Suomalaiset kirjallisuuspalkinnot

Suomalaiset kirjallisuuspalkinnot ovat yleisiä jaettavia ja myönnettäviä palkintoja niin valtakunnallisesti, kuin myös alueellisestikin. Kirjallisuuspalkintoja pidetään Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan taidepalkintojen alakäsitteenä. Ne ovat sidonnaisia kulttuuriin ja kulttuuripolitiikkaan. Suomessa jaetaan tai on jaettu yli 70 eri kirjallisuusalan palkintoa. Vanhin Suomessa jaettavista kirjallisuuden alan palkinnoista on Aleksis Kiven rahaston palkinto (vuodesta 1936), jonka antaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Yleiset kirjallisuuspalkinnot

Kirjallisuuden valtionpalkinto

Kirjailija Väinö Kirstinä vastaanottamassa valtion kirjallisuuspalkintoa (nyk. kirjallisuuden valtionpalkinto) v. 1964.

Suomen valtion kirjallisuustoimikunnan vuosittain myöntämä palkinto kirjailijoille ja kääntäjille, joka on jaettu vuodesta 1865 lähtien. Palkinto voidaan myöntää taiteenharjoittajalle tai kahden tai useamman taiteenharjoittajan muodostamalle työryhmälle tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta, kyseisen taiteen alan piiriin kuuluvasta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta. Palkinto on suuruudeltaan n. 13 500 euroa.

Finlandia-palkinto

Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1984 lähtien ja vuonna 2016 palkintoa alettiin kutsua nimellä ”kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto”. Palkinto jaetaan vuosittain ja Suomen Kirjasäätiö asettaa kolmijäsenisen valintalautakunnan tehtävään. He nimeävät vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnonsaajaksi, sekä henkilön, joka valitsee nimetyistä ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Väinö Linnan palkinto

Tampereen kaupunginvaltuuston perustamasta Väinö Linna -rahastosta jaetaan Tampereen kaupunginhallituksen päätöksen perusteella 10 000 euron arvoinen apuraha etupäässä kertomakirjallisuuden piiriin kuuluvien teosten kirjoittajille.

Aleksis Kiven palkinto

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäntyöpalkinto suomenkielisen kaunokirjallisuuden tukemiseksi, joka on jaettu vuodesta 1936 lähtien. Palkintosumma on tällä hetkellä 15 000 euroa.

Nuori Aleksis -palkinto

Palkinto, jonka jakaa Äidinkielen Opettajain Liitto. ÄOL kokoaa keväisin lukiolaisista ja ammattikoululaisista “valtakunnallisen lukijaverkon”, joka toimii eräänlaisena esiraatina. Esiraati tutustuu kevään ja kesän aikana viimeisen vuoden aikana ilmestyneisiin kotimaisiin kaunokirjallisiin teoksiin ja valitsee niistä viisi-seitsemän loppuraadin arvioitaviksi, joka puolestaan koostuu ahkerimmista raatilaisista. Loppuraati valitsee voittajan. Palkinto on jaettu vuodesta 1999 lähtien.

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto (ent. J.H. Erkon palkinto)

Palkinto koskee esikoisteosta ja sen jakaa palkintoraati, joka ottaa huomioon kaikki suomenkieliset kaunokirjalliset esikoisteokset, jotka ovat ilmestyneet edellisen vuoden marraskuun jälkeen, jolloin palkinto viimeksi myönnettiin. Palkinnon suuruus on 12 500 euroa.

Jarkko Laine -kirjallisuuspalkinto

Jarkko Laine -palkinto on jaettu vuodesta 2011 lähtien ja se jaetaan haastavalle kaunokirjallisuusteokselle. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa ja sen rahoittavat Haavikko-säätiö, Otava, Otavamedia, Turun kaupunki, Turun yliopisto ja WSOY. Palkintoa hallinnoi Jarkko Laineen seura.

HelMet-kirjallisuuspalkinto

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja se jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle. HelMet-kirjallisuuspalkinnolla halutaan nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen.

