Sulttaaniperhonen (Charaxes jasius) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva suurikokoinen päiväperhonen.

Sulttaaniperhonen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Soturiperhoset Charaxinae
Tribus: Charaxini
Suku: Soturit Charaxes
Laji: jasius
Kaksiosainen nimi

Charaxes jasius
(Linnaeus, 1767)

Katso myös

  Sulttaaniperhonen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Sulttaaniperhosen siipien kärkiväli on noin 9 cm, naaras on koirasta kookkaampi. Siipien yläpinnan pääväri on tummanruskea ja siivissä on kellanruskea reunajuova. Siipien alapinnan tyviosa on ruskeiden valkoreunaisten juovien ja täplien kirjavoima.[1]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Sulttaaniperhosen levinneisyys rajoittuu Välimeren alueelle Kreikasta länteen. Italiassa se on yleinen länsirannikolla, mutta puuttuu Adrianmeren rannikolta.[1] Adrianmeren itäpuolella se sen sijaan on yleinen. Esimerkiksi Kroatian Splitissä lomailija voi helposti löytää niitä Marjanin luonnonpuistosta.lähde? Ranskassa se esiintyy harvinaisena Provence-Alpit-Rivieralta Itä-Pyreneille ja Espanjassa ja Portugalissa sitä on paikallisena ja niukkana rannikoilla ja sisämaassa. Pohjois-Afrikassa se esiintyy Marokon, Algerian ja Tunisian rannikoilla. Sulttaaniperhonen lentää kahtena sukupolvena, ensimmäinen maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen heinäkuusta lokakuuhun.[1]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Sulttaaniperhosta tavataan merenpinnan tasolta noin 500 metrin korkeudelle.[1]

Ravintokasvi muokkaa

Toukan ravintokasvi on mansikkapuu (Arbutus unedo).[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.