutta, Halonen (46,3 %) ja Sauli Niinistö (24,1 %). Toisen kierroksen äänestyspäivä oli 29. tammikuuta. Halonen sai 51,8 prosenttia äänistä.

Tulokset

Molempien kierroksien voittajat kunnittain

Suomen presidentinvaalin 18.–24. ja 29. tammikuuta 2006 tulokset

Ehdokas		Puolue		1. kierros		2. kierros
				Ääniä	%	Ääniä	%
	Tarja Halonen	Sosiaalidemokraatit	SDP	1 397 030	46,31	1 630 980	51,79
	Sauli Niinistö	Kokoomus	KOK	725 866	24,06	1 518 333	48,21
	Matti Vanhanen	Keskusta	KESK	561 990	18,63
	Heidi Hautala	Vihreät	VIHR	105 248	3,49
	Timo Soini	Perussuomalaiset	PS	103 492	3,43
	Bjarne Kallis	Kristillisdemokraatit	KD	61 483	2,04
	Henrik Lax	Ruotsalainen kansanpuolue	RKP	48 703	1,61
	Arto Lahti	Valitsijayhdistys		12 989	0,43
Yhteensä				3 016 801	100 %	3 149 313	100 %
Hylätyt				8 805	0,3	14 354	0,5
Äänestysprosentti				4 272 537	70,8	4 272 537	74,0
Lähde: Oikeusministeriö

Ensimmäinen kierros

Maakunnittain

Maakunta	Tarja Halonen	Sauli Niinistö	Matti Vanhanen	Heidi Hautala	Timo Soini	Bjarne Kallis	Henrik Lax	Arto Lahti	Äänestäneet	Äänet	Hyväksytyt äänet	Hylätyt äänet
Etelä-Savo	41 939	17 448	24 944	1 890	2 914	1 766	187	343	129 079	91 812	91 431	381
Pohjois-Savo	62 276	23 964	40 128	3 158	5 426	2 251	332	513	197 683	138 352	138 048	304
Pohjois-Karjala	41 812	15 605	25 274	2 244	4 520	1 682	177	351	132 825	91 942	91 665	277
Kainuu	19 659	6 380	16 001	725	1 784	706	84	172	67 545	45 629	45 511	118
Uusimaa	366 169	253 635	71 823	45 389	22 345	14 281	16 991	3 602	1 025 287	796 461	794 235	2 226
Itä-Uusimaa	24 352	12 292	6 739	2 176	1 159	1 023	5 475	208	69 688	53 543	53 424	119
Varsinais-Suomi	130 953	73 296	36 741	9 801	8 754	3 990	4 372	1 196	355 961	269 907	269 103	804
Kanta-Häme	49 183	24 500	15 860	2 330	3 038	1 758	276	440	131 359	97 664	97 385	279
Päijät-Häme	55 884	29 570	17 026	2 819	4 370	2 279	347	624	156 066	113 212	112 919	293
Kymenlaakso	53 592	25 472	17 055	2 269	4 579	1 957	450	583	146 922	106 412	105 957	455
Etelä-Karjala	36 593	17 960	17 662	1 734	2 992	1 361	206	481	107 949	79 230	78 989	241
Keski-Suomi	75 328	27 239	34 830	4 740	6 088	3 449	342	552	209 443	153 025	152 568	457
Etelä-Pohjanmaa	33 091	23 107	45 989	1 282	4 881	3 184	160	317	150 707	112 339	112 011	328
Pohjanmaa	47 288	15 466	12 192	2 508	1 946	6 294	15 133	227	132 754	101 359	101 054	305
Satakunta	71 633	28 339	26 793	2 512	5 147	2 184	357	897	185 999	138 255	137 862	393
Pirkanmaa	134 067	72 352	37 063	10 795	10 819	5 593	1 002	1 237	364 658	273 777	272 928	849
Keski-Pohjanmaa	13 322	5 366	14 904	608	1 529	3 654	870	92	53 660	40 430	40 345	85
Pohjois-Pohjanmaa	82 342	36 595	67 230	5 632	7 433	2 806	386	741	280 672	203 656	203 165	491
Lappi	49 524	16 293	33 282	2 139	3 750	1 113	153	393	145 532	106 957	106 647	310
Ahvenanmaa	8 023	987	454	497	18	152	1 403	20	19 603	11 644	11 554	90

