Wikipedia

Suomalainen kansantanssi

Kansantanssi on Suomessa harrastuksena suosittu ja eri seuroissa on laskettu olevan jopa 25 000 harrastajaa [1].

Kipakkaa polkkaa. Rimpparemmi. Kuva: Aki Paavola.

Taustaa muokkaa

Suomalaiset kansantanssit eli tanhut tulivat harrastuksena muodikkaiksi 1900-luvun alun naisvoimisteluliikkeen ja raittiusjärjestöjen työn myötä. Kansallisuusaatteen nostamana 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa annettiin keruukehotuksia kansanperinteeseen. Tanssiperinnettä saatiin kerätyksi kansainvälisesti verraten hyvin.

Suomalainen kansantanssi voidaan jakaa muutamiin toisistaan esteettisesti ja luonteeltaan poikkeaviin alueisiin:

  • Itäiseen eli karjalaiseen perinteeseen
  • Läntiseen perinteeseen
  • Muuhun Suomeen

Saamelaisista tansseista on tietoa hyvin vähän kolttien katrillia lukuun ottamatta.

Kansantanssiin kuuluu ryhmätansseja, jotka tanssitaan kuvioissa symmetriaa noudattaen, ja kansan paritansseja joissa muunnelmien rikkaus kukoistaa vapaan viennin avulla. Suomenruotsalaisessa ja karjalaisessa tanssiperinteessä improvisaatiolla on suurempi tila kuin muualla Suomessa. Suomenruotsalaiseen kansantanssiin kuuluu tyypillisenä suomenkielistä aluetta pehmeämpi askellus ja vinhakkaampi pyörintä. Suomenruotsalaisessa perinteessä myös huudetaan riemukkaasti ja useammin kuin suomenkielisessä. Ruotsinkielisten kansantanssiryhmien ohjelmistoon kuuluu myös sellaisia tanssilajeja, joita suomenkielisillä ryhmillä ei tyypillisesti kuulu (esimerkiksi bakmes).

Kansantanssiryhmät jakautuvat käytännössä sosiaalisiin ja esittäviin ryhmiin. Esittävien tarkoitus on luoda yleisölle elämys tai esitellä suomalaista kansanperinnettä. Sosiaaliset ryhmät taas ovat lähempänä kansantanssin alkuperäistä tarkoitusta: yhteistä hauskanpitoa. Työväen- ja kansalaisopistot sekä erilaiset keskusseurat tekevät vanhus-, varhaisnuoriso- ja terveystyötä liikuttaessaan eri kansanryhmiä.

  •  
    Tanhuesitys Keravan museon pihassa Keravapäivänä 2005
  •  
    Keravapäivä 2005
  •  
    Keravapäivä 2005
  •  
    Keravapäivä 2005
  •  
    Keravapäivä 2005
  •  
    Keravapäivä 2005

Kansantanssien esihistoria rituaalitansseissa muokkaa

Tarkkaa tietoa siitä, milloin suomalaiset alkoivat tanssia, ei ole, mutta on hyvä syy olettaa sen alkaneen jo esihistoriallisina aikoina, suomalais-ugrilaisten kansojen aiemmilla asuinseuduilla. Lähes kaikkien säilyneiden heimokulttuurien piirissä esiintyy tansseja, joissa on järjestyneitä kuviota, rytmillisiä jaksotuksia, erityinen esiintymispaikka ja ne on suunniteltu tekemään tietty vaikutus katsojiin tai liittyvän yhteisölliseen juhlintaan [2]. Yleisönä saattavat olla vain henkiolennotkin, joilta tanssijat pyytävät sadetta, kalaonnea tai kiittävät sadosta, ja näyttämönä ruohoaukio. Näistä rituaaleista on esittävä tanssi saanut alkunsa, sekä kansantanssit kehittyneet sittemmin. Suomestakin on tehty esihistorialliselta ajalta löytöjä soittimista, joilla seremonia- ja kansantansseja on todennäköisesti säestetty[3]. Vuodenkiertoon, luontoon ja yhteisöllisiin tapahtumiin liittyvät kansantanssit ovat hyvin todennäköisesti kuuluneet kulttuuriin Suomenkin alueella jo esihistoriallisella ajallakin, sekä saaneet vaikutteita naapurikulttuurialueilta. Suomalaisessa muinaisuskokulttuurissa viljankylvöajan jälkeinen touko- ja vakkajuhlien aika on ollut parinmuodostuksen juhla-aikaa, sekä keskikesän (kesäpäivänseisauksen) ajalla, loppukesän karhujuhlilla ja syksyn Kekri-sadonkorjuujuhlilla on eittämättä ollut merkitystä myös suomalaisten kansantanssien alkuhistoriassa.