Tulenkantaja-palkinto

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja se on vientikirjallisuuden palkinto, jonka tavoite on löytää edellisenä vuonna Suomessa ilmestynyt kaunokirjallinen teos, jolla on parhaat mahdollisuudet menestyä ulkomailla. Palkinnon ovat perustaneet Suomen toiseksi suurin päivälehti Aamulehti sekä Tampereella sijaitseva laatukirjakauppa ja kulttuurikeskus Tulenkantajat. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa.

WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto

WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto ansioituneelle suomalaisen kansalliskirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistäjälle. Palkinto on jaettu vuodesta 1970 alkaen ja palkinnonsaajissa on laajasti eri alojen osaajia, kuten kauno-, tieto- ja oppikirjailijoita, toimittajia, kuvittajia ja kääntäjiä.

Lea-palkinto (ent. Näytelmäkirjailijoiden valtionpalkinto)

Vuodesta 1968 jaettu palkinto, jonka nimi vaihtui vuonna 1985 Näytelmäkirjailijoiden valtionpalkinnosta Lea-palkinnoksi. Palkinnon jakaa Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ja se myönnetään parhaalle näytelmätekstille. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.

Vuoden johtolanka

Vuoden johtolanka -palkinnon jakaa Suomen dekkariseura ry. Se myönnetään vuosittain edellisen vuoden parhaasta kotimaisesta fiktiivisestä jännityskirjasta. Palkinnon tarkoitus on kiinnittää huomiota suomalaisen rikos- ja jännityskirjallisuuden korkeaan tasoon. Vuoden johtolankaa on jaettu vuodesta 1985.

Botnia-palkinto

Oulun kirjailijaseura on jakanut Botnia-palkintoa vuodesta 2017 alkaen. Palkinto myönnetään teokselle, jonka tekijä toimii Pohjois-Pohjanmaalla tai on kotoisin sieltä. Ehdokkaat voivat olla sekä kauno- että tietokirjallisuutta, myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta tai sarjakuvia. Palkintosumma on 15 000 euroa.

Lappi-kirjallisuuspalkinto

Lapin kirjastojen yhdessä jakama palkinto, joka jaetaan joka toinen vuosi ansioituneelle Lappi-aiheiselle kotimaiselle ja suomenkieliselle kaunokirjalliselle teokselle. Palkintoa on jaettu vuodesta 2017 alkaen. Palkinnon suuruus on 2000 euroa. Lisäksi valitaan "Yleisön suosikki" -palkinto, 500 euroa.

Tiiliskivi-palkinto

Palkinto jonka jakaa Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden Teema ry ainejärjestö. Se on suomen painavin kirjallisuuspalkinto – 6 kg. Ehdokkaiden valintaprosessia otetaan huomioon mahdollisimman monet ja monen kokoiset kirjakustantamot. Palkinnon tarkoitus on tuoda esiin ansiokkaita teoksia, jotka ovat raadin mielestä jääneet mediassa liian vähälle huomiolle.

Waltari-palkinto

Jaetaan Suomen kirjailijaliiton toimesta nuorelle kirjailijalle. Vuonna 2008 sen arvo oli 8 000 euroa, jolloin sen voitti Sofi Oksanen. Aiempia palkinnon saajia on kolme, joista ensimmäistä – Antti Tuuria (1979) oli valitsemassa itse Mika Waltari.

Kodiksamia-palkinto

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain yhdelle merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai iankaikkiselle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. Palkinto on 30 000 ohraryyniä. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on kirjailija Heli Laaksonen. Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Rauman Lappiin kuuluvasta Kodiksamin kylästä. Ensimmäisen Kodiksamian sai vuonna 2011 Tapio Koivukari teoksestaan Ariasman.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997. Palkinto tunnettiin nimellä Finlandia Junior -palkinto vuoteen 2016 saakka. Suomen kirjasäätiö jakaa palkinnon vuosittain ansioituneelle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle ja se on suuruudeltaan 30 000 euroa. Palkinnon saajan valitsee Suomen kirjasäätiön kokoama kolmijäseninen valintalautakunta, joka nimeää 3–6 ehdokasta sekä henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen voittajan.