Toinen kierros

Maakunnittain

Maakunta	Tarja Halonen	Sauli Niinistö	Äänestäneet	Äänet	Hyväksytyt äänet	Hylätyt äänet
Etelä-Savo	47 651	47 329	129 079	95 496	94 980	516
Pohjois-Savo	73 385	70 060	197 683	144 124	143 445	679
Pohjois-Karjala	49 887	45 744	132 825	96 117	95 631	486
Kainuu	23 881	23 126	67 545	47 242	47 007	235
Uusimaa	429 938	401 466	1 025 287	834 807	831 404	3 403
Itä-Uusimaa	28 348	27 205	69 688	55 764	55 553	211
Varsinais-Suomi	149 753	130 990	355 961	282 047	280 743	1 304
Kanta-Häme	55 577	46 649	131 359	102 734	102 226	508
Päijät-Häme	63 595	56 272	156 066	120 343	119 867	476
Kymenlaakso	60 880	50 666	146 922	112 085	111 546	539
Etelä-Karjala	41 433	41 057	107 949	82 870	82 490	380
Keski-Suomi	88 668	70 495	209 443	159 952	159 163	789
Etelä-Pohjanmaa	39 758	74 467	150 707	114 867	114 225	642
Pohjanmaa	55 386	49 347	132 754	105 162	104 733	429
Satakunta	80 985	63 292	185 999	144 915	144 277	638
Pirkanmaa	156 183	130 229	364 658	287 706	286 412	1 294
Keski-Pohjanmaa	16 952	23 990	53 660	41 158	40 942	216
Pohjois-Pohjanmaa	100 860	110 871	280 672	212 613	211 731	882
Lappi	59 521	51 045	145 532	111 195	110 566	629
Ahvenanmaa	8 339	4 033	19 603	12 470	12 372	98

Ensimmäisen vaalikierroksen teemoja – Nato ja presidentin valtaoikeudet

Vaalin suurimmat teemat olivat Nato-jäsenyys ja presidentin valtaoikeudet. Kun huomattavan osan suomalaisista todettiin pitävän tasavallan presidenttiä edelleen vahvana Suomen ulkopoliittisena johtajana, keskustelu alkoi sen jälkeen painottua Suomen liittoutumattomuuteen ja mahdollisiin liittoutumistarpeisiin.

Vaalikampanjoiden alkuvaiheessa keskusteltiin enemmän presidentin valtaoikeuksista ja siitä, onko presidentti edelleen kiistattomasti Puolustusvoimien ylipäällikkö, joka vastaa sodasta ja rauhasta yhdessä eduskunnan kanssa, vai onko tämä tehtävä jäämässä Euroopan unionin integraation vuoksi enenevässä määrin hallitusta johtavalle pääministerille. Erityisesti Hautala ja Niinistö korostivat voimakkaasti sitä, että presidentin pitäisi johtaa arvovallalla, nostamalla rohkeasti keskustelunaiheeksi erilaisia kauaskantoisia aiheita muun muassa Suomen ja maailman tulevaisuuden ongelmista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Kun ilmeni yhä selvemmin, että suuri osa äänestäjistä pitää tasavallan presidentin tehtävänä ennen kaikkea ulkopolitiikkaa ja että ylipäällikön tehtävä pitää säilyttää, alkoi kampanjoissa painottua Suomen suhtautuminen Euroopan unionin taistelujoukkoihin ja niiden mahdolliseen käyttämiseen Nato Response Forcen tukena. Keskustelu ohjautui myös Suomen Nato-jäsenyyteen, jota vaalikeskusteluissa vastusti voimakkaimmin Soini ja kannatti voimakkaimmin Lax. Muut perustelivat epäröiviä ja jarruttavia mielipiteitään vedoten pääasiassa Suomen turvallisuuspoliittiseen selontekoon, eduskunnan ja kansan tahtoon sekä Yhdysvaltain vahvaan rooliin järjestössä.