Kansantanssin historiaa Suomessa muokkaa

Suomalaisen kansantanssin historia liittyy vahvasti Suomen yleiseen historiaan ja eri vaiheisiin sekä Ruotsin vallan aikana että suuriruhtinaskuntana osana Venäjää. Kansallisuusaatteen nousun vaikutuksesta aiemmin ajanvietteenä toimineesta musiikki-, leikki- ja tanssiperinteestä muotoutui suomalaisten "juuria" korostava kulttuurin muoto. Musiikin ja seurustelutapojen muutokset ovat olleet vahvasti vaikuttamassa suomalaisen tanssiperinteen kehittymiseen [4]

Suomessa ei ole varsinaisesti maassa syntyneitä tansseja, vaan kaikilla kansantansseilla on juuret eurooppalaisissa tansseissa. Esimerkiksi polskan juuret ovat Puolassa ja jenkan Saksassa. Tanssit muovautuivat Suomalaiseen muotoon vuosien myötä, ja nykyään ne eroavat huomattavasti synnyinmaissaan tanssittavista kuvioista.

Kansantanssin muotoja muokkaa

Laulutanssit muokkaa

Keskiajalla ketju- ja piiritanssit olivat yleisiä eri puolella Eurooppaa. Ne ovat kansantanssien vanhinta tanssikerrostumaa ja todennäköisesti levinneet Ranskasta (ransk. carole) muualle Eurooppaan. Keskieurooppalaiset tanssilaulut eivät ilmeisesti yleistyneet suomenkielisen väestön keskuudessa, vaikka niiden aiheita käytettiin kalevalamittaisissa lauluissa.

Suomalaisten muinaiskansantansseissa on voinut olla vaikutteita, keskieuraasialaiselta ajalta, ikivanhoista piiri- ja letkaketjutansseista, joista osaa nykyversioina yhä harrastetaan keskisen, sekä eteläisen Euraasian alueilla ja laajemmaltikin perinnetansseina. Osalla niistä on monituhatvuotinen historia.

Säestyksenä ovat olleet balladit ja muut eeppiset laulut; ne liittyivät Suomessa kalevalamittaisten laulujen esittämiseen. Karjalankannakselta ja Inkeristä on kerätty paljon kalevalamittaisia lauluja, jossa ne säilyivät käytössä paikoin 1900-luvun alkuun asti.

Askelikot ovat yksinkertaisia: kävelyä, juoksua, hyppyaskelikkoja, tasahyppyjä. Kuvioina ovat tavallisimmin piirit ja ketjut, mutta voidaan liikkua myös rivistönä tai solassa. Laulutanssiperinteen jatkajina ovat piirileikit [4][5]

Menuetti ja polska muokkaa

Tanssina menuetti Suomessa on ollut suosionsa huipulla 1700-luvulla, jolloin se tanssittiin usein kaksoistanssina polskan kanssa. Ensin tanssittiin monivuoroinen, tarkasti säännelty arvokas menuetti ja sen perään pari- tai piiripolskaa.

Polska on puolalaista alkuperää.

Kontratanssit muokkaa

Kontratanssit ovat ryhmätansseja. Nimi kontratanssi tulee todennäköisesti englanninkielisestä ilmauksesta country dance ja ranskan sanasta contredanse.