Lasten LukuVarkaus -palkinto

Lasten LukuVarkaus -palkinto jaetaan vuosittain suomalaiselle tai suomenkieliselle edellisen vuoden alle 12-vuotiaille suunnatulle lastenkirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 ja se on suuruudeltaan 3 500 euroa. Palkintoa jakaa Varkauden kaupunki sekä Stora Enso Oyj. 4–6 aikuisen esiraati valitsee 6–10 ehdokaskirjaa, joista varsinaisen palkinnon saajan valitsee kuusijäseninen 7–12-vuotiaista lapsista koostuva raati. Voittaja julkistetaan kesäkuussa järjestettävän Vekara-Varkaus-Festivaaliviikon yhteydessä.

Kaarina Helakisa -palkinto

Kaarina Helakisa -palkintoa on jaettu vuosittain vuodesta 1999 lähtien ja sen suuruus on 15 000 euroa. Palkinto on tunnustus merkittävästä kirjallisesta saavutuksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Otavan kirjasäätiö jakaa palkintoa ansioituneelle lastenkirjailijalle tai kuvittajalle. Otava toimi Kaarina Helakisan kustantajana.

Laivakello-palkinto

Laivakello-palkinnon (tunnetaan myös nimellä Pertsa ja Kilu -palkinto) perustivat Väinö Riikkilä -seura ja Pekkas-Akatemia vuonna 1996, ja se jaetaan vuosittain nuortenkirjailijalle tunnustuksena ansioituneesta urasta tai yksittäisestä teoksesta. Palkinnon jakaa vuorovuosin joko Pekkas-Akatemia, Väinö Riikkilä -seura tai Pertsa ja Kilu -päivien järjestäjän valitsema toimikunta. Palkinto myös jaetaan kesäkuussa Pertsa ja Kilu -päivien yhteydessä. Palkinto on messinkinen laivakello.

Onnimanni-palkinto

Onnimanni-palkinto on Lastenkirjainstituutin vuodesta 1993 jakama palkinto, joka myönnetään vuosittain tai vähintään joka kolmas vuosi lasten- ja nuortenkirjallisuuden asemaa tai merkitystä edistäneestä teosta tai toiminnasta. Kirjailijan, kuvittajan tai kääntäjän työstä palkintoa ei myönnetä. Palkinto on Marjatta Kurenniemen Oli ennen Onnimanni -kirja sekä kolme raha-arpaa. Palkinto on perinteisesti jaettu Sadun päivänä (18.10.) tai sen läheisyydessä.

Pääskynen-palkinto

Pääskynen-palkintoa jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry joka toinen tai kolmas vuosi henkilölle, joka on ansioituneesti edistänyt lastenkirjallisuuden tunnettavuutta tai tutkimusta. Vuodesta 1981 alkaen jaettu palkinto voidaan myöntää yksittäiselle henkilölle tai yhteisölle.

Tietopöllö-palkinto

Suomen tietokirjailijat ry:n vuodesta 1999 jakama Tietopöllö-palkinto myönnetään tietokirjailijalle tai -ryhmälle, joka on julkaissut menestyksekkäästi lapsille ja nuorille suunnattuja tietokirjoja tai yksittäiselle, ajankohtaiselle oppi- tai tietoteokselle tai tietoteossarjalle. Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla rahoitetun palkinnon suuruus on 8 000 euroa.

