Suomen YK-liitto

Suomen YK-liitto on vuonna 1954 perustettu yhdistys, joka tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita sekä pyrkii edistämään rauhaa ja ihmisoikeuksia maailmassa.

YK-liiton toiminnassa on mukana yli 60 muuta suomalaista kansalaisjärjestöä, esimerkiksi paikallisjärjestöjä. YK-liitto ei ole virallisesti osa Yhdistyneitä kansakuntia.

Historia

Suomen YK-liitto perustettiin 29. marraskuuta 1954, noin vuosi ennen Suomen hyväksymistä YK:n jäseneksi vuonna 1955. Liitto keskittyi toimintansa alkuvuosina tiedottamaan YK:n periaatteista ja päätöksistä.

Perustamisestaan lähtien YK-liiton toiminnassa on ollut mukana lukuisia jäsen- ja paikallisyhdistyksiä. YK-liiton perustana toimi 15 järjestöä, muun muassa Suomen Punainen Risti, Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Poliittisten organisaatioiden liittyminen liiton jäseniksi sallittiin vuonna 1967. Nykyään Suomen YK-liiton toiminnassa on mukana yli 60 suomalaista järjestöä.

Vuonna 1974 YK-liiton hyväksymän muistion myötä järjestö on ottanut osaa yhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin. Muistiossa YK-liitto totesi toimintansa olevan poliittista, mutta samalla poliittisesti sitoutumatonta. Tästä lähtien järjestö on ollut aktiivisesti mukana muun muassa aseistariisunnan, ympäristö- ja kehityspolitiikan sekä sosiaalisen kehityksen edistämisessä.

Organisaatio

Suomen YK-liitto toimii jaetussa toimistotilassa Helsingin Siltasaaressa, Globaalikeskukseksi kutsutussa järjestöjen työtilassa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi liitossa työskentelee vaihtuvia harjoittelijoita sekä siviilipalvelusmiehiä.

Liiton toiminnasta päättää vuosittaisessa syyskokouksessa valittava kaksivuotinen hallitus. Hallitus koostuu puheenjohtajasta, kahdesta varapuheenjohtajasta sekä kuudesta kymmeneen muusta jäsenestä ja heidän varajäsenistään.

Puheenjohtajat ja pääsihteerit

Puheenjohtajat: Niilo A. Mannio 1954–1956 Tuttu Tarkiainen 1957–1959 Tauno Suontausta 1960–1966 Voitto Saario 1967–1968 Ulf Sundqvist 1969–1970 Inkeri Airola 1971–1973 Helvi Saarinen 1974–1979 Raimo Väyrynen 1980–1985 Kari Kinnunen 1986 Kimmo Kiljunen 1987–1990 Ensio Siilasvuo 1991–1992 Matti Vanhanen 1993–1996 Sirpa Pietikäinen 1997–2007 Jutta Urpilainen 2008–2009 Antti Kaikkonen 2010–2011 Sofia Vikman 2012–2013 Ilkka Kantola 2014–2015 Katri Kulmuni 2016–2017 Tytti Tuppurainen 2018–2019 Saara-Sofia Sirén 2020–2021

Pääsihteerit / toiminnanjohtajat: Leo A. Kaukiala 1957–1961 Jaakko Ilvessalo 1961–1963 Hilkka Pietilä 1963–1990 (vt. Jaana Palojärvi 1989–1990) Marja-Liisa Kiljunen 1991–1993 (vt. Yrsa Wirtanen 2.3.1993–31.7.1993) Juha Eskelinen 1993–2000 Rauno Merisaari 2000–2003 (vt. Jarmo Ainasoja 15.7.2002–30.4.2003) Helena Laukko 2003–

Toiminta

Suomen YK-liiton toiminta jakautuu tiedotukseen, koulutukseen ja poliittiseen vaikuttamiseen. Tiedotuksen osalta liitto jatkaa alkuperäistä toimenkuvaansa, eli Yhdistyneiden kansakuntien toiminnasta tiedottamista YK-liiton kotisivujen sekä liiton tuottaman materiaalin avulla. Liitto esimerkiksi uutisoi ajankohtaista Yhdistyneiden kansakuntien työhön liittyvistä asioista, sekä tuottaa opaskirjoja YK:n toiminnasta.

YK-liitto tekee myös paljon yhteistyötä suomalaisten koulujen kanssa. Liiton tavoitteena on kouluttaa opettajia ja oppilaita YK:n toiminnan tärkeydestä ja yksityiskohdista. Erityisesti kouluja varten tuotetun aineiston lisäksi YK-liitto järjestää oppilaille esimerkiksi Malli-YK -kokouksia, joissa oppilaat saavat simuloida eri YK:n päättävien elinten istuntoja.

Vuonna 1974 hyväksytyn muistion mukaisesti Suomen YK-liitto yrittää myös vaikuttaa etenkin valtion YK-politiikkaan. Liitto järjestää seminaareja joissa poliittiset vaikuttajat pääsevät jakamaan näkemyksiään, esimerkiksi ympäristö-asioista. Tämän lisäksi YK-liitto laatii kannanottoja ja lausuntoja ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Suomen YK-liiton vuosille 2010–2015 laaditussa strategiassa järjestön toiminta-ajatus ja –muodot määritellään seuraavalla tavalla:

"Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä tehdä tunnetuksi Yhdistyneiden kansakuntien päämääriä ja periaatteita sekä tukea järjestön toimintaa ja siten edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä ja kansojen rauhanomaista yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto kouluttaa, tiedottaa, julkaisee, vaikuttaa ja ottaa kantaa. Liitto tukee samaa tarkoitusta toteuttavien paikallisten rekisteröityjen YK-yhdistysten toimintaa. Toimintansa tukemiseksi liitto voi järjestää arpajaisia, keräyksiä, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta."

Katso myös

• Suomen YK-nuoret

Kirjallisuutta

• Leisma, Inka (toim.): Yhdistyneet kansakunnat - järjestelmä ja toiminta yksissä kansissa. Suomen YK-liitto, 2009. ISBN 987-952-9694-73-0.

• Vass, Teemu (toim.): YK-opas - Mihin YK:ta tarvitaan?. Suomen YK-liitto, 2007. ISBN 978-952-9694-57-0.

• Allahwerdi, Helena ym.: Maailmankansalaisen käsikirja: Opas maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittajille. Työryhmä: Helena Allahwerdi ym. Toimittaja: Pauliina Parviainen. Helsinki: Suomen YK-liitto, 1995. ISBN 952-9694-16-4.

Aiheesta muualla

• http://www.ykliitto.fi
• http://www.ykliitto.fi/tuotteet/aineistot (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://www.globalis.fi