Vanhanen ja Halonen korostivat viimeisessä televisiotentissä sitä, ettei päätöstä Nato-jäsenyydestä tee presidentti, vaan eduskunta ja että hallitus noudattaa vuoden 2004 turvallisuuspoliittista selontekoa ja että liittoutumista käsitellään uudelleen vuoden 2008 turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Niinistön mielestä Nato toisi turvallisuustakuun, joka Euroopan unionilta jäi Suomen osalta järjestämättä siksi, että perustuslakisopimus jäi kansanäänestyksillä hyväksymättä Ranskassa ja Alankomaissa ja prosessi pysähtyi. Niinistö ei presidenttinä vastustaisi lähenemistä eurooppalaisemman Naton suuntaan, mutta korosti, että päätöksen asiasta tekee eduskunta, koska se on kansallinen asia.

Vaalituloksen selviämisen jälkeen Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon Niinistö mainitsi lisäksi, että hän kannattaa aktiivista taloudellista ja muuta yhteistyötä myös Venäjän kanssa ja että Suomen pitää hoitaa suhteensa Venäjään Euroopan unioninkin kautta.

Ensimmäisen vaalikierroksen kampanjat

Useissa kampanjoissa pyrittiin perinteisen varovaisiin kampanjoihin verrattuna suhteellisen suureen räväkkyyteen ja yllättävyyteen.

2 Bjarne Kallis

Kampanjan tunnus: "Äänesi on Kallis"

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Bjarne Kallis korosti kristillisten arvojen merkitystä Pohjoismaisen hyvinvoinnin pohjana. Kallis oli liikkeellä alle 100 000 euron budjetilla.

Toisella kierroksella Kallis sanoi äänestävänsä Niinistöä.

3 Sauli Niinistö

kunta	vaalipiiri	osuus
vahvimmat kunnat
Kauniainen	Uusimaa	50,2
Espoo	Uusimaa	42,2
Salo	Varsinais-Suomi	36,9
Merimasku	Varsinais-Suomi	34,5
Naantali	Varsinais-Suomi	34,2
kunta	vaalipiiri	osuus
heikoimmat kunnat
Kökar	Ahvenanmaa	3,6
Kestilä	Oulu	4,9
Ullava	Vaasa	5,3
Rautavaara	Pohjois-Savo	5,5
Kumlinge	Ahvenanmaa	5,8

Kampanjan tunnus: "Työväen presidentti"

Kansallisen Kokoomuksen Sauli Niinistö julistautui vaalimainoksissaan keskiviikkona 26. lokakuuta 2005 työväen presidentiksi näkyvällä mainosiskulla lehdissä ja televisiomainoksella. Niinistö korosti vastakkainasettelun olevan ohi työelämässä ja Suomen olevan suomalaisten yhteinen yritys. Niinistö on toiminut Euroopan investointipankin varapääjohtajana.

Niinistö korosti kampanjassaan myös turvallisuuden merkitystä, mutta ilmoitti parhaiten suomalaisille sopivan eurooppalaisen turvallisuuden, jonka eteen ei ole tehty tarpeeksi töitä. Niinistön mukaan ilmastonmuutos on maailman riskienhallinnan tärkein kysymys ja sanoo suomalaisella ympäristöteknologialla olevan paljon annettavaa.