Rudolf Koivu -palkinto

Rudolf Koivun elämäntyön kunniaksi vuonna 1949 perustettu Rudolf Koivu -palkinto jaetaan joka toinen vuosi parhaasta lasten- tai nuortenkirjan kuvituksesta. Vuoteen 1983 saakka palkintoa jakoi Rudolf Koivu -säätiö, sen jälkeen vuoteen 1986 saakka Grafia ry yhdessä Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kanssa ja vuoteen 1996 Suomen kirjasäätiö, minkä jälkeen palkinto siirtyi takaisin Grafia ry:lle. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Tirlittan-palkinto

Vuonna 1993 perustettu Suomen Kirjailijaliiton jakama Tirlittan-palkinto myönnetään uudistavasta, yllättävästä tai muuten merkittävästä lasten- ja nuortenkirjasta, tai vaihtoehtoisesti kirjailijan koko tuotannosta. Palkinto jaetaan Turun kirjamessuilla vähintään joka toinen vuosi. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Topelius-palkinto

Topelius-palkinto on Suomen Nuorisokirjailijat ry:n vuonna 1946 perustama kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain korkeatasoisesta nuortenkirjasta. Kopioston tekijänoikeuskorvauksilla rahoitetun palkinnon suuruus oli 2018 euroa vuonna 2018.

Anni Swan -mitali

Anni Swan -mitalin myöntää IBBY Finland (ent. Suomen nuortenkirjaneuvosto) joka kolmas vuosi taiteellisesti korkeatasoiselle suomen- tai ruotsinkieliselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinnon voi saada myös kirjapari, trilogia tai kahden kirjoittajan yhteisteos. Ensimmäisen kerran akateemikko Wäinö Aaltosen suunnittelema hopeamitali jaettiin vuonna 1961.

Arvid Lydecken -palkinto

Kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960)

Arvid Lydecken -palkinto on Suomen Nuorisokirjailijat ry:n jakama ja sen perustajajäsenen nimeä kantava lastenkirjapalkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1969. Palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena korkeatasoisesta suomen- tai ruotsinkielisestä lastenkirjasta. Vuoteen 2007 saakka palkintoa rahoitti Lasten Parhaat Kirjat -kerho ja nykyään Kopiosto keräämillään tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon summa vuonna 2018 oli 2018 euroa.

Anni Polva -palkinto

Anni Polva -palkintoa on jakanut Lounais-Suomen kirjailijat ry vuodesta 2007. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi korkealaatuiselle lasten tai nuorten sarjakirjalle. Tunnustukseen ei liity rahapalkintoa, vaan sillä halutaan nostaa sarjakirjojen arvostusta. Kuitenkin vuonna 2015 Anni Polvan satavuotissyntymäpäivän kunniaksi tunnustuksen yhteydessä jaettiin myös 1 000 euron palkintoraha.

Adventure-palkinto

Adventure-palkinto tunnettiin vuosina 2005–2009 nimellä Aapiskukko. Tunnustus myönnetään lasten- ja nuortenkirjallisuuden kuvittajalle ja se jaetaan kahden vuoden välein Raumalla järjestettävien Pertsa ja Kilu -päivien yhteydessä. Palkinnon jakaa Väinö Riikkilä -seura ry.

Kirjava Kettu -palkinto

Kirjava Kettu jaetaan Kaarinan kaupunginkirjaston toimesta varsinaissuomalaisen kirjailijan lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinnon voittajan valitsee kaarinalaiset lapset ja nuoret äänestyksellä, joka järjestetään kouluissa ja kirjastossa. Voittaja palkitaan Kirjava Kettu -patsaalla. Palkinnon tavoitteena on paikallisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden tunnetuksi tekeminen.

Runokirjapalkinnot

Eino Leinon palkinto

Eino Leinon palkintoa on jaettu vuodesta 1956 lähtien. Sen voi voittaa yksi kirjailija vain kerran. Kriteerinä sen saamiseen on arvokkaana pidetty teos tai julkaisutoiminta, yhdeltä kirjailijalta. Suomen kirjasäätiön lahjoittama palkintoraha on arvoltaan 5 200 euroa.

Runeberg-palkinto

Runeberg-palkinto on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta. Ehdokkaat valitsee valintalautakunta ja palkitun valitsee palkintolautakunta, koostuen Porvoon kaupungin, Uusimaa-sanomalehden, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen Arvostelijainliiton ja Finlands Svensk författareföreningin henkilöstöstä. Palkintoa on jaettu vuodesta 1987.

