Studium generale on vanha nimitys sellaiselle keskiaikaiselle yliopistolle, jonka Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta oli rekisteröinyt koulutuksen kansainväliseksi huippuyksiköksi. "Studium" viittasi opiskelun korkeaan tasoon ja "generale" yliopiston kykyyn houkutella opiskelijoita kaukaa maansa ulkopuolelta.

Suurin osa varhaisista tittelin saaneista yliopistoista sijaitsi Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja Espanjassa. Niitä pidettiin Euroopan arvostetuimpina opiskelupaikkoina. 1200-luvulta saakka studium generaleen kuuluvien koulujen oppineita rohkaistiin luennoimaan muissa siihen kuuluvissa kouluissa ja jakamaan kirjoituksia näiden kanssa. Tämä oli helppoa, sillä latina oli oppineiden yhteinen kieli kautta koko Euroopan, ja kristinusko puolestaan muodosti yhteisen kulttuuritaustan. Tästä kehittyi ennen pitkää nykyinen akateeminen kulttuuri, jossa arvostetaan erityisesti tutkimustyön julkaisua kansainvälisesti. Kansainvälinen tiedeyhteisö pystyi valvomaan yliopistojen ja niissä harjoitetun tutkimuksen laatua.

Vatikaani jatkaa edelleen studium generale -tittelin myöntämistä, vaikkakin nimityksen tunnettuus ja merkitys on laskenut vuosisatojen aikana.