Spironolaktoni
| |
| |
Spironolaktoni
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| S-[(7R,8R,9S,10R,13S,14S,17R)-10,13-dimetyyli-3,5'-dioksospiro[2,6,7,8,9,11,12,14,15,16-dekahydro-1H-syklopenta[a]fenantreeni-17,2'-oksolan]-7-yyli]etaanitioaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | C03 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C24H32O4S |
| Moolimassa | 416,566 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 134–135 °C [2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | > 90 %[3] |
| Proteiinisitoutuminen | > 90 %[3] |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 1–2 h[3] |
| Ekskreetio | Virtsan mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Spironolaktoni (C24H32SO4) on steroideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä muun muassa nesteenpoistolääkkeenä. Spironolaktoni kuuluu WHO:n julkaisemaan luetteloon tärkeimmistä lääkeaineista[4].
Ominaisuudet ja käyttö muokkaa
Huoneenlämpötilassa spironolaktoni on kiteinen kiinteä aine. Se ei käytännöllisesti katsoen liukene veteen, mutta liukenee useisiin orgaanisiin liuottimiin. Spironolaktoni on optisesti aktiivinen yhdiste ja sen ominaiskiertokyky kloroformiliuoksessa on -33,5.[2] Spironolaktoni sitoutuu aldosteronireseptoriin sekä androgeenireseptoriin ja toimii niiden antagonistina eli estää reseptorin toiminnan. Tämän seurauksena natriumin, kloridin ja veden erittyminen munuaisista lisääntyy ja nestettä poistuu elimistöstä. Kaliumin erittyminen sen sijaan vähenee. Spironolaktoni on aihiolääke ja metaboloituu aktiiviseksi metaboliitiksi kanrenoniksi maksassa.[5][3][6][7] Spironolaktonia käytetään nesteenpoistolääkityksenä muun muassa sydämen vajaatoiminnan hoidossa.[8] Muita käyttökohteita ovat hirsutismin, naisten hiustenlähdön ja aknen hoito.[9][10]
Huomattavin spironolaktonin haittavaikutus on kaliumin kertyminen elimistöön ja tästä seuraava hyperkalemia. Muita mahdollisia haittavaikutuksia ovat pääkipu, väsymys, rintojen suureneminen miehillä, impotenssi, epäsäännöllinen kuukautiskierto naisilla, allergiset iho-oireet ja granulosytoosi.[3][5][8][9]
Valmistus muokkaa
Spironolaktonia valmistetaan lähtien dehydroepiandrosteronista. Ensimmäisessä vaiheessa se reagoi metallisen natriumin tai litiumin läsnä ollessa etyynin kanssa muodostaen additiotuotteen. Tämä seuraa reaktio metyylimagnesiumbromidin kanssa ja reaktio hiilidioksidin kanssa, jolloin muodostuu karboksyylihappo. Muodostunut johdannainen pelkistetään vedyttämällä, jolloin muodostuu rengasrakenteinen esteri eli laktoni. Tämän jälkeen steroidirungon hydroksyyliryhmä hapetetaan ketoniksi Oppenauer-hapetuksella. Spironolaktonin synteesin kaksi viimeistä vaihetta ovat reaktio kloraniilin ja tioetikkahapon kanssa.[11][12]
Lähteet muokkaa
- ↑ Spironolactone – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1498. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ a b c d e William H. Frishman, Angela Cheng-Lai, James Nawarskas: Current Cardiovascular Drugs, s. 248. Birkhäuser, 2005. ISBN 978-1-57340-998-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.5.2018). (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2015. WHO. Viitattu 3.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 35. Diureetit Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ Peter Cervoni & Peter S. Chan: Diuretic Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 3.5.2018
- ↑ Max Hropot & Hans Jochen Lang: Diuretics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 3.5.2018
- ↑ a b Raimo Kettunen: Diureetit sydämen vajaatoiminnan hoidossa Duodecim Terveyskirjasto. 16.6.2014. Arkistoitu 2.12.2016. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ a b Matti Hannuksela: Naistyyppisen hiustenlähdön hoito. Duodecim, 2006, 122. vsk, nro 2, s. 167–172. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ Matti Hannuksela: Spironolaktonia akneen. Duodecim, 2008, 124. vsk, nro 8, s. 855. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ Mitchell A. Avery & John R. Woolfrey: Hormones, Adrenal-Cortical, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 3.5.2018
- ↑ Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 289. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.5.2018). (englanniksi)