Stibiini
Stibiini (SbH3) on antimonin ja vedyn muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa reagenssina puolijohdeteollisuudessa.
| Stibiini | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | SbH3 |
| Moolimassa | 124,784 |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | -88 °C[1] |
| Kiehumispiste | -18,4 °C[1] |
| Tiheys | 5,515 g/dm3 (20 °C)[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee hieman veteen |
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö muokkaa
Huoneenlämpötilassa stibiini on väritöntä kaasua, jolla on voimakkaasti epämiellyttävä haju. Yhdiste liukenee hieman veteen ja paremmin hiilidisulfidiin ja orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin. Yhdiste hapettuu helposti antimonitrioksidiksi. Kuumennettaessa ainetta yli 200 °C:n lämpötilaan stibiini hajoaa antimoniksi ja vedyksi. Stibiini on hyvin myrkyllistä.[2][3][4][5][6][7]
Stibiiniä valmistetaan käsittelemällä magnesium- tai sinkkiantimonideja vahvoilla hapoilla. Ainetta muodostuu myös pelkistettäessä antimoni(III)yhdisteitä sinkillä tai natriumboorihydridillä.[1][3][4][6]
- Mg3Sb2 + 6 HCl → 2 SbH3 + 3 MgCl2
Stibiiniä käytetään dopanttinaselvennä valmistettaessa n-tyypin piipuolijohteita.[3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c N. N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 557-558. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)
- ↑ a b Pradyot Patnaik: A Comprehensive Guide to the Hazardous Properties of Chemical Substances, s. 637. Wiley-Intersciences, 2007. ISBN 978-0-471-71458-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.2.2023). (englanniksi)
- ↑ a b c Leon D. Freedman, G. O. Doak, G. Gilbert Long, Tariq Mahmood & Charles B. Lindhaal :Antimony Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003.
- ↑ a b c Sabina C. Grund, Kunibert Hanusch, Hans J. Breunig & Hans Uwe Wolf: Antimony and Antimony Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2006.
- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 547. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1033. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ Stibiinin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 8.2.2023.