Angleesi muokkaa

Solassa tanssittavat angleesit tunnetaan Suomessa myös solatanssien nimellä.

Enkeliska muokkaa

Enkeliskat yleistyivät Suomessa viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Suosituimmillaan ne olivat 1800-luvun puolivälissä. Toisin kuin monet muut tanssinlajit, enkeliska on ollut Suomessa lähes pelkästään kansanomaisessa käytössä, eikä sitä juuri tunneta säätyläistansseina.

Enkeliska tuli todennäköisesti Britteinsaarilta merimiesten mukana. Nimi onkin ilmeisesti suora suomennos ruotsin kielen sanasta engelska = englantilainen. Enkeliska oli erityisen suosittua Ahvenanmaalla, vaikka tietoja on 1800-luvun alusta lähtien lähes koko maasta Karjalaa lukuun ottamatta.[6]

Enkeliskaa tanssitaan tasajakoiseen musiikkiin ja sen tunnistettavat piirteet ovat paikallaan suoritettava enkeliskahyppely, sekä kuviossa pujottelu eli enkeliskakierto. Enkeliskatanssikuvion koko voi olla vaihteleva: 3, 4, 5, 6, 8 tai 9 tanssijaa. Aina ei siis tanssita pareittain. Ahvenanmaalta on tietoja myös vielä useamman hengen kuvioista.[6]

Enkeliskan piirteitä tunnetaan nykyäänkin Britteinsaarten reel-tansseista. Hyppely on omaksuttu meille pehmeämpänä ja tempoltaan hitaampana. Askel on kuitenkin ilmava ja rullaa päkiältä kannalle.[7]

Kolmen hengen kuviossa tanssijat kiertävät kahdeksikkoa ja neljän hengen kuviossa kolmisilmukkaista kahdeksikkoa. Kiertäessä tanssijat tulevat aina toisiaan vastaan. Enkeliskakiertoa voidaan harjoitella mm. ajattelemalla, että annetaan joka toiselle vastaantulevalle oikea käsi ja joka toiselle vasen.

Kolonnatanssit muokkaa

Kolonnatanssit ovat kontratansseja, joiden tanssikuvio muodostuu useista kolmikkoriveistä. Monissa maissa kolonnatanssit tunnetaan ranskankielisellä nimellä tempete. Suomessa tunnetaan muutamia kolonnatansseja, esim. Yhdeksänhenkinen, Hampuri, Hollolalainen, Tyrvään lysti ja Pappi varis. Kolonnatanssit ovat olleen yleisempiä muualla Euroopassa, missä niitä on tanssittu myös suuremmissa kuvioissa. Sana purpuri tulee ranskalaisesta sanasta potpourri, joka tarkoittaa sekaliharuokaa: kuten ruoassa on useita lihalajeja, siten purpurissa on useita tanssilajeja.[5][8]

Katrilli muokkaa

Katrilleja on Suomessa muistiinmerkitty useita. Se on ollut suosituin kontratanssin muoto Suomessa. Katrillia tanssitaan neliössä.

Franseesi muokkaa

Franseesi (ranseesi, pransiisi) yleistyi säätyläistanssina kontratansseista viimeisenä 1800-luvun lopulla, ja kansanomaisessa käytössä se ei ole ollut kovinkaan yleinen. Franseesia leimasi tietty herraskaisuus, ja se oli käytössä vain lyhyen aikaan. Se on poloneesin ohella säilyttänyt asemansa akateemisten juhlatilaisuuksien tanssina. Franseesista on tietoja neliö- ja vastakkaisrivitanssina Länsi- ja Etelä-Suomesta, ja ainoastaan Helsingin ympäristössä sillä on ollut vahva asema kansan keskuudessa. Franseesi muistutti rakenteeltaan sekä katrilleja että purpureita: katrillimaisia piirteitä siinä oli vastuut, paikanvaihdot, karkelot ja muut vastaavat vakio-osat ja purpurimaisia piirteitä olivat monimuotoiset kuviomarssit tanssin lopussa.

