Suomen Uimaliitto
suomalainen urheilun keskusjärjestö
Suomen Uimaliitto – Finska Simförbundet r.y.[1] on vuonna 1906 perustettu 135 jäsenseuran muodostama uintiurheilun keskusliitto.
Missio muokkaa
Suomen Uimaliiton missio on uimataidon edistäminen. Tarkoituksena on, että harrastajat saavat siitä elinikäisen pääoman ja että kilpaileville uintiurheilijoille on mahdollisuus saavuttaa myös kansainvälistä menestystä.
Uimaliitto toimii vahvasti kunto- ja terveysliikunnan, nuorisotoiminnan sekä huippu-uintiurheilun (uinti, vesipallo, uimahyppy, taitouinti) alueilla.
Suomen Uimaliiton ja Suomen uintiurheilun historiaa muokkaa
- 1906: Suomen Uimaliitto perustetaan ja saman tien uidaan ensimmäiset uinnin Suomen mestaruuskilpailut.
- 1908: Vesipallon Suomen mestaruussarja käynnistyy ja Kansainvälinen uimaliitto FINA perustetaan.
- 1912: Toivo Aro ylsi neljänneksi uimahypyissä kesäolympialaisissa Tukholmassa.
- 1916: Suomenkieliset valtaavat Uimaliiton.
- 1918: Uinnin Suomen mestaruuskilpailut ainoastaan naisille.
- 1920: Suomen ensimmäinen olympiamitali Arvo Aaltosen ansiosta kesäolympialaisissa – pronssia 200 ja 400 metrin rintauinnissa. Yrjä Valkama suorien uimahyppyjen viidenneksi.
- 1928: Suomen ensimmäinen uimahalli avataan Helsinkiin, Yrjönkadulle.
- 1931: Toivo Reingoldt rikkoo ensimmäisenä suomalaisena maailmanennätyksen, matkana 500 metrin rintauinti.
- 1935: Heikki Hietanen alittaa ensimmäisenä suomalaisena minuutin haamurajan 100 metrin vapaauinnissa.
- 1938: Uimaliitto liittyy Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon SVULiin.
- 1940: Helsingin Uimastadion valmistui. Uintikäyttöön vasta 1947 sodan takia.
- 1946: Kansanuinnit alkavat. Jatkossa uidaan useita pohjoismaisia kansanuintimaaotteluita.
- 1947: Margit Hietamäki-Leskinen kuudes 200 metrin rintauinnissa EM-kilpailuissa.
- 1948: Uimahyppääjä Ilmari Niemeläinen saavuttaa olympiapronssia Lontoon kesäolympialaisissa – arkkitehtuurikilpailussa.
- 1952: Helsingin Uimastadionilla järjestetään olympialaiset.
- 1956: Uimaliiton julkaisema Uinti-lehti alkaa ilmestyä.
- 1958: Karri Käyhkö ui seitsemänneksi EM-kilpailuissa Budapestissa 100 metrin vapaauinnissa.
- 1960: Suomen viestijoukkue (Ilkka Suvanto, Kari Haavisto, Stig-Olof Grenner ja Karri Käyhkö) sijoittuu viidenneksi Rooman olympialaisissa 4x200 metrin vapaauintiviestissä.
- 1964: Eila Pyrhönen ui 100 metrin perhosuinnissa neljänneksi Tokion olympialaisissa
- 1966: Eila Pyrhönen ui 100 metrin perhosuinnissa kolmanneksi EM-kilpailuissa Utrechtissa.
- 1969: Marjatta Hara ui Euroopan ennätyksen 800 metrin vapaauinnissa.
- 1972: Ensimmäiset taitouinnin SM-kilpailut.
- 1984: Maarit Sihvonen voittaa B-finaalin Los Angelesin olympialaisissa 200 metrin vapaauinnissa.
- 1990: Nuorten EM-uinneissa Dunkerquessa suomalaiset saavuttavat yhdeksän mitalia, pääasiassa Antti Kasvion ja Jani Sievisen ansiosta.
- 1992: Antti Kasvio ui Barcelonan olympialaisissa pronssille 200 metrin vapaauinnissa, voittaen Suomen ensimmäisen uinnin olympiamitalin 72 vuoteen.
- 1994: Antti Kasvio ja Jani Sievinen uivat molemmat kultaa ja hopeaa MM-altaassa Roomassa. Jani Sievinen ui uuden maailmanennätyksen 1.58,16, joka pysyi voimassa lähes yhdeksän vuotta. Aika on edelleen matkan Suomen-ennätys. Jani Sievinen valitaan Vuoden Urheilijaksi, ja Kasvio on kilpailussa toinen.
- 1996: Jani Sievinen ui hopealle Atlantan olympialaisissa 200 metrin sekauinnissa.
- 1999: Jukka Piekkanen hyppää pronssia Istanbulin EM-kilpailuissa 3 metrin ponnahduslaudalla.
- 2000: EM-uinnit Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Helsingissä. Jere Hård ui Euroopan mestaruuden 50 metrin perhosuinnissa.
- 2003: Hanna-Maria Seppälä ui 100 metrin vapaauinnin maailmanmestaruuden Barcelonan MM-kilpailuissa. Seppälästä myös Vuoden Urheilija ensimmäisenä naisuimarina.
- 2004: Joona Puhakka voittaa Euroopan mestaruuden metrin ponnahduslaudalla Madridissa. Vuoden 2006 lyhyen radan EM-kilpailut myönnetään Helsingin järjestettäviksi.
- 2005: Suomen uimahalleissa yli 24 miljoonaa käyntikertaa.
- 2006: Uusin ja kaikkiaan kymmenes 50 metrin altaan uimahalli vihitään käyttöön Vaasassa. Uinnin EM-kilpailut järjestetään Helsingissä, Suomen joukkue voittaa kolme mitalia (Hanna-Maria Seppälä kaksi, miesten viestijoukkue 1).
- 2008: Hanna-Maria Seppälä sijoittuu neljänneksi Pekingin olympialaisissa naisten 100m vapaauinnin finaalissa, sivuten Eila Pyrhösen vuonna 1964 tekemää ennätystä Suomen parhaana olympiasijoituksena naisten uinnissa.
Talous muokkaa
Suomen Uimaliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 4 561 400 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 750 000 euroa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Suomen Uimaliitto – Finska Simförbundet r.y. Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 24.5.2021.
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.