Niinistön kirjoittama kirja Viiden vuoden yksinäisyys julkaistiin ennen vaalikampanjan alkua. Kyseinen teos tarkastelee Suomen poliittista historiaa muutamia vuosia presidentinvaaleista taaksepäin, mutta se ei ollut varsinainen vaalikirja. Niinistön vaalibudjetti oli 1,3 miljoonaa euroa, josta pääosa oli ylimääräistä presidentinvaaleihin myönnettyä puoluetukea.

Niinistö sai Keskustan Matti Vanhasen kampanjakoneistolta tukea toista kierrosta varten ja Vanhanen itsekin ilmoitti äänestävänsä Niinistöä.

4 Timo Soini

Kampanjan tunnus: "Oikea mies presidentiksi"

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puheenjohtaja Timo Soinin tärkeimpiä vaaliteemoja olivat EU-vastaisuus ja Suomen itsenäisyys. Hän vaati kansanäänestystä Euroopan unionin jäsenyydestä ja eroa siitä kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Timo Soini vastusti selkeästi myös Suomen Nato-jäsenyyttä ja pakkoruotsia.

Soini on sanonut Arto Lahden tapaan, että Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen. Soinin vaalikampanjaan kuluu rahaa alle 100 000 euroa, mistä 40 000 euroa suoraa parlamentaarista tukea. Yleisradion haastattelussa Soini mainitsi tavoitteekseen 8 prosentin kannatuksen, millä puoluetta vietäisiin eteenpäin. Soinilla oli kannatusta EU:n vastustajien lisäksi myös maataloustuloratkaisuihin pettyneissä maanviljelijöissä.

Soini ei testamentannut äänestäjiensä ääniä toiselle kierrokselle.

5 Heidi Hautala

Kampanjan tunnus: "Kansalaisten puolustusvoima"

Vihreän liiton kansanedustaja Heidi Hautala ilmoitti kampanjassaan tahtovansa "kansalaisten puolustusvoimaksi". Hän kritisoi myös presidentin valtaoikeuksia ja halusi vähentää niitä parlamentarismin hyväksi. Hautalan kampanjabudjetti oli 180 000 euroa. Hautala oli ehdokkaana presidentinvaaleissa jo vuonna 2000.

Hautala ei testamentannut äänestäjiensä ääniä toiselle kierrokselle.

6 Henrik Lax

Kampanjan tunnus: "Vision, mod, tolerans — Parempi Suomi"

Ruotsalaisen Kansanpuolueen europarlamentaarikko Henrik Lax nosti teemoikseen suvaitsevaisuuden, rauhan edistämisen, pohjoismaisten siteiden vahvistamisen, EU:n vahvistamisen ja liittymisen Natoon.

Puolueen puheenjohtaja ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam tuki Laxia, vaikka hän itse ministerinä kannattaa eduskunnan hyväksymää turvallisuuspoliittista selontekoa toistaiseksi jatkuvasta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Laxin kampanjabudjetti oli noin 200 000 euroa.

Lax sanoi äänestävänsä toisella kierroksella Niinistöä. Presidentinvaalissa vuonna 1994 monet keskustalaiset ryhtyivät tukemaan RKP:n Elisabeth Rehniä SDP:n Martti Ahtisaaren ollessa toisena ehdokkaana. Vastaavasti vuonna 2000 monet RKP:n tunnetut henkilöt tukivat Keskustan Esko Ahoa presidentiksi toisen ehdokkaan ollessa SDP:n Tarja Halonen.

Kuitenkin esimerkiksi RKP:n pitkän linjan kansanedustaja Eva Biaudet ilmoitti tukevansa toisella kierroksella Halosta. 20. tammikuuta Biaudet sanoi Hufvudstadsbladetissa, että "elämänkatsomukselliset ja inhimilliset kysymykset ratkaisevat, ja silloin valinta on Tarja Halonen”. Näin ollen RKP oli puolueena jakautunut näissä vaaleissa.