Purpuri muokkaa

Purpuri on eräs komeimmista ja näyttävimmistä suomalaisen kansanomaisen tanssiperinteen edustajista. Tämä pitkä, moniosainen ja monivuoroinen tanssi on alun perin muodostunut useista itsenäisistä tansseista, jotka ovat sitten liittyneet yhä kiinteämmiksi kokonaisuudeksi muodostaen lopulta yhtenäisen tanssin, jonka vuoroiksi nämä tanssit on käsitetty.[9]

Kuviotanssityyppejä muokkaa

Kižata-sana on alun perin tarkoittanut todennäköisesti kaikenlaista ilonpitoa: leikkiä, tanssia, laulua ja kisailua. Karjalaisissa illanvietoissa kisoilla ollut suuri merkitys niiden kuvioinnin, askelikkojen ja soitinsäestyksen tarpeettomuuden vuoksi. Usein kisoja säestettiin laulamalla.

Kansanomaiset paritanssit muokkaa

Polska muokkaa

Polska on piirissä, ketjussa tai pareittain tanssittava, useimmiten tahtilajiltaan 3/4. Suomeen puolalaista alkuperää oleva polska on tullut Ruotsista, jossa sillä on hyvin suuri arvostus kansantanssina. Tilassa liikkuva paritanssiversio tunnetaan myös nimellä hamburska.

Masurkka muokkaa

Masurkka on kolmijakoinen paritanssi, jonka oletetaan tulleen Suomeen Venäjän kautta. Suurin osa muista paritansseista on todennäköisesti tullut Suomeen Keski-Euroopasta Ruotsin kautta.

Masurkan perusaskel tanssitaan seuraavasti:

  • A-osassa tehdään askel-hyppyjä ja juoksuaskelia ja
  • B-osassa tanssitaan tyypillisimmin polkkamasurkkaa (toiselta nimeltään masurkkapolkkaa).

Polkka muokkaa

Suomalaisessa polkassa on paljon askelvariaatioita ja nostoja.

Jenkka muokkaa

Jenkkaa tanssitaan edelleen tanssilavoilla. Jenkka ja sottiisi ovat aiemmin olleet saman tanssin muunnoksia, mutta ne on eronneet omiksi tansseikseen. Jenkka ja sottiisi eroavat toisistaan siten, että sottiisi tanssitaan sitkeästi "maata pitkin"ja jenkka puolestaan hyppelemällä.

Jenkan perusaskel tanssitaan tyypillisimmin seuraavasti:

  • A-osassa askel askel hyppy x 2, joilla edetään parin kanssa tanssisuuntaan avoimessa tanssiotteessa
  • B-osassa hyppyaskelia x 4, joilla pyöritään 2 kierrosta parin yhteisen akselin ympäri tanssisuuntaan tilassa liikkuen

Sottiisi muokkaa

Sottiisia sanotaan myös "laiskan pojan jenkaksi", koska askelten kaava on sama, mutta se tanssitaan ilman hyppyä.

  • A-osassa tanssitaan askel askel jousto x 2 edeten tanssisuuntaan avoimessa tanssiotteessa
  • B-osassa tanssitaan neljä pistopyörintää kaksi kierrosta ympäri suljetussa otteessa

Kerenski muokkaa

Paritanssi ja sävelmä, joka oli suosiossa Viipurin läänissä ja Etelä-Suomessa ainakin 1900-luvun alkukymmenillä. Tanssia ruvettiin Venäjän vallankumousten aikana säestämään pääministeri Aleksandr Kerenskistä kertovalla samannimisellä pilkkalaululla ja nimittämään yleensäkin kerenskiksi. Laulu kiellettiin räikeän sisältönsä takia samalla myös tanssi alkoi jäädä pois suosiosta. Tanssi ja sävelmä tunnetaan edelleen Ukrainassa nimellä karapet (карапет - videolla 06:35-08:41) [10]. Tanssijat liikkuvat piirissä myötä- ja vastapäivään eri askelikoilla.