Eeva-Liisa Manner -runopalkinto

Suomen Kirjailijaliitto on jakanut Eeva-Liisa Manner -runopalkintoa vuodesta 1997 lähtien, noin viiden vuoden välein. Se on nimetty kirjailija Eeva-Liisa Mannerin mukaan. Arvoltaan se oli vuonna 2011, 10 000 euroa.

Einari Vuorela -runopalkinto

Jaettuna nykyisin kolmen vuoden välein, runopalkinto on yhdistelmä kahta aikaisempaa palkintoa: Pentti Papinahon suunnittelemaa Korpirastas-reliefiä runoilijalle, sekä alkuperäistä Keuruun kaupungin jakamaa Einari Vuorela -palkintoa. Korpirastas-reliefin myöntämisessä tuotannon luontokuvauksilla oli merkittävä osuus.

Tanssiva karhu

Yleisradion vuosittain jakama runokirjallisuuspalkinto. Myönnetään aina 13. toukokuuta, Kukan päivänä. Tanssiva karhu on arvoltaan 3 500 euroa.

Nihil Interit -runouspalkinto

Nihil Interit palkitsee vuosittain parhaan runokokoelman, sekä mielenkiintoisimman runousteon. Nihil Interitin verkkosivuilla voi ehdottaa raadille hyviä runoteoksia tai tekoja, jotka ansaitsisi näkyvyyttä. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013.

P. Mustapää -palkinto

Palkinto myönnetään runoilijalle ansioituneesta elämäntyöstä ja valinnassa kiinnitetään huomiota runouteen, jonka arvoa katsotaan ajan parantavan. Palkintorahan suuruus on 6 000 euroa ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Palkinnon takana ovat muun muassa Nokian kaupunki, Nokian panimo ja nokialainen kulttuuriyhdistys ”Nokialla kulttuuria kaikille”. Ensimmäisen P. Mustapää -palkinnon voitti Mirkka Rekola.

Runo-Kaarina -palkinto

Runo-Kaarina on vuosittainen runokokoelmakilpailu, joka on tarkoitettu esikoisrunoilijoille. Kilpailuaika on Runebergin päivästä (5.2.) elokuun alkupuolelle. Se on tarkoitettu suomenkielisille runoille, joiden aiheet ovat kuitenkin vapaat. Kaarinan kaupunki julkaisee ja kustantaa teoksen Turun kirjamessuilla. Palkintoa on jaettu vuodesta 1994. Kilpailun suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistön puoliso, runoilija Jenni Haukio – joka voitti palkinnon vuonna 1999.

Sarjakuvapalkinnot

Puupäähattu

Suomen sarjakuvaseura ry:n jakama palkinto, jota on jaettu vuodesta 1972 lähtien. Palkinto jaetaan suomalaisella sarjakuvatekijälle ja sen on sanottu olevan alan arvokkain palkinto. Nimensä ja muotonsa palkinto on saanut sarjakuvahahmo Pekka Puupään hatun mukaan.

Sarjakuva-Finlandia

Tampere Kuplii ry:n perustama palkinto, joka myönnetään vuosittain ansiokkaasti tehdystä sarjakuvateoksesta yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa. Palkintosumma on 5 000 euroa. Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain keväällä Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla.

Sarjakuvataiteen valtionpalkinto

Suomen valtion Taiteen edistämiskeskuksen myöntämä palkinto. Palkinto on jaettu ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja sen suuruus on vaihdellut 13 500 eurosta 15 000 euroon.^lähde?

Tieteis- ja fantasiakirjapalkinnot

Atorox-palkinto

Atorox-palkintoa jakaa Turun Science Fiction Seura ry ja se on Suomen vanhin tieteiskirjallisuuspalkinto. Palkinto on myönnetty vuodesta

Kirjailija-toimittaja Aarne "Outsider" Haapakoski (1904–1961)

1983 lähtien vuosittain yleisöäänestyksellä valitulle edellisen vuoden parhaalle suomen- tai ruotsinkieliselle scifi- tai fantasianovellille. Palkinto on nimetty Aarne Haapakosken eli nimimerkki Outsiderin luoman robottihahmon mukaan. Voittajalle luovutetaan savesta poltettu Atorox-robotin pää.