7 Matti Vanhanen

kunta	vaalipiiri	osuus
vahvimmat kunnat
Kortesjärvi	Vaasa	64,7
Merijärvi	Oulu	64,2
Ullava	Vaasa	62,5
Kestilä	Oulu	62,0
Halsua	Vaasa	60,9
kunta	vaalipiiri	osuus
heikoimmat kunnat
Kökar	Ahvenanmaa	1,5
Lemland	Ahvenanmaa	2,1
Maarianhamina	Ahvenanmaa	2,4
Sottunga	Ahvenanmaa	2,9
Jomala	Ahvenanmaa	3,3

Kampanjan tunnus: "Vihreä tuuli"

Suomen Keskustan puheenjohtajan ja pääministeri Matti Vanhasen kampanjasisältö julkistettiin lauantaina 29. lokakuuta 2005. Kampanjan otsikkona oli "Vihreä tuuli".

Vanhasta henkilönä yritti tehdä tunnetuksi Timo Laaninen, joka poliittisena toimittajana kirjoitti Vanhasesta kirjan Se on ihan Matti. Vanhanen kirjoitti myös virallisen vaalikirjan Vaikeita valintoja. Vanhasen vaalibudjetti oli ehdokkaista suurin, noin 1,5 miljoonaa euroa, josta pääosa oli ylimääräistä presidentinvaaleihin myönnettyä puoluetukea.

Vanhanen ilmoitti itse äänestävänsä toisella kierroksella Sauli Niinistöä. Myös Vanhasen kampanjakoneisto ryhtyi tukemaan Niinistöä Kansallisen Kokoomuksen ja Keskustan vuosi sitten sopimalla tavalla. Vanhanen itse ei osallistunut kampanjatyöhön muulla tavalla kuin ilmoittamalla äänestävänsä Niinistöä.

8 Arto Lahti

Kampanjan tunnus: "Arto Lahti osaa ja uskaltaa"

Professori Arto Lahden asetti ehdokkaaksi valitsijayhdistys, joka keräsi yli 20 000 kannatuskorttia 22. marraskuuta 2005 mennessä. Sitoutumaton Lahti nosti vaaliteemoikseen pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamisen, vahvan moraalin tuomisen politiikkaan, Karjalan palauttamisen ja muut Suomen historian kipupisteiksi sanomansa aiheet kuten sotasyyllisten ja asekätkijöiden tuomiot, ylivelkaantuneiden aseman korjaamisen, lasten, perheiden, naisten ja miesten oikeuksien turvaamisen sekä avoimen keskustelun Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta.

Lahti kampanjoi Ukrainan oranssin vallankumouksen värillä, mutta hänen tavaramerkikseen muodostui kuitenkin TV-väittelyissä hänen paidankauluksissaan käyttämänsä klassiset rusetit. Koska Lahti ei saanut taustapuolueen puuttumisen vuoksi valtiollista puoluetukea, hän joutui keräämään noin 10 000 euron kampanjarahat itse.

Lahden mukaan hänet hiljennettiin useissa vaalitenteissä ja -paneeleissa sekä koneellisesti että suullisesti, minkä vuoksi hän vaati television vaalitentteihin ulkomaalaisia vaalitarkkailijoita. Ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen Lahti kertoi jatkavansa todennäköisesti politiikassa, ja vaalien toisella kierroksella hän liittyi tukemaan Niinistön kampanjaa.

9 Tarja Halonen

kunta	vaalipiiri	osuus
vahvimmat kunnat
Kökar	Ahvenanmaa	75,9
Lemland	Ahvenanmaa	74,5
Saltvik	Ahvenanmaa	73,8
Eckerö	Ahvenanmaa	72,4
Hammarland	Ahvenanmaa	72,3
kunta	vaalipiiri	osuus
heikoimmat kunnat
Ullava	Vaasa	16,3
Halsua	Vaasa	18,4
Kortesjärvi	Vaasa	19,5
Veteli	Vaasa	19,7
Lappajärvi	Vaasa	19,8

Kampanjan tunnus: "Koko kansan presidentti"

SDP:n presidenttiehdokas ja istuva presidentti Tarja Halonen lähti vaalitaistoon sloganilla "Tasavallan presidentti". Kampanjassa pyrittiin korostamaan Halosen tavallisuusimagoa ja sitä, että jatketaan vanhaan tapaan. Halonen penäsi "kuluttajansuojaa" kaikkiin vaalilupauksiin. Syksyllä 2005 ilmestyi Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen – yksi meistä, joka Lehtilän mukaan ei ollut vaalikirja.