Hambo muokkaa

Todennäköisesti hambon tanssiminen on alkanut Suomessa 1800-luvulla, mutta sen historia on hyvin epäselvä ja hämärän peitossa. Luultavimmin hambo on saapunut Suomeen Ruotsin kautta ja suurin osa hambon variaatioista onkin syntynyt kansantanssijoiden luomina sekä Suomessa että Ruotsissa. Hamboa on kutsuttu myös nimillä hambopolska ja hamburska. Hambomusiikin tahtilaji on 3/4. Tanssillisesti hambo on lähempänä polskaa, mutta musiikillisesti masurkkaa. Hambo soitetaan kuitenkin masurkkaa enemmän triolimaiseksi, eli tahdit soitetaan kolmimuunteisina. Hambon tanssillisen fraasin pituus on 8 tahtia. Hambo sisältää pääsääntöisesti kaksi osiota: inledning (kaksi dahlstegiä ja yksi tresteg) ja hambopyörintä polskaotteessa. [11]

Valssi muokkaa

Kansanparitanssina valssi on kolmijakoinen tanssi, josta löytyy useita askelvariantteja, jopa nostoja. Perusmuodossaan kansanomaisena, seura- tai kilpatanssityyppisenä paritanssina valssin perusaskelikko on samantyyppinen, mutta kustakin lajista löytyy omat vivahde-eronsa valssille. Valssin kotimaana pidetään Itävaltaa. Vanhin tieto valssista Suomessa on vuodelta 1800. jolloin 14-vuotias Jacobina Charlotte Munsterhejlm kirjoitti päiväkirjaansa tanssineensa valssia.[12]

Kansantanssitermejä muokkaa

Askelija ja askelikkoja Vakiokuvioita ja vakio-osia Otteita
kävely diagonaali laukkaote
laputus sola käsi kädessä
hyllytys vastakkaisrivi kädet käsissä
hoppavalssi neliö peukaloristiote
keinuva kävelyaskel piiri takaristiote
sivuaskel paripiiri peukalo-ote
kisa-askel vastakkaispiiri avoin tanssiote
karjalainen puolijuoksu kääntöpiiri suljettu tanssiote
karjalaisaskelikko eli uhtuan askelikko risti käsikynkkä
melkutus ketju kyynärkoukku
tanila tähti takatanssiote
hapanmykky tukki olkavarsiote
vaihtoaskel vastuu polkkaote
laukka paripyörintä vyötäröote
pisto ristipyörintä kädet ristissä rinnalla
varvashyppely piiripyörintä kolmikon vyötäröote
varvaskantahyppely piirivastuu yläote
isovarvas-hyppely paikanvaihto kääntöpiiriote
päristys paikanvaihto pareittain polskaote
hyppyaskel läpikäyden paikanvaihto polskapiiriote
(t)siiputus kättely portti
enkeliska(hyppely) karkelo kaartaen ranneote
juoksu karkelo kääntyen hambo-ote
ristiaskel karkelo kääntymättä
ryssän askel puolikarkelo
ripaska karjalainen karkelo
puoliripaska vastakkain seläkkäin
hoppavalssi porttien käynti
heilurihyppy enkeliskakierto
taputus
näyttö
ristai
pikkuristai
avorivistö
kahden ja neljän parin neliöt
neljän hengen neliö
kolmikko
yhdeksikkö

Tärkeimpiä kansantanssitapahtumia Suomessa muokkaa

 
Pispalan Sottiisin yhteydessä pidetään Keskustorilla polkan SM-kisat. Kuva vuodelta 2006

Tärkeimpiä kansantanssitapahtumia naapurimaissa muokkaa

  • Nordlek, järjestetään vuorotellen Pohjoismaissa, Lahdessa 2009
  • Barnlek, järjestetään vuorotellen Pohjoismaissa
  • Viron tanssijuhlat (tanssipidot), joka viides vuosi, Tallinnassa (2000-luvulla 2004, 2009, 2014, 2019)

Suomalaisen kansantanssin keskusjärjestöjä muokkaa

Vuonna 1931 perustettu Finlands Svenska Folkdansring edistää toiminnallaan suomenruotsalaisen kansanperinteen tunnettuutta.