Kuvastaja-palkinto

Vuodesta 2001 lähtien jaetun Kuvastaja-palkinnon myöntää Suomen Tolkien-seura Kontu ry menneen vuoden parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle. Palkinto jaetaan Helsingin kirjamessuilla. Palkintopystin tekijä on ajoittain vaihtunut: Markus Pitkänen vuosina 2001–2006 ja 2008–2012, Kati Ahtiainen vuosina 2007 ja 2013–2014, Parasolla Crafts vuosina 2016–2017.

Tähtifantasia-palkinto

Tähtivaeltaja-lehteä julkaiseva Helsingin Science Fiction Seura myöntää Tähtifantasia-palkinnon vuosittain parhaalle käännösfantasiakirjalle. Palkinto perustettiin vuonna 2007 ja sen tavoitteena on nostaa fantasiakirjallisuuden profiilia. Palkinnon asiantuntijaraatiin ovat vuodesta 2008 lähtien kuuluneet Jukka Halme, Aleksi Kuutio, Anne Leinonen ja Osmo Määttä.

Tähtivaeltaja-palkinto

Tähtivaeltaja-palkintoa on jaettu vuodesta 1986 lähtien ja sen jakaa Helsingin Science Fiction Seura vuosittain parhaalle suomenkieliselle tai suomeksi käännetylle science fiction -kirjalle. Vuodesta 2005 lähtien asiantuntijaraati on julkistanut ensin viisi palkintoehdokasta ja myöhemmin niistä valitun voittajan.

Tietokirjallisuuspalkinnot

Tietokirjallisuuden Finlandia

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, joka edistää merkittävästi lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa. Sen jakaa Suomen Kirjasäätiö. Palkinnonjaossa ovat mukana kolmijäseninen valintalautakunta, jonka tehtävänä on nimetä ehdokkaat palkinnonsaajaksi, sekä henkilö, joka valitsee nimetyistä ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan. Pelkästään tietokirjoille jaettavaa Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien. Sitä ennen viiden vuoden ajan tietokirjat kilpailivat samasta Finlandia-palkinnosta kuin kaunokirjatkin.

Vuoden urheilukirja

Vuoden urheilukirja on palkinto vuoden parhaalle kotimaiselle urheiluaiheiselle teokselle. Palkinnon myöntää Suomen Urheilumuseosäätiö. Valinnan tekee säätiön asettama raati. Lopulliset ehdokkaat julkistetaan joulukuussa ja palkinto jaetaan tammi-helmikuussa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1980 lähtien.

Vuoden tiedekirja

Vuoden tiedekirja on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton vuosittain jakama palkinto, jonka tarkoituksena on nostaa esille ansiokasta, mutta vähälle huomiolle jäävää tutkimuskirjallisuutta. Alkuvuosina palkinto jaettiin useamman teoksen kesken, mutta nykyisin valitaan yksi teos. Lisäksi on mahdollista jakaa kaksi kunniamainintaa (2 500 euroa). Palkinnon suuruus on 10 000 euroa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien.

Kanava-palkinto

Kanava-palkinto on tunnustuspalkinto tietokirjoille, jonka jakavat yhteiskunnallinen aikakauslehti Kanava ja Otavan Kirjasäätiö. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle suomalaiselle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle. Se jaetaan vuosittain, ja sen arvo on 10 000 euroa. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2012.

Vuoden historiateos

Vuoden historiateos on Historian Ystäväin Liiton vuodesta 1973 lähtien palkitsema teos, joka on “erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa”. Tämän vuoden helmikuussa palkittiin viime vuoden parhaaksi historiateokseksi Nils Erik Villstrandin ja Pertti Karosen toimittama Kulkemattomat polut – Mahdollinen Suomen historia.

Vuoden luontokirja

Vuoden luontokirja on WWF Suomen vuodesta 1978 lähtien jakama palkinto suomalaiskustanteiselle teokselle, jossa luonnon- ja ympäristönsuojelun sanoma on vahvasti esillä. Teoksen ei tarvitse käsitellä suomalaista luontoa, vaan myös ulkomaisista kohteista kertova teos voi tulla valituksi.