SDP:n kampanjatoimistosta ehdittiin ilmoittaa, että valtion varojen säästämiseksi kannattaisi äänestää Halosta suoraan ensimmäisellä eikä vasta toisella kierroksella, koska toisen kierroksen järjestäminen maksaa valtiolle noin 7 miljoonaa euroa. Halonen sai humoristista tukea kampanjaansa myös yhdysvaltalaiselta talk-show-isännältä Conan O'Brienilta. Halosen vaalibudjetti oli noin 1,3 miljoonaa, josta pääosa oli ylimääräistä presidentinvaaleihin myönnettyä puoluetukea.

Halonen sai eniten ääniä presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella ja meni Niinistön kanssa toiselle kierrokselle. Halonen ei muodollisesti ollut Vasemmistoliiton ehdokas, mutta puolue sopi tukevansa hänen uudelleenvalintaansa.

Ehdokkaaksi yrittäneet

Vasemmistolainen Ilkka Tillanen yritti ehdokkaaksi valitsijayhdistys Utopia 2006:n avulla, mutta kannattajakortteja kerättiin tukijoukon mukaan vain 15 440, eikä hän siis voinut osallistua itse vaaliin, koska kortteja olisi tarvittu vähintään 20 000. Tillanen kannattajineen katsoi, että Vasemmistoliiton mentyä käytännössä suoraan Halosen taakse vaaleista puuttui aidosti vasemmistolainen vaihtoehto. Tillanen kertoi jälkeenpäin, ettei hän aktiivisesti pyrkinytkään presidentiksi, vaan vain ehdokkaaksi voidakseen ottaa julkisesti kantaa.

RKP:n presidenttiehdokkaasta käytiin aikoinaan jäsenäänestys, jossa Lax voitti Eva Biaudet'n.

Tony Halme julisti aikoinaan olevansa käytettävissä Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi, mutta puolueen ehdokkaaksi valittiin Timo Soini.

Toinen vaalikierros

Keskusta ja Kokoomus yhteistyöhön vaalin toisella kierroksella

Suomen Keskusta ja Kansallinen Kokoomus sopivat vuonna 2005, että ensimmäisellä kierroksella hävinneen puolueen kampanjakoneisto siirtyy toiselle kierrokselle selviytyneen ehdokkaan taakse.

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen lupasikin heti vaalituloksen selvittyä kampanjatukea Sauli Niinistölle. Myös Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korosti vaalivalvojaisissa yhteistyötä Keskustan kanssa.

Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia ilmoitti vaalipäivää seuraavassa televisiohaastattelussa, jossa myös Jyrki Katainen oli läsnä, että keskustalaiset voisivat toivoa Sauli Niinistöltä tarkennuksia liittoutumattomuuteen. Niinistö oli ilmoittanut viimeisessä ensimmäisen kierroksen televisiotentissä yhtyvänsä vaatimukseen siitä, että Nato-jäsenyydestä järjestettäisin neuvoa-antava kansanäänestys. Lisäksi Lankian mielestä monet keskustalaiset vierastavat sanaa porvari (niin sanottu porvariyhteistyö), koska he tuntevat olevansa useissa tapauksissa keski- tai pienituloista tavallista väkeä, vaikkakaan eivät ole sosialisteja.