Vanhin suomalainen kansantanssijärjestö, joka on perustettu vuonna 1901. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat suomalaisen kansanperinteen elvyttäminen ja kulttuuriperinteen tuntemuksen lisääminen.

Kansantanssinuorten liitto on perustettu 1982 huolehtimaan Suomalaisen Kansantanssin Ystävien varhaisnuorisotoiminnasta.

Kalevan Nuorten Liitto on perustettu vuonna 1960 ja se toimii yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen Liiton kanssa. KN-liiton toiminta keskittyy edistämään lasten kulttuurikasvatusta, kansanperinteen tuntemusta ja terveitä elämäntapoja. KN-liitto järjestää kulttuuritoimintaa pääasiassa alle 16-vuotiaille.

Perustettu vuonna 1980. Huolehtii karjalaisen kulttuurin ylläpitämisestä ja tunnetuksi tekemisestä Suomessa.

Suomen Nuorisoseurojen Liiton syntyvaiheet liittyvät kiinteästi kansallistunteen ja sivistysaatteen nousuun Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Se aloitti toimintansa kansanliikkeenä ja organisoitui myöhemmin piirijärjestöiksi ja liitoiksi. Suomen Nuorison Liitto aloitti toimintansa 1897 ja 1994 vuodesta lähtien sen keskusliiton nimi on ollut Suomen Nuorisoseurojen Liitto.

Kansantanssialan ammatillista koulutusta muokkaa

Ammatillista koulutusta suomalaisen kansantanssin saralla voi Suomessa hankkia kahdessa paikassa: Oulussa ja Rovaniemellä.

Tanssijan ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa Lapin Urheiluopistossa Santasportissa Rovaniemellä. Koulutuksen laajuus on 180 osaamispistettä, ja opinnot sisältävät kansantanssia muiden tanssilajien ohella.

Tanssialan korkea-asteen koulutusta tarjoaa Oulun ammattikorkeakoulu eli OAMK, jossa voi opiskella tanssinopettajaksi pääaineena kansantanssi. Oamkista valmistuneiden ammattinimike on tanssinopettaja(AMK). Vuodesta 1991 alkaen Oulussa koulutettiin opistoasteella tanssinopettajia Oulun konservatorion tanssinopettajakoulutuksessa, josta valmistuneiden tutkintonimike on tanssinopettaja. Oulun konservatorion tanssinopettajakoulutus muutti Oulun ammattikorkeakoulun alaisuuteen vuonna 1998. Opiskelu tanssinopettajaksi kestää neljä vuotta ja opintojen laajuus on 240 opintopistettä eli 160 opintoviikkoa.

Tanssiryhmien luokittelu muokkaa

Suomalaiset kansantanssijärjestöt luokittelevat ryhmiä säännöllisesti eri taitosarjoihin.

Suomen Nuorisoseurojen Liiton (SNL) luokitteluissa ryhmät luokitellaan erilaisiin taitoa kuvaaviin sarjoihin. SNL:n luokitteluiden tavoitteena on muun muassa ryhmien kartoittaminen kansallisiin ja kansainvälisiin edustustehtäviin.

Karjalaisen Nuorisoliiton vuosittain järjestettävän kansantanssiluokittelun ensisijainen tarkoitus on toimia koulutustapahtumana sekä ohjaajille, tanssijoille että muusi­koille. Samalla kartoitetaan ryhmien senhetkinen taso.