Tietokirjailijapalkinto

Tietokirjailijapalkinto on Suomen tietokirjailijat ry:n vuosittain jakama palkinto. Se myönnetään usealle tietokirjailijalle tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkintojen suuruus on 8 000 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkintoja on jaettu vuodesta 2001 lähtien, jolloin palkinnon saivat FT Pekka Gronow ja professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Oppikirjailijapalkinto

Oppikirjailijapalkinto on Suomen tietokirjailijat ry:n vuosittain jakama palkinto. Se myönnetään usealle tietokirjailijalle tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppiteostuotannosta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja niitä rahoittavat Kopioston keräämät tekijänoikeuskorvaukset. Palkintoja on jaettu vuodesta 2001 lähtien, jolloin sen saivat Aine ja energia-kirjan työryhmä sekä Odysseia – matka filosofiaan-kirjan työryhmä.

Tietokirjallisuuden edistämispalkinto

Tietokirjallisuuden edistämispalkinto myönnetään henkilölle, joka on edistänyt ansiokkaasti tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja sen rahoittavat Kopioston keräämät tekijänoikeuskorvaukset. Edistämispalkinto on myönnetty kolmesti, vuosina 2010, 2015 ja 2017. Palkinnon ovat saaneet Kari Vaijärvi (vuonna 2010), Jaana Airaksinen (vuonna 2015) ja vuonna 2017 Kauppalehden toimittaja Heikki Haapavaara. Palkinnon jakaa Suomen tietokirjailijat ry.

Warelius-palkinto

Warelius-palkinto on Suomen tietokirjailijat ry:n vuosittain jakama palkinto. Se myönnetään laajan ja korkealaatuisen tietoteostuotannon omaavalle kirjailijalle tai sellaiselle kirjailijalle, joka on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on nimetty Antero Wareliusin (1821–1904) mukaan. Palkintoa on jaettu vuodesta 1985 alkaen ja se on suuruudeltaan 12 000 euroa. Vuonna 2018 palkinnon saivat tietokirjailija Lasse Lehtinen ja oppikirjailija Kalevi Rikkinen.

J. A. Hollon palkinto

J. A. Hollon palkinto on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton vuosittain jakama palkinto tietokirjallisuuden suomentajille. Palkinto myönnetään edellisvuotena julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Palkinto on nimetty Juho August Hollon mukaan, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Palkinto jaetaan samanaikaisesti Mikael Agricola-palkinnon kanssa ja sen suuruus on ollut vuodesta 2013 lähtien 10 000 euroa.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Lauri Jäntin säätiön vuodesta 1985 lähtien vuosittain jakama palkinto yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Lisäksi voidaan jakaa 7 500 euron suuruisia tunnustuspalkintoja. Säätiö on myöntänyt myös 30 000 euron suuruisia kunniapalkintoja elämäntyöstä tietokirjallisuuden alalla. Vuodesta 2009 lähtien on jaettu joka kolmas vuosi myös Tieto-Lauri-palkinto merkittävän lasten ja nuorten tietokirjan tekijälle.

Kuvitus- ja käännöskirjapalkinnot

Kuvitustaiteen valtionpalkinto

Palkinto on jaettu vuodesta 2013 alkaen ja se jaetaan ansioituneelle kuvittajalle. Palkinnon jakaa valtion visuaalisten taiteiden toimikunta ja palkinnon suuruus vuonna 2017 oli 14 000 euroa ja se maksettiin Veikkauksen tuotoista.

Kääntäjien valtionpalkinto

Vuonna 1969 ensimmäisen kerran jaettu palkinto, joka myönnetään vuosittain ansioituneelle kääntäjälle. Palkinnon jakaa valtion kirjallisuustoimikunta ja sen suuruus on tällä hetkellä 15 000 euroa.