Halosen kampanja keskittyi maaseudun naisiin

SDP:n johtama kampanja keskittyy maaseudun naisiin, joiden uskotaan ajattelevan niin, että sukupuolella on suuri merkitys presidenttiä valittaessa. Halosen toisen kierroksen kampanja alkoi Vanhasen kotikunnasta Nurmijärveltä.

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma kommentoi puolueen historian parasta tulosta presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella korostaen, että tärkeintä on se, että Suomen Keskustan hermo pitää tarkoittaen sitä, ettei presidentinvaali vaikuta Suomen nykyiseen eikä tulevaan hallituspolitiikkaan.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja houkutteli keskustalaisia verkkosivuillaan seuraavasti: "Jos vastakkainasettelujen aika kuulemma on ohi, niin sen kanssa ei kovin hyvin istu nyt arvoonnostettu porvarillinen yhteistyö." Toisaalta vastaavaa kritiikkiä on esitetty myös SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteistyöstä.

Verkkoympäristössä ja tekstiviesteinä levisi siteeraus Karjala-lehdessä julkaistuksi väitetystä vappupuheessa, jossa Halonen olisi muka esittänyt vappuna 1976 Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. ProKarelia korjasi tiedottamansa virheeksi. Iltapäivälehdet osoittivat pian väitteen perättömäksi. Halonen itse totesi: "Jos 1970-luvulla sosiaalidemokraattinen SAK:n lakimies olisi pitänyt sellaisen vappupuheen, niin se työsuhde olisi jäänyt aika lyhyeksi."

Viikolla kolme kierteli tekstiviestejä, joiden mukaan Patmos Lähetyssäätiön Leo Meller oli saanut haltuunsa asiakirjan, jonka mukaan Halonen oli EU:ssa allekirjoittanut Jerusalemin itäpuolen palestiinalaisille luovuttavan sopimuksen. Meller kiisti väitteen todenperäisyyden.

Pudonneilta ehdokkailta siirtyvät äänestäjät ratkaisivat lopputuloksen

Ensimmäisellä kierroksella pudonneista ehdokkaista Heidi Hautala ja Timo Soini sanoivat, etteivät aio "testamentata" ääniään kenellekään.

Vanhanen ja Bjarne Kallis ilmoittivat äänestävänsä Niinistöä. Myös Henrik Lax ilmoitti suoraan äänestävänsä porvarillista ehdokasta eli Niinistöä. Lisäksi Arto Lahti antoi täyden tukensa toisella kierroksella Niinistölle.

Pudonneista ehdokkaista kukaan ei sanonut tukevansa Halosen uudelleenvalintaa.

Mielipidetiedustelut ja vaalitulokset

Ovensuukyselyt

Kannatus %	TS 18. 1.
3 Sauli Niinistö	47 %
9 Tarja Halonen	53 %

Ensimmäisen kierroksen mielipidetiedustelut

Kannatus %	Vaali 15. 1.	Ennakko- äänestys 4-5. ja 7. 1.	YLE 10.–11. 1.	MTV3 viikot 52, 1 ja 2	HS 5.–7. 1.	HS 27.–29. 12.	AL 12.–29. 12.	HS 7.–17. 12.	YLE 9. 12.	HS 11/05	YLE 11/05	HS 10/05	HS 09/05	V-Ss 08/05	YLE 05/05	AL 04/05
2 Bjarne Kallis	2,0	1,8	1	1	2	2	1,4	2	1	1	1			1
3 Sauli Niinistö	24,1	21,9	20	19	21	20	20,3	20	18	24	19	20	20	19	20	19
4 Timo Soini	3,4	2,6	4	3	3	2	1,4	2	1	1	1		1
5 Heidi Hautala	3,5	2,4	4	3	3	2	2,3	2	2	3	1		2		3
6 Henrik Lax	1,6	1,4	1	1	1	1	1,0	1	1	1	1		1		1
7 Matti Vanhanen	18,6	20,0	18	17	18	18	16,5	19	19	18	15	15	17	17	20	10
8 Arto Lahti	0,4	0,5	1	<1	<1	1	0,9	1
9 Tarja Halonen	46,3	49,4	52	55	51	54	56,2	55	58	52	61	58	58	58	53	45

Prosenttiosuuksien summat voivat ylittää 100 pyöristysten vuoksi.