Kansantanssinuorten Liiton kansantanssikatselmus on näytös- ja koulutusluonteinen tapahtuma. Sen tarkoituksena on tukea ohjaajan opetus- ja kasvatustyötä. Ryhmiä innostetaan kehittämään omaa osaamistaan ja niille annetaan kannustavaa ja rakentavaa palautetta.

Suomalaisia kansantanssiryhmiä muokkaa

  • Föreningen Brage
  • Hollolan Nuorisoseura ry, Hollola
  • Kaustisen Nuorisoseura r.y. - Ottoset, Kaustinen
  • Pääskyt, Hämeenlinnan Karjala-Seura ry:n nuorisojaosto
  • Kansantanssiryhmä Kirjavat, Nuorisoseura Rajan Nuoret ry, Lappeenranta
  • Kansantanssiryhmä Intikka, Kangasala
  • Kasa, opiskelijoiden kansantanssi- ja paritanssiseura, toimii Espoossa ja Helsingissä
  • Katrilli, Helsinki
  • Lykky, Helsinki
  • Motora, Joensuu
  • Petkele, Helsinki
  • Roihu, Helsinki
  • Kansantanssiryhmä Rutistus, Helsinki
  • Siepakat, Rovaniemi
  • Tahdittomat, Jokioinen
  • Kansantanssiryhmä Sorokoska, Tampere
  • Tsuumi
  • Turun Kansantanssin Ystävät ry, Turku
  • ISOn Tanhuujat, Jyväskylä
  • Turun Kiikurit ry, Turku
  • Fyyrkantti, Turku
  • Väkkärä, eurajoki
  • Jutarinki, Sodankylä
  • Klaukkalan Kansantanssijat, Nurmijärvi

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Heinämäki, Jukka; Hoppu, Petri; Koivisto, Kirsi; Kortesmäki, Marita ja Mäkinen, Niina Susan: Kansantanssi Suomessa 2001 kansanmusiikkijakansantanssi.files.wordpress.com. https://kansanmusiikkijakansantanssi.files.wordpress.com/2013/12/kansantanssi-2001.pdf
  2. ↑ https://staditanssii.fi/lansimaisen-tanssin-historia-osa-1/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/71300264/Esihistoriallisia_soittimia_Muinaistutkija_3_2001.pdf
  4. ↑ a b Hoppu, Petri: teoksessa "Asplund, Hoppu, Laitinen, Leisiö, Saha & Westerholm: Suomen musiikin historia Kansanmusiikki." WSOY, 2006.
  5. ↑ a b Rausmaa, Pirkko-Liisa&Esko: "Tanhuvakka Suuri suomalainen kansantanssikirja.". WSOY, 1977
  6. ↑ a b Hoppu, Petri 2006 : Suomalainen tanssikulttuuri ja vanhimmat tanssimuodot. Teoksessa Asplund, Hoppu, Laitinen, Leisiö, Saha, Westerholm. Suomen musiikin historia Kansanmusiikki. s. 357−364. WSOY; Porvoo.
  7. ↑ http://www.folkdancing.com/Pages/skandia/02engel.htm
  8. ↑ toimituskunta Bergholm, Kari; Hukkanen, Timo; Kari, Vesa; Rausmaa Pirkko-Liisa ja Rausmaa, Esko: Suomalainen purpuri. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry, 1999. ISBN 951-97161-3-0.
  9. ↑ Bergholm, Kari: Suomalainen Purpuri. 1999. Suomalaisen kansantanssin ystävät.
  10. ↑ http://www.youtube.com/watch?v=UQ-rZ4gYmNg
  11. ↑ Milad, Maria ja Koskivaara, Katarina: PariTanssien Tanssitalo-kirja, s. 74. Suomen Nuorisoseurojen Liitto.
  12. ↑ Milad, Maria ja Koskivaara, Katarina: PariTanssien Tanssitalo-kirja, s. 35. Suomen Nuorisoseurojen Litto.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Kansantanssitapahtumien kotisivut muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomalainen_kansantanssi&oldid=22207165”