Kääntäjäkarhu

Yleisradion vuosittain jakama palkinto parhaalle käännöskokoelmalle. Palkinto jaetaan aina 13. toukokuuta eli Kukan päivänä. Palkinnon suuruus on 1 750 euroa.

Tampereen kaupungin kääntäjäpalkinto

Vuonna 1987 ensimmäisen kerran jaettu palkinto, jonka jakaa Tampereen kaupunginhallituksen asettama toimikunta. Palkinnon antamisessa noudatetaan osin samaa säännöstöä kuin Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnossa.

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto

Palkinto on jaettu vuodesta 1975 lähtien ja sen jakaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. FILI:n neuvottelukunnan tekemän esityksen perusteella tehdään valinta valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saajasta. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa.

Kaiku-, Kieku- ja Kukko-palkinto

Kuvittajat ry:n jakamat palkinnot, jotka jaetaan joka toinen vuosi. Kieku- ja Kaiku-palkinnot on jaettu vuodesta 2005 lähtien ja Kukko-palkinto vuodesta 2007. Jokaisen palkinnon arvo on 5 000 euroa. Kaiku-palkinto jaetaan kuvittajatulokkaalle, Kieku-palkinto elämäntyöstä ja Kukko-palkinto ansioituneelle oppi- ja tietokirjakuvittajalle.

Maurice de Coppet'n palkinto

Ranskan toisen Suomen lähettilään mukaan nimetty kääntäjäpalkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Palkinnon arvo on 4 000 euroa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja aina 28. syyskuuta, joka on Maurice de Coppet'n kuolinpäivä. Palkinto pyrkii lisäämään kiinnostusta ranskalaiseen kirjallisuuteen.

Mikael Agricola -palkinto

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Agricolan päivänä jakama palkinto parhaasta kaunokirjallisesta käännöksestä. Palkinto on jaettu vuodesta 1958 asti ja voittaja saa kiertopalkintona Ben Renvallin pienoisveistoksen Talonpoika, sekä kunniakirjan ja rahapalkinnon, jonka suuruus on 5050 euroa.

Suomenruotsalaiset kirjallisuuspalkinnot

• Arvid Mörne -palkinto
• Choraeuspriset
• Edith Södergran -palkinto
• Svenska Ylen kirjallisuuspalkinto (aiemmin FST:n kirjallisuuspalkinto)
• Lybeckin palkinto
• Solveig von Schoultz -palkinto
• Svenska litteratursällskapetin kirjallisuuspalkinto
• Söderströms intrigromantävling
• Tollanderin palkinto
• Tove Jansson -palkinto

Palkinnot, joita ei enää jaeta

• Akateemisen Varjo-Finlandia (1984–2015)
• Eeva Joenpelto -palkinto (1988–2008)
• F. E. Sillanpää -palkinto (1958)
• Granbergin palkinto (1919–1946)
• Hämeen läänin taidepalkinto (1972–1998)
• Koskenkorva-palkinto (1990–1998)
• Käännöskirjallisuuden kunniakirja (1989–1996)
• Lasten Kirjapöllö -palkinto (2007–2014)
• Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto (1996–2005)
• Plättä-palkinto (1975–2014)
• Poeta Finlandiae (1993–2002)
• Portti-palkinto (1968–1999)
• Portti-palkinto/käännöskirjallisuus (1986–1999)
• Portti-palkinto/novellit (1986–1998)
• Strippi-Lempi (1987–2009)
• Suomalainen kuvakirja -palkinto (1982–1999)
• Tauno Karilas -palkinto (1969–1986)
• Valtion kirjallisuuspalkinto (1865–1992)
• Valtion nuorisokirjallisuuspalkinto (1968–1992)

Aiheesta muualla

• Leppäaho, Terhi: Kiitosta kiinnostavimmalle kirjallisuudelle : Suomessa myönnettävät kirjallisuuspalkinnot ja niistä tuotettu kirjallinen julkisuus lehdistössä 1970–2000. Itä-Suomen yliopisto, 2018. ISBN 978-952-61-2963-1. Teoksen verkkoversio.