Mielipidemittaukset ennen ensimmäistä kierrosta

Mielipidetiedustelujen mukaan Tarja Halonen johti pitkään presidentinvaalikamppailua. Kuitenkin vaalin lähestyessä Halosen suosio näytti jatkuvasti vähentyvän. Toisaalta MTV3:n tutkimus, joka tehtiin kolmen eri viikon aikana, ei näyttänyt Halosen kannatuksen muuttuneen koko tänä aikana.

Mittausten valossa olisi ollut mahdollista, että Halonen olisi saanut ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä. Joulukuisten mittausten mukaan hän olisi myös voittanut toisella kierroksella kumman tahansa silloisista potentiaalisista vastaehdokkaistaan, Matti Vanhasen tai Sauli Niinistön, noin 65 prosentin ääniosuudella vastustajan 35 prosenttia vastaan.

Analyysiä ensimmäisen kierroksen ennakkoäänistä

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys suoritettiin 4.-10. tammikuuta. Ennakkoäänestyksen tulokset julkistettiin vaalipäivän iltana heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua, jolloin saatiin tietää myös lopullinen ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti. Ennakkoon äänensä antoi 30,7 prosenttia äänioikeutetuista, mikä on noin 3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2000 vaalien vastaavassa vaiheessa.

Ahkerimmin äänestettiin Lapin ja Satakunnan vaalipiirien alueella, laiskimmin taas Helsingissä ja Uudellamaalla. Sukupuolten välinen ero äänestysaktiivisuudessa on aiempiin vaaleihin verrattuna jälleen kasvanut: naisista äänensä ennakkoon antoi yli 34 prosenttia, miehistä 27 prosenttia. Lisäksi iäkkäät ja eläkeläiset ennakkoäänestivät paljon vilkkaammin kuin nuoret.

Äänestysvilkkauden vaikutuksista tuloksiin spekuloitiin. Maan keskiarvoa aktiivisemmat alueet, edellisten lisäksi Itä-Suomi, ovat yleensä Keskustapuolueen ja vasemmiston tukialueita, kun taas vähemmän äänestäneissä etelässä ja suurissa kaupungeissa Kokoomus on tavallisesti voimakkaimmillaan, mutta Keskusta pikkutekijä. Tilanteen arveltiin suosivan tällaisenaan joko Halosta, Vanhasta tai kenties molempia, mutta haittaavan Niinistöä. Tätä veikkausta tuki myös nuorten tavallistakin alhaisempi äänestysalttius.

Johtopäätökset äänestysvilkkauden vaikutuksesta osoittautuivat ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä loppujen lopuksi hyvin epäluotettaviksi, koska kantaansa vaalipäivään asti harkinneet aiheuttivat merkittäviä muutoksia Niinistön eduksi ja Haloselle epäedullisesti.

Toisen kierroksen mielipidetiedustelut

Kannatus %	YLE 25.-26.1.	MTV3 18.-25.1.	HS 24.–25.1.	MTV3 16.-18.1.	HS 16.–17.1.
3 Sauli Niinistö	45 %	45 %	49 %	45 %	47 %
9 Tarja Halonen	55 %	55 %	51 %	55 %	53 %

Aiheesta muualla

• Vaalit.fi − Ensimmäinen kierros
• Vaalit.fi − Toinen kierros
• Presidentinvaali 2006 – Tietoa vaaleista Oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolla
• Vaalit 2006 – YLEn vaalisivusto
• Ehdokkaat ulkomaisen median tenteissä (Arkistoitu – Internet Archive) Ulkoasiainministeriön sivulla